Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Valoa voi rajata myös alumiinifolio/teippivirityksin, tai pahviin tehdyillä rei'illä. Kekseliäisyys korvaa monta kallista härpäkettä, jos ei tarvita n.s. asiakasuskottavuutta. Pienissä tiloissa esim. heijastava pinta (valkoinen pahvi tai kankaankappale) on kätevämpi valonhajoitin kuin softboksi tai sateenvarjo, ne kun vievät tilaa aika paljon.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Muistelin jotain kaivinkonejuttua; muistelenko väärin vai olikohan niitä lamppuja lähemmäs 200.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Jos hankkii yhden, kannattaako ostaa 8° vai 30° vai sittenkin jompi kumpi noista keskimmäisistä?
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Hyvä kysymys. Kai taas se etäisyyskin vaikuttaa, ja haluaako nimenomaan pienen spotin kasvoihin, vaiko isomman vinjetoivan valon esim. koko yävartalolle. Aika usein just semmoista kämmenen kokoista täplää kasvoihin on kiva saada. Snootillahan se hoituu, mutta jos ei semmoista ole, niin sitten se 8-asteinen. Joku 20 astetta voisi olla kätevä puolen vartalon valaisuun.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Olisko ollut Ponssen mettäkoneita? Joku ryhmä on niitä käynyt kuvailemassa.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Mulla on vanhanmallin hunajakennoja, 8, 16 ja 32 astetta. 32 astetta vähiten käytössä, 16 astetta usein taustaan ja 8 astetta pahvireijän avustamana kasvoille. Niitä voi käyttää kahta päällekkäinkin.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Olisi ilmeisesti pitänyt kysyä tätä jo aikaisemmin, sillä juuri viime perjantaina tuli pistettyä tilaus Elinchrom:in ”ladonovista” ja piti vielä hankkia 21 cm heijastinkin noita varten. No, pitänee yrittää keksiä niille jotakin käyttöä. Lähinnä ajattelin niillä poistaa varjon esim. silloin, jos jossakin tuotekuvauksessa kuvattavaa kohdetta valaistaan takaa 45-asteen kulmassa. Tuolloinhan matalahkon kohteen eteen tulee kapea varjo, jota ajattelin poistaa toisella valolla niillä ”ladonovilla” toista valoa tarkasti suunnaten. No, nähtäväksi jää, toimiiko suunnitelma.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Mielenkiintosta keskustelua. Kun en löytänyt oikein mistään hakemallakaan juttua Godox Witstro AD180/360 -salamasta, niin kysynpä täältä kokemuksia. Digitarvike noita tuntuu runsaasti myyvän, mutta millaisia käyttökokemuksia? Ja entä miten on kestänyt käytössä.. yms / tms..? Eli onko noita joku oikiasti ihan käyttänyt, ja valokuvauksessa.. Ajattelin tuollaista lähinnä miljöökuvauksiin, luonnollisesti enimmäkseen ulkona. Päävalona AD360, lisänä vaikkapa käsisalamia. Tällä hetkellä käytän henkilökuviin, mm hääkuvapotreteihin käsisalamia, ja tosiaan sitä tehoa ei tosiaankaan liiaksi ole SB900:ssa, tai noissa Youngnuon käsisalamissa. Juu, Elincat + akkupaketit ei sovi tässä vaiheessa budjettiin, vaikka ovatkin parempia, ehkä, riippuen tyypistä ja käytöstä. Kokemuksia, näkemyksiä..?
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Godox on vähän niin kuin "käsisalama steroideissa". Paukkua on paremmin kuin Nissinin MG8000:ssa, mutta rökälemäisen kokonsa puolesta käytettävyys on lähempänä studiosalamaa. Ihan heppoisen kameran varusteluistiin on liian painava ja vaatii lisäksi erillisen akun mallia olkalaukku. Kaukolaukaismet eivät tunnu olevan kovin yhteensopivia Nissinien kanssa, ellei käytä x-täsmäystä. Näissä on kyllä molemmissa merkeissä mahdollisuus tehdä firmis-päivityksiä, jos niitä ilmaantuu ja toivottavasti ilmaantuu.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan No jaa. Myönnetään että monesti tarvitaan vähintään keski-isoja aukkoja sekä melko pieni herkkyys, mutta parilla 150Ws salamalla voi kyllä olla ns. kusessa jos pitää saada valaistua jotain isoa, esim. isoon halliin perusvalaistus ja sen lisäksi isokokoisen kohteen valaisu. Valoteho sitten tippuu toiseen potenssiin kun etäisyyttä kasvattaa, jos valoa riittää hyvin metrin päästä, kahdeksan metrin päästä ammuttuna sitä valoa tarvitaan 8 kertaa enemmän. Yksi vakiohomma mihin tarvitaan paljon valoa on jos vaikka heijastetaan täytevalot katon kautta, tila on iso ja katto korkealla. Hommaa vaikeuttamassa voi sitten olla vaikka ikkunoita, joista näkyvä maisema ei saa palaa puhki. Ei melko-isotehoisia salamoita huvikseen valmisteta, kyllä niille on käyttökohteensa. Ulkona taas ei mikään meinaa riittää.