Vs: Suljinaikojen mittauskoe Mitä lähempänä objektiivin polttopistettä keskussuljin on, sitä epäoleellisempaa on se kuinka kauan suljin on täysin auki suhteessa aukeamiseen/sulkeutumiseen. Jos keskussuljin on polttopisteessä kokonaisvalonmäärä ratkaisee, eikä sillä ole merkitystä miten kauan aukeaminen ja sulkeutuminen kestää suhteessa kokonaisaikaan. Jos aukeaminen ja sulkeutuminen on nopeaa, voi keskussuljin toimia myös himmentimenä ollessaan hyvin lähellä polttopistettä. Olisi muuten mielenkiintoista tietää millainen kuva syntyy jos koko valotusajan aikana suljin/himmennin avautuu tasaisesti täyteen aukkoon ja sitten sulkeutuu nopeasti, eli kuva muodostuisi osaksi "kaikilla" aukoilla.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Ekana tulee mieleen jo aiemmin mainitsemani Pentax 110. Markun kirjoitusta kommentoidakseni, jos yhdistetty keskussuljin/himmennin olisi lähes polttopisteessä, niin polttotasolle muodostuva kuva olisi himmentimen aukon muotoinen ja kokoinen.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Sanoin: Jos aukeaminen ja sulkeutuminen on nopeaa, voi keskussuljin toimia myös himmentimenä ollessaan hyvin lähellä polttopistettä. En siis sanonut mitään joka antaisi mahdollisuuden kysyä "Mikä merkki?".
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Jos tarkoitat polttotasolla filmin tasoa, niin en oikein ymmärrä miten kuvasta tulisi himmentimen aukon muotoinen ja kokoinen, sillähän ei pitäisi olla mitään merkitystä millainen suljin on - minusta?
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Menipä tämä metkaksi! Toimiva keskussuljin on nopea. Sen nopeimmat mahdolliset ajat rajoittuvat fysiikan lakeihin lehtien koon ja massan mukaan ja siksi nopeimmilla ajoilla sulkimen ulkokehän lähellä valoa ehtii vähemmän läpi valotuksessa kuin keskeltä. Keskussuljin/himmennin yhdistelmä on oltava kaukana polttopisteestä: Jos se olisi filmin edessä kuten verhosulkimet tavallisesti ovat, sen pitäisi kattaa kooltaan koko kuvaportti eikä siinä kohtaa voi myöskään toimia himmennin. ed. Neulanreikä on yksi esimerkki himmentimestä. Kotitehtävänä miettiä minkälainen kuva muodostuu filmille, kun se asetetaan kiinni filmin eteen. Sitten jatkoksi voi miettiä isompia aukkoja samoin.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe "The nodal points are widely misunderstood in photography, where it is commonly asserted that the light rays "intersect" at "the nodal point", that the iris diaphragm of the lens is located there, and that this is the correct pivot point for panoramic photography, so as to avoid parallax error.[4][5][6] These claims generally arise from confusion about the optics of camera lenses, as well as confusion between the nodal points and the other cardinal points of the system." (Wikipedia)
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Jossain "keskellä", eli siellä missä kaikki valonsäteet kulkevat polttopisteen kautta. Siellä ymmärtääkseni tulee himmentimen sijaita. http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttopiste
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Tuossa wikipedian artikkelissa ei kuitenkaan kerrota mihin himmennin pitäisi sijoittaa. Nyt kyllä kaivattaisiin jo hm:n asiantuntemusta. Ansel Adams, The Camera, sivu 45
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Oletko, Markku, koskaan lapsena leikkinyt "polttolasilla"? Jos olet, niin missä silloin polttopiste sijaitsi?
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Yksi linssi on hieman eri asia kuin objektiivi, mutta sikäli sama juttu, eli polttopiste on se kohta jonka kautta kaikki säteet kulkevat ja jossa siis himmennin suunnilleen sijaitsee. Ymmärtääkseni polttopiste tai taso on sama asia kuin Focal Plane tai point. Tässä kuvassa näkyy se miten minä ymmärrän valon kulkevan läpi objektiivin: http://www.cbc.ca/news2/background/tech/how-it-works/digital-cameras2.html
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Kuvaan on selvästi piirretty myös aukko, mutta jostain syystä valonsäteet on piirretty kulkemaan ikäänkuin näkymättämän neulanreiän kautta. Minkä luulet estävän valon kulkevan myös koko himmenninaukon alueelta? Polttopiste on sekä suurennuslasilla että objektiivilla. Kun auringossa brennataan, se on siellä missä alkaa palaa. ed. Sama ilmiö tapahtuu Leicassa kun unohtunut kamera sattuu näkemään auringon suuren aukon läpi ja äärettömään tarkennettuna. Rättisulkimeen palaa reikä.