Vs: Suljinaikojen mittauskoe Nuo hakemani esimerkit on valittu juuri siksi, että niissä mukana on eri pisteistä muodostuvien valonsäteiden kulku saman polttopisteen kautta - tulkintani on ilmeisesti väärä, mutta kukaan ei ole onnistunut kertomaan minulle missä menee pieleen.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe No siinä, että esimerkeissä on itseasiassa kuvattu yhdestä pisteestä tulevan valonsäteen kulku.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Tessarin ja Elmarin himmentimien paikat objektiivirakenteessa: http://pds20.egloos.com/pds/201103/17/03/c0044203_4d81a46e2d0fe.gif
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Noihin kun saisi lisättyä myös valon säteiden kulku niin olisimme aika paljon viisaampia.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe No minusta ainakin kyse on monesta säteestä jotka kaikki menee polttopisteen kautta jos objektiivi on tehty oikein: http://photograpyreview.blogspot.fi/2011/11/spherical-aberration-in-camera-lenses.html
Vs: Suljinaikojen mittauskoe https://www.gnu.org/software/goptical/manual/tessar_layout.png https://www.gnu.org/software/goptical/manual/A_photo_lens_design.html Kannattaisiko kaivella esiin Tekun aikainen fysiikan kirja ja sieltä optiikan osuus?
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Joo, taidan olla väärässä, ainakin osin, mutta monia asioita jää vielä ymmälle. Tekun aineista en muista mitään, mikä liittyisi optiikkaan - no oisko silloin ollut joku muu jutska kiinnostavampi kun tuo oli esillä, en tiedä, enkä valita ;D Olen eläkkeellä, eli ei kauheasti harmita olla väärässä, mutta silti jokin sisimmässäni vaatii selvittämään mikä on totta ja mikä hebreaa;D
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Normaaliobjektiiveista Elmar ja Tessar poikkeavat toisistaan lähinnä himmentimen sijaintipaikaltaan. Optisesti ne ovat aika lailla identtisiä. (Myös Industar on Tessar -tyyppinen. Siitä oli esimerkkikuva pari viestiä ylempänä). Himmennin leikkaa objektiivin halkaisijaa ja se voidaan sijoittaa moneen eri paikkaan optisella polulla. Zeiss ja Leitz ovat päätyneet eri paikkoihin muutoin samanlaisissa optisissa rakenteissa.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Tarkoittaa mitä noin yleisemmin, missä on se kohta jossa himmentimen tulisi olla optimaalisesti ja mikä on se raja-arvo millä himmennin voi poiketa optisesta polttopisteestä?
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Himmentäminen on paha rasti ymmärtää, mitä todistaa seuraava tutkimuskin: http://www.uef.fi/fi/fysopet/esimerkkitehtava-21 Lähtötilanteessa ymmärtäjien määrä oli puhdas nolla.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Yritä nyt ymmärtää, että sinun käsityksesi "polttopisteestä" eroaa siitä mitä fysiikassa, optiikassa, teollisuudessa ja valokuvaajien keskuudessa tarkoitetaan.
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Sarjatuotantoon suunniteltu mekaaninen rakenne saattaa edellyttää kompromissejä teoreettisen "optimaali" -sijainnin sijaan. Himmennin toimii oikein hyvin vielä polttovälin etäisyydellä polttopisteestä. Sarjavalmistusyrityksessä työskennelleenä insinöörinä varmaankin ymmärrät tuon?
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Tuo on hyvä opastus. Markunkin kannattaisi lukea ajatuksella. "Tässä yhteydessä valonsäteellä tarkoitetaan idealisoitua mallia valon suoraviivaisesta etenemisestä, ja valokeilalla konkreettisesti havaittavaa valonlähteen valaisema aluetta. Opiskelijat tulkitsivat sädediagrammia siten, että kuvan muodostava valo etenee vain sädediagrammiin piirrettyjen pääsäteiden suunnassa, vaikka todellisuudessa lamppu lähettää valoa lähes joka suuntaan. Opiskelijat eivät osanneet yhdistää idealisoitua sädediagrammia todelliseen tilanteeseen."
