Tuli vastaan Tilastokeskuksen numeerista dataa, ja piirrätin PC:llä käyrän Suomen väkiluvun kehityksestä: Kuvaan on piirretty sinisillä viivoilla paikallisia kehitystrendejä. Kuvan kirjaimien selitteitä: A. Suomen Sota aiheutti miestappioiden lisäksi väestön siirtymiä ja Venäjä taisi liittää Suomen alueeseen myös osia Karjalasta, jolloin tilastoitu väestömäärä kasvoi jopa yli Ruotsinvallan ajanjakson. B. Mitä on tapahtunut 1831 - 1837. Väestökehitys on epänormaali. C. Mitä on tapahtunut 1855 - 1857. Väestökehitys on epänormaali D. Nälkävuosi vei paljon väestöä. E. Sisällissota näkyy väestökehityksessä selvästi. Tapettiinko täällä noin paljon ihmisiä vai lähtikö osa muille maille. Muuttuiko myös alue josta väestöä laskettiin tuolloin. F. Sota Venäjää vastaan näkyy komeasti kaikilta vuosilta. G. Kun rauhanteon aluemenetyksissä jouduttiin uudelleenasuttamaan 400 000 ihmistä, niin tässä vaiheessa muutti 300 000 Ruotsiin. Asutustoiminta oli ilmeisesti ollut osaksi lyhytjänteistä. H. Suurten ikäluokkien väestönkasvu näkyy alkaen 1945 vuodesta, ja jatkuen melkein 50-luvun loppuun. Tuleeko mieleen, mitä on tapahtunut kohdissa B ja C. Myös notkahdus alkaen ennen vuosituhannen vaihdetta ja päättyen 2005 tienoilla näkyy selkeästi. Maahanmuutto ilmeisesti päätti tuon notkahduksen. Miten on selitettävissä trendit 1800 - 1865, 1865 - 1965, sekä 1965 - 2015 (vertaa sinisiin viivoihin)? Onko Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut jokin muutos, joka määrää väkimäärän kasvunopeuden noina ajanjaksoina.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Kun tota dataa oli aikaisempiinkin aikoihin, niin miksen pistäisi sitäkin näytille. Etsin hieman netistä myös arvioita Ruotsinvallan alkuajoilta, jolloin väkilaskentaa vasta aloiteltiin, sekä esihistorialliselta ajalta tehtyjä estimaatteja. [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Suomen+vaesto+1000_1900+a+1024+x+558.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Suomen väkiluvun kehitys 1000 - 1900[/align] Kuvaan on piirretty sinisillä viivoilla paikallisia kehitystrendejä. Kuvan kirjaimien selitteitä: <LIST> <LI> A. Suomen Sota aiheutti miestappioiden lisäksi väestön siirtymiä ja Venäjä taisi liittää Suomen alueeseen myös osia Karjalasta, jolloin tilastoitu väestömäärä kasvoi jopa yli Ruotsinvallan ajanjakson.</LI> <LI> B. Mitä on tapahtunut 1831 - 1837. Väestökehitys on epänormaali.</LI> <LI> C. Mitä on tapahtunut 1855 - 1857. Väestökehitys on epänormaali</LI> <LI> D. Nälkävuosi vei paljon väestöä.</LI> <LI> J. Mitä on tapahtunut 1790 tienoilla. Väestökehitys on epänormaal</LI> <LI> K. Tässä on todella rankka ajanjakso, jossa samoihin vuosiin osuu monta viheliästä vaivaa: 1) Pikku jääkausi, joka vei sadot monena vuotena ja ihmisiä kuoli nälkään, 2) isorokkoepidemiat vaivasivat väestöä koko 1700-luvun, 3) Rutto teki tuhojaan 1710-luvulla, 4) Isoviha 1713 - 1721 ja 5) Pikkuviha 1741 - 1743. Ajanjaksosta esiintyy erilaisia väestömääriä, ihan sen mukaan mitä alueita Suomeen on laskettu kuuluvaksi.</LI> </LIST> Mainittakoon, että Mustasurma 1346 - 1353 ei ilmeisesti päässyt oikein jylläämään Suomessa. Siellä on taas uusi kohta, jossa väestön kehitys on epänormaalia: J. Mitä on tapahtunut 1790 tienoilla? Tilastokeskuksen tiedot väestökehityksestä päättyvät vuoteen 1750, mutta jonkinlaista tilastoitua dataa pitäisi olla saatavissa parilta aikaisemmaltakin vuosisadalta. Tietääkö kukaan lähdettä? Kun mennään 1400-luvulle ja aikaisempiin ajanjaksoihin, pitää turvautua arvioihin. Jonkin arvion löysin netistä, mutta onko tiedossa hyviä? Tai jonkinlaisia, niin vois täydentää min/max käyriä. Jotain arviotietoa: Suomen asukasluku kautta aikojen
