Kuomat: Tiedustelisin teiltä muutamiin käytännönseikkoihin liittyviä asioita ja sitä, miten olette kyseiset asiat ratkaisseet. Suurennuskoneen valo - Kuinka tehokas? Mulla on 150 wattinen lamppu ja mietin, että vähempikin riittäisi syystä siitä että valotusajat varsinkin pienemmille kuville ovat onnettoman lyhyitä - jopa kahta sekuntia. Eipä tuossa ehdi paljoa hämäläinen käsillään varjostelemaan --> Suotimien käyttö, varjostaminen - oletteko saaneet rakennettua tai jopa ostettua jonkinlaisia telinesysteemejä linssin alle. Totesin, että linssin yläpuolella oleva suodinteline on äärimmäisen epäkäytännöllinen, koska a) Se on joskus sulanut vähän mutkalle eikä tahdo mennä kunnolla paikalleen (vasaralla tuon kyllä oikoisi) ja b) Luukun avaaminen ja sulkeminen ja suotimien alituinen vaihtaminen lennättää sikana pölyä joka koloseen. em. syistä olen siis pitänyt gelatiinilevyjä kädessäni linssin ja paperin välissä. Tällä systeemillä kyllä pärjää, jos ei halua tehdä muuta. Mutta kun kuitenkin varjostaminen tulee usein kysymykseen, on jo molemmat kädet varattuja. Ajastinkelloa minulla ei vielä ole, joten on tavallista, että joudun samanaikaisesti pitämään suodinta kädessä (ja softatessa siten, että jyrkkyyssuodin on rasvotun uv-suotimen päällä sillai jänskästi), sytyttämään suurennuskoneen valon/kääntämään punaisen suojasuodattimen pois valon edestä, sekä varjostamaan, ja lopuksi taas sammuttamaan härvelin. Aikaa maksimissaan 5-10 sekuntia jyrkkyysasteesta riippuen. Voisi tuon varmaan hankalamminkin tehdä... en vaan keksi että miten Ja jos kiinnostusta löytyy, niin tähän ketjuun voisimme listata muutenkin hämärähuoneen hyödyntämiseen liittyviä vitsauksia ja taikakeinoja...?!!
Hommaa nyt hyvä mies valotuskello. Ei kai ne kovin paljoa voi maksaakaan. Kyllä kai se parempi olisi saada ne suodattimet sinne valonlähteen ja negan väliin eikä objektiivin alle piirtoa sotkemaan. Gelatiinisuodattimet kyllä saattavat kärvähtää kuumassa. Voithan kokeilla pienitehoisempaa lamppua, jos sellaisen löytää. Itse tein eilen muutaman vedoksen pimiössä ja tyypillinen valotusaika oli 17 sekuntia. 18x24cm vedoksia siis kinonegasta aukolla 5,6. Lampun tehoa en muista, joku halogeeni kuitenkin.
Olen huomannut joo, että mitä kauempana negatiivi on pöydästä, sitä pidempi on valotusaika... eli esim. osasuurennoksiin saa tuon 17 sekuntia ihan mukavasti. Mutta tosiaan valotuskello ja rajaaja on kyllä olemassa, ne ovat vaan vielä paikassa josta ne muutaman viikon päästä tulevat, joten en viitsi ostaa, mutta haluaisin silti pärjätä siihen asti ilman.
Jos ajat ovat liian lyhyitä, vaihda toki lamppua. 100W lamppuja ainakin löytyy, todennäköisesti 75W:n lamppuja myös. Kunhan muistat, että ostat opaalilampun, ts. täysvalkoisen, etkä tavallista hehkulamppua. Nuo lamput eivät edes hirveitä maksa. Valotusajat saavat huoletta kasvaa ainakin puoleen minuuttiin ja reilusti ylikin. On mukavaa, kun lampun teho on sellainen, että normaalikokoisen kuvan valotusaikaa voi aukolla säädellä mukavasti 15s-minuuttiin ainakin. Värikalvojen tulisi nimenomaan olla lampun ja negatiivin välissä, suodinkotelossaan, siellä ne eivät vakuta piirtoon. Jos saat pitimen suoristettua, niin miksi et tee niin? (mitä materiaalia se on, jos sen on lämpö vääntänyt, mutta suoristuu vasaralla?) Jos pöly on ongelma, siivoa, pimiössä ei voi koskaan olla liian siistiä. Etenkin pölyjen pyyhintä kaikkialta on fiksua. Huoneilman kostuttaminen silloin tällöin, esim. ennen vedostustouhuja, helpottaa pölyongelmaa. (mutta paperit eivät taas tykkää kosteasta ilmasta.) Yksinkertaisia suurennuskelloja tuntuu olevan jokapaikka pullollaan, eikä hinnat päätä huimaa.