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Kätevämpi se ei kyllä missään tapauksessa ole... Mielestäni softboxin idea on juuri sen kätevyys, kontrolloitavuus ja muu säädettävyys taas huonompaa. Sen pahvin tai kankaan joutuu ripustamaan toiseen jalustaan, mikä vaikeuttaa toimimista pienessä tilassa ennestään. Pienessä tilassa myös karkaileva valo tuottaa ongelmia, softboxissa sitä on suhteellisen vähän. Kyllä ladonovilla tekee yhtä sun toista. Yksi lyömättömistä käyttötarkoituksista on ylempänä mainittu keissi, kun pitää heijastaa valoa vaikkapa styroxlevyn kautta, ja haluaa täyttää koko levyn valolla, mutta niin ettei valoa turhan paljoa karkaa muualle huoneeseen. Sama homma jonkun kehikon kanssa jossa on diffuusorikangas. Millään purkkaviritelmillä ei valon säätäminen sopivaksi suorakaiteeksi ole likimainkaan yhtä helppoa.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Mulla on studiossa pääasiassa salamoina 5 kpl Elinkan Style RX 300:a. Niissä on suurempi tehonsäätöalue kuin muissa senikäisissä elinkan kompakteissa. Teho riittää mutta en kyllä pienempiä huolisi, niillä pääsee kuitenkin alas 9 Ws asti joka on melko pieni napsaus. Uusilla Pro elinkoilla homma on vielä paremmin hanskasa. RXt on aika kivoja, mutta tuulettimet pyörii koko ajan ja ääni häiritsee. Kun tehoja tarvitaan enempi, niin kaivan vanhat työjuhdat EL 500t joita on 6 kp ja lisäksi 1 EL 250 ja Quadra. RX 300 teho tuntuu olevan melkein sama Quadran 400 ws kanssa. Yhtä EL 500 käytän kunnpitää ottaa kaikenlaisia ryhmäkuvia missä sattuu, 2008 hankittu Power Star akkupaketti on toiminut toosi hyvin missä milloinkin. Kahdesta EL 500 ja 250tä on otettu salaman orjakennot veks, ne kun ei toimi kirkkaassa auringonpaisteessa jos ne on kiinni. Quadra on kätevä moneen miljööhommeliin. Kun tarvitaan enempi potkua niin EL 500 on oiva kapistus ja täytevaloksi EL 250 sopii kun noiden vanhusten tehonsäätövara on vain 2 aukkoa. Salamoiden synkassa olemisella miljöössä jossa on muutakin valoa ei ole kovin paljon merkitystä. Pikkusalamoita on myös, niitäkin tulee käytettyä sillointällöin. Pikkusalamat ja Quadrakin on aikamoista näpertelyä, kaikenmaailman palikoiden kanssa pitää tussaroida. Ei kiva. Kyllä ladonovetkin on hyviä olemasa, niiden rajausteho ja tarkkuus ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin toivois. Ja läppien pitäis olla tarpeeksi isot, pienillä läpyköillä ei ole oikein mitään virkaa.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Tässä viitekehys on aloitteleva kuvaaja, joka hankkii ekaa settiään. SIlloin myös usein kuvataan pienessä tilassa. Sen pahvin tai kankaan voi ripustaa seinällekin, mainitun styroxlevyn tietysti myös, jos jostain syystä pitää sitä parempana. Tavallisissa softboxeissa ei useimmiten ole reunoja tai kennoja, jotka vähentävät valon karkailua, kalliimmissa Broneissa tms. on. Harrastajan tiloissa ja kuvauksissa asia on merkityksetön. Varmaankin ladonovillakin voi jotain puuhastella, mutta taaskin, aloittelija ei niistä hyödy. Jollekin voi olla tärkeää, että se styroxlevy on just reunoja myöten valaistu, mutta, juu, aloittelijan kannalta.... Kiiltävien esineiden tuotekuvauksessa voi joku heijastuksen muoto ollakin merkityksellinen, mutta ei ihan ekalla viikolla salaman käyttöä harjoitellessa. Pahvinkappale teipinpätkällä heijastimeen kiinnitettynä kyllä ajaa ihan saman asian, eikä nyt niin taivaallisen pitkään harjoiteltavia käden taitoja vaadi.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Toistan itseäni, mutta kyseessä on harrastaja hankkimassa ekaa settiään. Aloitusviestissä ei ollut mainintaa, että tarkoitus olisi aloittaa harrastelu valaisemalla puimakoneita messuhalleissa tms. Taas itseäni toistaen, 150 J ja 600 J ero on sama kuin ISO 100 ja ISO 400 välillä. (BTW, laskemalla sun ei ehkä kannata yrittää valaistuksia määritellä, tuo etäisyyden toinen potenssi taitaa olla hiukan hankala. Vihjeenä mainittakoon, että oikea vastaus esittämääsi etäisyystapaukseen on, että kahdeksan metrin päässä valoa tarvitaan 64-kertainen määrä...) (N.s. vanhan liiton miehet ovat tottuneet kuvaamaan keskareilla ISO 100 filkalle (No, joku vielä puhuu ASAstakin..... ) aukoilla 16 ja 22.... Silloin toki tarvittiin isommat sulakkeet tauluun, mutta, ajat muuttuvat. Ja välineet.)