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Nuo B, C ja J kohtien muutokset eivät ole suuria enkä kutsuisi niiden osalta väestönkehitystä epänormaaliksi. Taulukkosi näyttävät väkimäärän joka muodostuu sekä väestön lisäyksestä että poistumasta: molemmissa on monta liikkuvaa osaa. Vuodet kertakaikkiaan eivät ole veljiä. Hieman huonompi satovuosi, vähän enemmän tauteja, hieman vähemmän syntyvyyttä... kaikenlaista sattuu ja tapahtuu. No, C-kohtaan kuitenkin tietysti sijoittuu Krimin sota ja J-kohtaan niin sanottu Kustaa III:n sota, jonkinlainen demografinen merkitys niillä lienee ollut. EDIT: Vuodet eivät ole veljiä etenkään silloin kun eletään ilmastollisesti riskialttiissa ja heikosti tuottavassa agraariyhteiskunnassa.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Miten tuo krimin sota vaikutti suomalaisiin käytännössä? Vaikka laulun sanoin Oolannin sota oli kauhia, niin britit eivät nousseet maihin muuta kuin parissa paikassa ja tyytyivät lähinnä moukaroimaan tykistöllä Suomen rannikkolinnakkeita ja satamia. Miestappioistakin vastasivat ainakin Bomarsundissa ja Rauman taistelukosketuksissa venäläiset joukko-osastot. Suomenlinnan ja Ruotsinsalmen tappioista ei ole oikein näkyviä merkintöjä. Muuten tappiot olivat lähinnä Pohjanlahden kaupunkeihin kohdistunutta ryöstelyä ja varastelua; osin neuvotteluissa painostettua alusten ja ruokavarantojen luovuttamista.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Mä olen kutsunut niitä epänormaaleiksi, koska hyppäävät silmille - käyrässä on selkeä anomalia. Uskon niille löytyvän myös selitykset. (Mun täytyy saada kaikelle selitys, jotta maailma säilyy rationaalisena ja turvallisena Pistetääns vielä hieman ennustetta, kun se Tilastokeskukselta irtoaa: [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Suomen+vakimaara+ja+ennuste+1024+x+558.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Suomen väkiluvun kehitys 1000 - 2065[/align] Väestökasvun oletetaan siis hidastuvan. Kääntyykö käyrä jopa vaakasuoraan: Enempää ei tarvita väestöä nykyisen-/tulevan-kaltaisella yhteiskuntarakenteella. Aika raju on hyppäys väestömäärällisesti, kun siirrytään metsästys/kalastus + alkeellinen maanviljelys rakenteesta maatalousyhteiskuntaan, josta teolliseen yhteiskuntaan ja sen jälkirakenteisiin. Aikaa siihen mennee 300 vuotta. Mikä selittää väestömäärän hidasta kasvua ennen 1700-lukua? Kuppasiko emämaa Ruotsi meitä, vai oliko se enemmänkin vaan maanviljelyksen hitaasta leviämisestä johtuvaa.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys "G. Kun rauhanteon aluemenetyksissä jouduttiin uudelleenasuttamaan 400 000 ihmistä, niin tässä vaiheessa muutti 300 000 Ruotsiin. Asutustoiminta oli ilmeisesti ollut osaksi lyhytjänteistä." Tämän taisit keksiä ihan itse. Tosiasiallisia syitä ovat elinkeinorakenteen muuttuminen ja suurten ikäluokkien tulo työikään.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Kuulostaa siltä, että "ihan itse keksiminen" on jotenkin väheksyttävää. Aika paljonhan veteraaneille annettiin pientiloja, jotka tulivat kannattamattomiksi 60-luvulle tultaessa. Sieltä lähti sitten koko pesue Helsinkiin tai Ruotsiin. Kyllä mä ymmärrän Vennamon ja kumppaneiden paineita asuttaa 400 000 ihmistä - ei siinä ollut varaa kovin pitkäjänteisesti ajatella. Voi myös miettiä asiaa niin päin, että miten olis asiat menneet jos alueluovutuksia ei olis ollut.