Vs: Suljinaikojen mittauskoe Se on oikein, että asiat sanotaan suoraan niinkuin ne on. Jos reppanat pahoittaa mielensä, sou vot
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Kun Itä-Suomen yliopisto valmistaa fysiikan oppimateriaalia kouluille ( http://www.uef.fi/fi/fysopet/esimerkkitehtava-21 ) uskoisin että käyttävät myös pedagogiikan asiantuntemusta.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Tuon värikuvan avulla (onko muuten tehty Zemax-ohjelmalla?) voi yrittää selvittää himmentimen optimaalista paikkaa. Kuvassa siniset viivat kuvaavat kuva-alueen keskeltä tulevia säteitä, punaiset laidoilta ja vihreät siltä väliltä. Kuvan tapauksessa aukko on täysin auki, jolloin linssien koko alalta kulkee valoa. Kuvaa katsomalla huomataan, että kohteen eri kohdista tulevien sädekimppujen keskimmäiset säteet leikkaavat optisen akselin (= sininen suora viiva) samassa kohtaan. Siinä on himmentimen optimaalinen paikka. Himmentimen kohdalla kaikista kuvattava kohteen alueista tuleva valo kulkee symmetrisenä kimppuna. Tällöin himmentimen aukon pienentäminen leikkaa myös valoa symmetrisesti. Asian hahmottamista helpottaa, jos sijoittaa mielessään himmentimen vaikka etulinssiin kiinni – tai reilusti sen etupuolelle. Mikä valon osa silloin pääsisi kennolle/filmille? Elävässä elämässä ei himmennin aina ole optimaalisessa paikassa, johtuen mekaanisista ratkaisuista. Zoom-objektiiveissa optimaalisen himmentimen paikka muuttuu tarkennuksen ja polttovälin myötä, jolloin himmentimen paikka on jonkinlainen kompromissi. Oma optinen piirre on eritoten laajakulmaobjektiivien himmentimen paikan ja vinjetoitumisen yhteiselo. Laajakulmaobjektiiveissa hyvin tyypillisesti leikataan himmentimen ja linssien koon yhteisvaikutuksella kuvan reunoille tulevia säteitä. Nimenomaan niitä säteitä, jotka tuottaisivat kuvausvirheitä. Tästä aiheuttuu kuvan reunoihin hyvinkin 2–3 aukon valonhäviö, mikä filmiaikaan näkyi lopullisessa positiivikuvassa vinjetoitumisena, mikä tarvittaessa hoitui vedotusvaiheessa antamalla sormilla varjostaen kuvan keskialueille lisävaloa. Nykyään digikamera tietää objektiivin valon jaon ja tasaa valon tehdessään jiipekkiä. Tuon vinjetoitumisen tunnistaa katsomalla isolla aukolla otetun laajakulman kuvaa, jossa epäterävyyden alueella on kirkkaita valopisteitä. Keskellä kuvaa valopisteiden epäterävyyspallukat ovat pyöreitä, reunaa kohti mentäessä soiketa tai puolikuun muotoisia. Näissä valo-opin asioissa en ole opetettu, vaan itseoppinut. Nuoruudessani kävin samaa opinahjoa kuin jo liki viiden vuosikymmenen takaa tuntemani AnselA – tosin hieman eri asioita opiskellen. Optiikkaa ei silloin suuremmin missään opetettu. Optiset perusasiat omaksuin Turussa edesmenneellä Linnan kasarmilla, jossa olin useamman viikon kokelaana kesän loma-aikaan lähes ilman palvelustehtäviä. Seurana Conradyn optiikkaraamatun ykkösosa, silloin uusi ja ihmeellinen HP:n funktiolaskin, lyijykynä ja ruutuvihko.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Tästä suljinaikojen mittauskokeestani on näemmä poikinut monenlaista hyödyllistä keskustelua. Itsekin mittauksista rohkaistuneena tulin juuri purkaneeksi yhden Syncro-Compurin putsausta varten. Saas nähdä, saanko huomenna kasaan ja toimimaan Muutaman tunnin funtsimisen jälkeen alkoi avautua tuonkin kellokoneiston toiminnan salat