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Budjetista toki paljon on kiinni. Vakiolaitteet, 600 Ws tms., ovat luultavasti paremmin tehtyjä, tukevampia rakenteeltaan, tuulettimet, lämpösuojaukset jne. - ja tuplahinta.... Jos likviditeettiä on, niin tottakai. Luultavasti pitempi ilo niistä on. Taas, jos budjetissa esiintyy niukkuutta, hankkisin samalla rahalla pienitehoisia yhden enemmän, isommat pehmentimet, useampia niitä (stripit, vokkipannut), tukevammat jalustat (kaasuvaimennetut, ehdottomasti, säilyvät valotkin pitempään ehjinä) jne. Studiokuvausta opetellessa on paljon tärkeämpiäkin ja olennaisempiakin asioita kuin valojen nimellisteho.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Kyllä minä kannatan softboxeja enemmän kuin styroxi/pahvivirityksiä. Softboxeilla voi paremmin keskittyä olennaiseen, valon suuntaamiseen kaikenmaailman ripustusviritysten sijaan. Hejastava sateenvarjo säästää myös tilaa.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Olen tässä aika paljon samaa mieltä, jos puhutaan harrastajakuvauksesta. Itse lisäisin tähän myös kuvauspaikan mietittäväksi. Jos oikeasti haluaa sitä valoa hallita, niin sillä tilalla on hämmästyttävän paljon merkitystä. Pienessä valkoseinäisessä tilassa on hämmästyttävän vaikea kuvata. Jos pystyy itselleen löytämään tai rakentelemaan hyvän tilan, niin kuvaamiseen ja valoihin voi keskittyä helpommin. Lisäksi pelkkien valojen hankinta ei vielä kuvaa paljoa paranna, ennen kuin jonkinlaista käsitystä mitä niillä voi ja pitää tehdä. Itse olen kokenut parhaaksi sijoitukseksi sen pari sataa, minkä laitoin kahden viikonlopun studiokurssiin jo ennen lisäsalamoiden hankkimista. Niitä oppeja on voinut sittemmin käyttää isoilla studioseteillä, pikkusalamoilla ja jopa luonnonvalon kanssa. Ja onpa tullut panostettua erilaisiiin työpajoihin vielä sen jälkeen lisääkin. Luulen, että kannattaa koettaa myös vähän arvioida, kuinka paljon niille laitteille oikeasti tulee käyttöä. Kuljetuksenkestävyyteen ja vastaaviin kannattaa panostaa vasta, jos laitteet ovat joka päivä liikenteessä. Lisäksi, jos tavaroiden pitäisi kulkea vaikkapa kuvaajan mukana julkisilla, niin patarautateräs ja neliömetrin styroxlevyt ei ole paras vaihtoehto.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Elinchrom:in tuoteluetteloa tutkiessa sattui silmiin polarisaatiosuodatin. Mitenhän sitä voisi hyödyntää valaisussa? Mikä merkitys on ns. ladonovissa niiden ”ovien” pituudella (näkyy niitäkin olevan eri mitoilla)?
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Tehoa tarvitaan palkilla kuvatessa, kun pitää päästä himmentämään. Isoja "monoja" tarvitaan/halutaan käyttää varmaan enimmäkseen nopean latautumisen vuoksi. Iselläni on ne halvimmat/pienimmät Elincat ja niillä pärjää digikinarilla tilanteessa kuin tilanteessa, jos ei ihan päätyökseen käytä niitä.
Vs: Studiosalamasetit vinkkejä hankintaan Toki, kivempaa se on, ja varsinkin grideillä varustettuna softbox on auttavasti suunnattavissa, voi valaista keilan reunalla (niin kuin ilmeisesti usein teetkin.) Syvä sateenvarjo on myös hyvin suunnattavissa. Isoa valopintaa haluttaessa sitten tilanne muuttuu jonkin verran. 1x2 m boksi on iso, hankala ja ennenkaikkea kallis. 1x2 m heijastava kangas rullalla ei vie paljon tilaa, ei maksa paljoa ja sen voi ripustaa vaikka ongenvavan pätkään. (Minulla kyllä on mm. 210 cm Octa (http://www.scandinavianphoto.fi/tuote/13036485/profoto/softbox-hr-octa-rf-210cm), mutta useimmiten täytevalona, ja siinä saman asian ajaisi valkoinen seinä. Useimmiten kuitenkin käytän 1x2 m läpivalaistavaa kangasta putkikehyksessä. Enkä tosiaan yllytä ketään hankkimaan harrastajakäyttöön mitään superkallista ja hankalasti käsiteltävää härpäkettä.)