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Noihin miettimiisi vuosiin liittyen vielä: 1790 - 91 ovat katovuosia suuressa osassa maata ja vuodet 1832 - 33 ja 1856 ovat katovuosia maan pohjoisosissa. Ne ovat siis niitä säännönmukaisia ilmaston ja agraariyhteiskunnan riskien toteutumia jotka kertovat vain että vuodet eivät ole veljiä. 1400-luvulta alkaen karkeasti kerran vuosikymmenessä on katovuosi, välillä niinkin paha että se näkyy sinun taulukossasi.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Juu, niin on. Pitää löytää auktoriteetteja, joita sitten seurata silmälaput päässä ja todellinen mittelö ja keskustelu käydään sitten sen perusteella, ketä seuraa hohdokkainta profetiaa Kyllä näitä tulkita saa ja pitääkin tulkita.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Mistä tarkistit noi katovuodet? Laittaisin mun matskuihin maininan. On muuten hieman erikoista, ettei historiankirjoituksissa painoteta tuollaisia "jytky"-katovuosia enempää. Luulisi niiden saaneen kansan suussa omat nimensäkin. PS. "sinun taulukossasi" materiaali on suoraan Tilastokeskuksen www-sivulta saatua numeerista dataa.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Yksi syy siihen, että katovuodet eivät näy säähistoriassa lienee, että väestönotto jatkuviin sotiin esti normaalin maatalouden harjoittamisen...
Vs: Suomen väkiluvun kehitys No hyvä, Tilastokeskuksen taulukko Katovuosista esimerkiksi: http://suometar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61215-hamalainen-1859-02-18-katovuodet "Nälkämaan" osalta mutta myös yleisemmin: http://www2.kuusamo.fi/historia/vakjakat.html
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Ei se ihan noin yksioikoista ollut, tyypillisesti (1640-luvulta alkaen) miehiä sotaväkeen otettiin tiloittain ja periaatteesa tarpeen mukaan. Suurvaltakaudella sodat veivät ja tappoivat miehiä paljonkin, mutta rauhallisempina aikoina rasitus on sitten vähäisempi. Ei koko Suomen historia sentään ole sotien aikaa. Edelleen pääsääntöisesti taloon pyrittiin jättämään ainakin yksi täysi-ikäinen mies (tietysti juuri näitä maatöitä ajatellen) niin että sitä viimeistä miestä ei viety. Kaikkiaankin rasitus vaihteli myös maakunnittain ja vaihteli sekin, miten tiukasti kruunu väenottoa teki; miten suhtauduttiin sotapalvelua pakoileviin tai karkureihin. EDIT: Mutta kyllä, lähinnä suurvaltakaudella ajoittain kaavitaan jo tynnyrin pohjaa ja miehiä viedään yii sen mitä Suomi itse tarvitsisi maanviljelyyn.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Selailin Ruotsin sotahistoriaa ja siellä oli kausia, jolloin seuraavalle sotaretkelle lähdettiin n. kolmen vuoden välein. Jossain vaiheessahan Pohjanmaalta meinasi loppua miehet, kun tahti oli kiihkeimmillään. Pakko sen on vaikuttaa muihinkin elinkeinoihin, puhumattakaan mitä tapahtui väestökäyrän kulmakertoimelle, kun sotaväkeen otto väheni ja loppui.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Kyllä tietysti, pahimpina sotavuosina juuri noin (joskaan suurvaltakaudella niitä muita elinkeinoja maanviljelyn lisäksi ei niin hirveästi ollut). Karkeasti 1500-luvun loppupuolelta satakunta vuotta eteenpäin oli pahinta aikaa. Pelkkä sotien listaus ei vielä kerro rasituksesta kovin paljoa, etenkin monen varhaisemmat sodan nimellä kulkevat selkkaukset saattoivat olla hyvinkin pienimuotoisia.