Suurennuskoneesta riippuen... Niissä missä on suodinkotelo niin tungen suotimen sinne, mutta missä ei ole niin olen käyttänyt ilfordin multigrade-setin mukana tulevaa kiinnitintä (sen linssin alle tarkoitetun sarjan). Valotuskello on ehdoton! Mitään kummoisia ominaisuuksia siltä ei tarvita kuitenkaan, halvalla pärjää. Kunhan voi säädellä sekunteja ja kymmenesosia. Jättipitkät valotukset sitten vaikka moninkertoina.
Asian vierestä sen verran, että ainakin AZO -foorumilla on hemmoja, joiden mielestä valotuskello ei ole "oikea" tapa mitata aikaa vedostaessa. Pitää olla metronomi. Varmaan sellainen vanhanaikainen puinen. Että silleen.
Aikanaan kun Kodachromea kehiteltiin, käyttivät filkan keksijät, joista toinen oli violisti ja toinen pianisti, pimiössä viheltelyä kellona. Laskivat nääs tahteja..... Ja se kemia oli sellaista, että kaikki jotka oli vanhojen Kodachromien kehittämisessä, siis jo valmiin tuotteen kehityskemioita käyttelemässä, kuolivat syöpään. Hollannissa vaikuttaa miekkonen, joka kehittää kaikkia muita filmejä periodisesti- esim. Fujichromea, vanhoja Orwoja jne. paitsi Kodachromeja. Haluaa kuulemma joskus jäädä eläkkeelle ja elää sen jälkeenkin.
Mulla on siinä suurennuskoneen vieressä sellainen tavallinen seinäkello, josta kuuluu sekuntiviisarin lyönnit... tik - tak - tik - tak ... että kyllä mää ne ajat noin suunnilleen puolen sekunnin tarkkuudella saan. Ja olen mielestäni suht´ musikaalinenkin Kemioista sen verran, että alkuun kovasti yskitti, mutta saattoi olla flunssaakin
Siinä on kauhea ääni, ei sitä korvat kauaa kestä. Ja pimeessä säätäminen päälle ja pois... Voimakasääninen kello ajaa saman asian kun se tikuttaa sekunteja. Ellei tykkää kuunnella musiikkia samalla.
Amidol -kehitteellä saisit vielä lisäksi mustat kynnet sormiin. Noista myrkyistä keskustellaan aika ajoin eri foorumeilla. Erityisesti Pyro -filmikehitteiden myrkyllisyydestä väännetään lähes jatkuvasti. "Olen käyttänyt Pyroa kaksikymmentä vuotta, eikä se ole vaikuttanut mitenkään - paitsi että kahden tunnin välein putoan polvilleni.." No vitsi vitsi
Pukki toi minulle jouluna punaisen led-valaisimen. Sellaisen tulitikkurasian kokoisen. Siinä on nipsu, jolla sen voi laittaa vaikkapa kaulukseen kiinni. Toimii erinomaisesti pimiössä, valaisee sinne minne pitääkin. Oikeastaan varsinaista pimiövalaisinta en edes tarvitsisi enää.
Semmonen systeemi olisi hyvä, että kun suurennuskone menee päälle niin pimiövalo sammuu ja päinvastoin...
Miksi niiden pitäisi sammua? Kyllä mä kehittelin kuvani pimiövalossa enkä sammuttanu sitä ollenkaan... Mutta mä nyt tein muutenki pimiössä asioita joita ei pitäis tehdä.
hui! Ajattelin vaan sitä, kun se pimiövalo jotenkin sotkee siinä kun sitä paperia mallailee siihen pöydälle (jotkut puhuu myös sommittelusta...). Mietin myös, että jos pöytä olisi musta eikä valkoinen, paperin erottaisi siitä paremmin.
Itse asiassa minulla taitaa olla sellainen systeemi valotuskellossani. Siinä on pimiövalolle oma sähkön ulosotto. Se sähköliitin vain on joku jenkkimalli, enkä ole saanut kokeiltua, miten se toimii. EDIT: Rajaajalla on etevä tehdä se sommittelu ennaltakäsin.
Siis hä? Eikös se pimiövalo ole nimenomaan suojavalo, joka saa olla kokoajan päällä? Vai tarkoitetaanko tässä sitä, että se voi olla päällä valotuksen ajan, mutta kuvan ollessa kehitteessä se pitäisi sammuttaa? Jos näin on, niin miksi? Mä olen nyt ihan pihalla... Ilmoitetaanhan papereiden pakkauksissakin valon sävy tai mikälie, jota on turvallista kyseisen paperin kanssa käyttää...
Älä huoli, ei se hunnuta papereita. Mä luulen että Matti tarkoitti lähinnä sitä että tarkennus ja rajaus suurennuskoneella piäis tehdä niin että pimiövalo on pois, jotta silmä näkis sen paremmin.
Näimpä... katsokaas kun mun silmät ei oo mitkä tahansa silmät --> Ja rajaajakin tosiaan vielä uupuu... Mutta kodakin paperipakkauksessa kyllä neuvottiin olemaan käyttämättä kellanvihreää suojavaloa. Ja taas yhdessä liikkeessä myyjä tuumasi, että "ennenvanhaan paperit olivat punasokeita, mutta nykyään käytetään kellanvihreää suojavaloa..."