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Kiitos taas hyvästä selvityksestä. Itse sijoitin himmentimen suunnilleen samoille paikoille, eli siihen kohtaan missä valo kulkee suppeimpana kimppuna objektiivin sisällä, siinä kohtaahan on eniten tilaakin himmennin lehdille ja mekanismille. Kun täällä on todettu moneen kertaan, monen nimimerkin voimin, että en tietänyt mikä on polttopiste ja miten se sijoittuu linssiin tai objektiiviin nähden, niin se on puoliksi totta ja puoliksi väärä tulkinta. Olen aina (jo 6-8 vuotiaana tiennyt, että polttopiste on yhden linssin ulkopuolella se kohta jossa valonlähteestä lähtevä valo kohdistuu yhteen pisteeseen, sen sijaan olen luullut, että useampi linssisen objektiivin sisällä on polttopiste, siis se himmentimelle otollisin paikka. Kun opiskelin Turun Tekussa 60/70-lukujen taitteessa, niin en todellakaan kohdannut mitään valo-oppiin tai optiikkaan liittyviä koulutusaineistoja, joten antakee anteeksi tietämättömyyteni. Kun kävin armeijan 60-luvun lopulla, ei vielä osattu edes haaveilla mistään funktiolaskimista, ensimmäiset nelilaskimet tuli opistossa kuviin mukaan heti 70-luvun alussa ja HP:n tyyppiset funktiolaskimet varmaan joskus -73 jos muistan oikein. Vinski: Olen kanssasi samaa mieltä ymmärtämisestäni, tosin Ansel ei taida olla vakuuttunut siitä
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Suorasanaisuus ei tarkoita, että samalla pitää nälviä ja nolata keskustelijoita, suorasanainen voi olla myös rakentavassa hengessä - minusta.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Kun kerran on päästy tukevasti otsikon ulkopuolelle, niin... Tässä vielä objektiivi jossa himmennin on etulinssin edessä. http://farm3.staticflickr.com/2706/4194171918_c7fd58ba55_z.jpg?zz=1 Samoin liittyy aiheen rönsyilyyn: Huomatkaa nopein suljinaika.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Tuo kuulunee siihen kompromissi kategoriaan, eli rakenteeltaan melko lyhyt objektiivi sallinee tuollaisenkin ratkaisun ilman isompia murheita vinjetoinnin suhteen, on siis melko lähellä tilannetta joka esitettiin yhden linssin kanssa Vinskin linkkaamassa oppimateriaalissa.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Tuohan on hyvin lyhyt mitoiltaan ja rakenteeltaan yksinkertainen (voisiko olla tripletti, jäsen c varmaan tuntee?). Eikä varmasti laajakulmainen. Tuskin himmennin olisi edes mahtunut sisään.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Rohkaiseva ajatus. Tuumaan tuota samaa Retina 1b:n kohdalla. Kamera oli halpa mutta enemmän viallinen kuin piti. Synchro-Compurin lisäksi filminsiirto/sulkimen viritys ei toimi parinkymmenen tyhjän valotuksen kokeilun jälkeen Toisaalta kyseessä on nätti yksilö ja päällystetyllä optiikalla varustettu. Mustonen & Laine tekisivät toki toimivan laiteen.... Hmmm....
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Oletko nyt tällä viikolla mitannut, paljonko oma munasi pitenee tuon jatkuvan vittuilun ansiosta?
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Näyttää bi-post liittimeltä nuo tapit, jollainen Jukellakin on Ilexissä ja johon sopi kuulemma sokeripala suoraan. Siitäkin voi päätellä kokoa. Ja Sinarin laudassa näkyi olevan. Joten yhtä kaikki, nopeus on aivan linjassa siihen, mitä edellä on esitetty. Tuo Ilex no5 on vähintään yhtä iso ellei isompi kuin moderni Copal no3, jossa nopein aika on 1/125s. https://www.google.fi/search?q=Kodak+portrait+lens+305mm&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=uIjCVNuyHIWgyAOKp4GYDQ&ved=0CAgQ_AUoAQ&biw=1280&bih=651 http://www.cameraeccentric.com/html/info/kodak_1.html Lautaan tarvitaan 86mm reikä.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Vaikka ei minulta kysytty niin kävin mittaamassa. Piteni. Nykyinen mitta 50mm.