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Mikä osuus lienee ollut yleisellä taloudellisella epävarmuudella? Tuossa 1855, väestönkasvun taittuessa, Suomen suuriruhtinaskunta oli ollut kauppasaarrossa pari jo purjehduskautta. Vaikka sotatoimien välittömät vaikutukset rajoittuivat rannikkokaupunkeihin, viennin pysähtyminen tarkoitti, että sisämaan talonpoika ei saanut tuotteitaan markkinoille; tervatynnyrit jäivät satamaan, jos niitä ei poltettu, puutavara samoin; laivanrakennus keskeytyi ja taas meni sisämaan tpuutavaralta markkinalohko kiinni. Kun oululainen kauppias ei pysty myymään tervaa Lyypekkiin ja Hulliin, ei hän pysty ostamaan näitä kajaanilaiselta talonpojalta. Kun Uudenkaupungin laivanvarustaja ei pysty rakentamaan uusia aluksia, pirkanmaalaiselta metsänomistajalta jäävät kaari- ja laudoituspuut myymättä eikä keskisuomalisen talonpojan mastohongilla ole kysyntää. Hyvin todennäköisesti myös näiden sisämaan talonpoikien vaikeutunut taloudellinen tilanne säteili eteenpäin näiden omiin palkollisiin ja muuhun ympäristöön. Ajomieheltä jäävät ajot tekemättä, kiertävän timpurin kevät- ja kesätyömaat rantojen varveilla jäävät pois jne. Voisi kuvitella, että jos tulevaisuus on taloudellisesti hyvin epävarmoissa kantimissa, ei lasten hankkiminen ole ehkä ihan ensimmäisenä mielessä. 1830-luvulla näyttää olleen parin katovuoden lisäksi myös kulkutautiepidemioita. Topi
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Kokonaishdelmällisyys toki vaihtelee. Vaihtelu näyttäisi esiteollisena aikana varsin hyvin korreloivat sota- ja katovuosien kanssa, teollisena aikana sotavuosien kanssa (myös sotien jälkeinen korjausliike huomioonottaen) http://www.findikaattori.fi/fi/16 Sen sijaan suhtautuisin hieman epäillen ajatukseesi siitä, että pelkät talouden konjunktuurit olisivat _oleellisesti_ esiteollisena aika laskeneet syntyvyyttä. Agraariyhteiskunnassa lapsi on toki alkuvaiheessa taakka mutta varsin nopeasti myös työvoimaa ja vielä myöhemmin vanhempien turva; siltäkään osin asia ei ole aivan yksinkertainen. Edelleen kirkko (ja ajoittain myös kruunu) on korostanut syntyvyyden tärkeyttä ja kirkkoa on kyllä varsin pitkälti kuunneltu. Ehkäisykeinot ovat olleet perinteisen epäluotettavia ja kaikkiaankin ajatus rationaalisesta perhesuunnittelusta on varsin moderni. Jokin vaikutus taloudella varmaankin on ollut, en sitä kiistä. Mutta en usko sen olleen ensisijainen, toisaalta en tiedä onko juuri tätä asiaa tutkittu. Yleensä pitää olla hieman varovainen ettei tulkitse menneiden aikojen ihmisten motiiveja _liian_ samanlaisiksi meidän aikamme kanssa. EDIT Veikkaisin (ja tämä on vain veikkaus) esiteollisena aikana talouden konjunktuurien (en nyt tarkoita katovuosia) näkyneen väestökehityksessä ehkä voimakkaammin kuolleisuuden nousuna kuin syntyvyyden laskuna. Siis vain veikkaus.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Joo, brittien maailmanherruus tosiaan saattoi tuntua myös tuota kautta, kun yritti saada tervaa vientiin ja paitsi, että ne olivat itse iso ostaja, ne estivät myös viennin muihin merenkulkumaihin. Never trust britons päti jo silloin.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Ei siinä kummempaa väheksymistä ollut. Kuulen vain väittämän ensimmäistä kertaa, ainakin yksinomaan esitettynä. Elinkeinorakenteen muuttuminen koski varmasti myös sodan jälkeen muodostettuja uudistiloja, siinä missä sukupolvien ajan pilkkoontuneita kantatilojakin. Näistä varmaan löytyy esimerkkejä muidenkin suvuista kuin minun.