Olisi tarvetta Kodak tyypin väripään taulukolle, jossa käytetään keltaista ja magentaa yhtäaikaa, jolloin valotusaika pysyy samana. Itsekin jatkan etsimistä, mutta tähän sopisi aiheen mukaista tietoa laittaa. Kuten luonnollisesti erilaisten väripäitten taulukoita. Durstilla on ainakin hieman "kivoja" vaihtelevuuksia väripäittensä maksimiarvossa, joilla kaikilla kuitenkin ilmeisesti on yhtä vahva suodatus ääripäässään. Meoptalla on oma skaalansa, joka taitaa jäädä maksimivahvuudessaan 4,5 jyrkkyyteen kun 5 on kuitenkin paperin jyrkin. Itselleni eivät Durstit ja Meoptat ole kovin tuttuja, joten tätä ei kannata ottaa täydellisenä totuutena. (Harmillisesti kadoksissa Benin laittama Fujimoto liite, joka on siis tuota Kodak-ryhmää: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,49534.msg373719.html#msg373719 ) Tässä perustietoa kohdassa USE OF COLOUR HEADS ja sen jälkeen löytyy myös keltaista tai magentaa yksinään käyttävät taulukot. Black and White Paper Zone-CONTRAST CONTROL FOR ILFORD PAPERS Makuasia tuo on, haluaako käyttää kahta väriä jolla valotusaika pysyy periaatteessa tai sinnepäin samana. Tai myös siitä kiinni, minkälaisiin valotusaikoihin tullaan mikä taas riippuu mm. printin koosta. Isoissa suurennoksissa voidaan tulla myös siihen että on paras valita objektiivin terävin aukko. yms..
Vs: Suodatustaulukoita väripäille (MV moniastepaperit) Selvennoksenä vielä kun puhuin Kodak-tyypin väripäästä ja Kodak-ryhmästä tarkoitin nimenomaan linkin jaottelua, jonka mukaan Kodak/Beseler/Fujimoto/De Vere/jne väripäissä on sama skaala. En siis viitannut Kodakin valmistamiin moniastepapereihin, jotka ovat jo kauan olleet markkinoilta pois. Täytyypä muuten kaivaa esiin Kodakin paperilaatikko ja katsoa mitä infoa sen mukana on tullut. Ehkä siellä on joitain taulukoita myös. Siitä on niin kauan aikaa, kun Kodakin paperilaatikkoa olen avannut, etten muista enää. Sitäkään en täysin tiedä, erosiko Kodakin papereitten vaatima suodatus mitenkään Ilfordista - sitä ei ainakaan huomioitu aikanaan joten jos eroa oli se oli pieni. Muistaako/tietääkö joku tarkemmin?
Vs: Suodatustaulukoita väripäille (MV moniastepaperit) Ilford selvittää. (Olipas helppo tiedonhaku lopulta, haulla multigrade filtration) http://www.ilfordphoto.com/Webfiles/2010628932591755.pdf Sieltä löytyy muunmuassa Dual colour filter settings, sekä kahdelle eri Durstin skaalalle että Kodak-tyypin väripäille javielä erikseen Leitz Focomatille. Näyttää olevan kuitenkin pientä eroa noissa tiedoissa verraten toisiin lähteisiin. Esim. Fujimotossa maksimi on arvoon 200 saakka, kun tuon mukaan taas Kodak-tyypin väripäällä ei edes päästäisi jyrkkyyteen 5. Jotta kyllä tässä vielä kaivataan lisää erilaisia versioita taulukoista, jota voi sitten kukin valita omalle päälleen sopivimman.
Vs: Suodatustaulukoita väripäille (MV moniastepaperit) Eikö Beselerissäkin ollut tuo 200 magentaa? No, ongelma on aika marginaalinen. Jos haluaa mustalle antaa kontrasti-valotusta, niin lyhyt valotus alle magentat tapissa.