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Hämmentävää keskustelua, joka laukannut villisti suljinaikojen mittauksen ulkopuolelle. Polttopiste ja polttotaso ovat termejä, jotka vain sotkevat asiaa keskusteltaessa kameraoptiikasta. Polttopiste on hyvä käsite kun pikkupoikana suurennuslasilla kärvennetään filmiä tai mustaa paperia. Digiaika on vaan vienyt nykyajan lapsilta tämänkin riemun. Itse olen ikäpolvea, joka on nuorena nähnyt vaarin jäämistöstä löytyneen nitraattifilmin uljaan liekin. Polttotason sijaan olisi parempi puhua samaa tarkoittavasta kuvatasosta, joka on siellä missä filmin tai digikameran kennon pinta. Himmentimen paikalla ja solmupisteillä (nodal points) ei ole mitään tekemistä keskenään. Solmupisteillä voidaan tarkasti laskea lähikuvauksessa kuvan mittakaava, jos tunnetaan solmupisteiden paikat. Palkkikameroiden ja repro-objektiivien manuaaleissa nuo on usein annettu, mutta järkkäreiden kohdalla löytyvät yleensä vasta huoltomanuaaleissa. Asiasta aikoinaan kirjoitin: http://www.teknofokus.fi/Foto/lahikuvamat.htm http://www.cbc.ca/news2/background/tech/how-it-works/digital-cameras2.html On järkyttävän huono sivu, jonka kahden ensimmäisen kuvan säteillä ei ole mitään yhteyttä reaalimaailmaan. Objektiivissa ei ole mitään pistettä, jonka läpi KAIKKI valo kulkisi. Kylläkin löytyy piste, jonka kautta yhdestä pisteestä lähtenyt valo kulkee. Jos kuvaan on piirretty objektiivin etulinssin tuleva joukko yhdensuuntaisia säteitä, niin se kuvaa vain yhden kaukana olevan pisteen tuottamaa valoa. Useammasta linssistä koostuvalla objektiivilla on paikka, mihin himmenin pitää sijoittaa. Sitä vain ei ole oikein helppo kuvallisesti selittää. Oikeaan paikkaan laitettu himmennin kaihtaa pienentyessään symmetrisesti valoa alkaen linssin reuna-alueilta. Keskustelua haittaa se, että valo-opillisia termejä käytetään huolettomasti. Lisää sekaannusta saadaan tuomalla mukaan tulopupilli, lähtöpupilli, pupillisuurennus, näennäinen pupilli edestä katsottuna, näennäinen pupilli takaa katsottuna, panorointikuvauksen kiertopiste... 60-luvulla oli Exa-kameroissa jokin omaperäinen suljinratkaisu. Mikä olikaan sen nimi?
Vs: Suljinaikojen mittauskoe OT: Eikös Exa II:ssa ollut tavallinen kangasverho? Exa I:n speksejä ei arkistoistani löydy, mutta hinnat olivat tämmoisiä: EDIT: Exa I:ssä peili toimi sulkimena, ja ajat olivat 1/25 ... 1/150 s. "The shutter design is quite remarkable. Instead of using a cloth or metal shutter curtain like the Leicas or Contaxes of the era, the Exa uses the mirror box itself as the first "curtain" then a rotating steel barrel hidden behind the mirror acts as the second "curtain." This is a very simple design. Unfortunately, the main limitation is that there is a limit to how quickly the mirror can flip up and the barrel can rotate without affecting image quality. Thus the Exa only has shutter speeds from 1/25 sec to 1/150 sec. This is enough for daylight photography with ASA 100 film, which was considered blindingly fast for that period." Ref: http://photoethnography.com/ClassicCameras/index-frameset.html?IhageeExa.html~mainFrame
Vs: Suljinaikojen mittauskoe Himmenninsanaston täydennykseksi ks. hinnaston lopussa olevat vaihtoehdot.