Vs: Suodatustaulukoita väripäille (MV moniastepaperit) Tsiikaa Single Colour Filter Settings samalta sivulta. Siinä menee tappiin asti (199). Hiukan metka juttu, herra Ilford taitaa sekoilla. Tai sitten tuo on ihan fiksu juttu, että saadaan vähemmän Dual-suodatusta ja kun tarvitaan jyrkkyys 5 niin aika hiukan pitenee. Single ja Dual taulokoiden ero 00 jyrkkyydelle siinä myös näkyy. Muistaisin ettei siinä käytännössä olekaan eroa ja lie ihan sama laittaako keltaisen tappiin vai Dual taulukon 162 saavutettavan jyrkkyyden (loivuuden) näkökulmasta. ed. liitteet Ilfordin ohjeesta
Vs: Suodatustaulukoita väripäille (MV moniastepaperit) Ben lähetti avuliaasti tuon jo ennenkin foorumille laittamansa taulukon. Fujimoto eli siis Kodak-ryhmän väripää. liite PDF ed. Lisäsin vielä pienennetyn GIF kuvan siitä.
Vs: Suodatustaulukoita väripäille (MV moniastepaperit) Onko Split printing -tekniikka tuttu? Split Printing Moniastepapereilla voidaan käyttää vedostusmenetelmää, jota kutsutaan nimellä Split Printing. Menetelmä käyttää hyväkseen koko sen sävyalan minkä paperista ja suurennuskoneesta irti saa. Oikean valotuksen määrittämiseksi tarvitaan kaksi koevedosta mutta samalla kertaa hoituu myös jyrkkyyden säätö. Oikeastaan paperien "jyrkkyysasteet" voidaan unohtaa. Toisaalta kun vedostetaan "normaali" menetelmällä, etsitään ensin oikea valotus paperijyrkkyydelle (suodatukselle), joka arvattu sopivaksi. Sen jälkeen etsitään oikea jyrkkyys (suodatus) ja mahdollisesti uudelle jyrkkyydelle tarvittava valotus. Joten paperia ja aikaa todennäköisesti kuluu enemmän... Suurennuskoneen lampun vanheneminen vaikuttaa sen valon väriin ja jyrkkyysasteisiin perustuva suodatus "ryömii". Split Printing menetelmässä lampun vanheneminen ilmenee vain valotusaikojen vähäisenä muuttumisena, mutta suodatukset tehdään aina täysillä. Jos väripäällä ei tunnu irtoavan papereista kaikkea voidaan käyttää erillissuodattimia. Esim. Multigrade 00 valoille ja Kodak 47B varjoille. Split Printingin perusideana on valottaa vedos kahdessa osassa, erikseen varjojen ja huippuvalojen mukaan. Varjoja varten suodatus valitaan mahdollisimman jyrkäksi, eli 170M ("varjokone"). Huippuvaloja varten suodatukseksi valitaan loivin, eli 170Y ("valokone"). Varjot ensin 1. Tee varjokoneella (170M) tavanomainen raitatestivalotus, jolla määrität oikean valotuksen varjoille. 2. Kehitä, kiinnitä, huuhtele ja (kuivaa). Etsi lyhin valotusaika, jolla varjot toistuvat mustana. Voit käyttää valotusaikaa joko sellaisenaan tai korjata sitä muutaman sekunnin lyhyemmäksi. 3. Kun varjovalotus on löytynyt, valota toinen vedos varjokoneella ko. aikaa käyttäen. Jätä paperi paikalleen rajaajaan. 4. Vaihda suodatus valokoneeksi (170Y). Tee uusi raitatesti varjovalotuksen "päälle". 5. Kehitä, kiinnitä, huuhtele ja (kuivaa). Etsi paras valotus koko sävyalaa varten. Valokoneen aika muistiin. 6. Nyt kun tiedät valotuksen sekä valo- että varjokoneelle, teet lopullisen vedoksen. Suodatusta ei tarvitse vaihtaa vaan voit valottaa ensin valokonella (170Y). Sen jälkeen vaihdat varjokoneen suodatukseen (170M) ja valotat päälle varjovalotuksen. 7. Varjostukset ja lisävalotukset voi tehdä kummalla suodatuksella tahansa, tai jollakin muulla suodatuksella, esim. valkoisella valolla. Riippuu siitä halutaanko kontrastia paikallisesti lisätä vai vähentää. Valot ensin Jos huippuvaloilla on kuvassa tärkeä osuus, voidaan homma tehdä aloittamalla valoista. Viite: Anchell, Steve. The Variable Contrast Printing Manual. Focal Press, 1997. Sivut 93-102.
Vs: Suodatustaulukoita väripäille (MV moniastepaperit) Tätä ohjetta kannattaa kokeilla. Jos vain ymmärsin ihan oikein.