Vs: studiosalama? Juu, mulla on 500Ws ja on sitä pari kertaa kaivannut tehokkaampaakin poppaa. Pitää tässä tehdä talven aikana päätöksiä, hankkiiko tuohon Rangerin rinnalle, vai sitten feederin ja pari välähdyspäätä lisää.
Vs: studiosalama? heitän tähän "jatkokysymyksen",olisi ehkä tarvetta salamamittarille,mutta en ole koskaan edes nähnyt moista,miten mittaus tehdään käytännössä,kamerana on iso pena ja täsmäys tapahtuu synkkapiuhalla 1/30 ajalla(x) ja käytössä pikkuinen studiosalama,portaaton tehon säätö on salamassa.
Vs: studiosalama? Synkkapiuha tai muu väläytyslaite kytketään mittariin, ajaksi mittariin asetetaan käytettävä suljinaika ja väläytetään salamat mittarista käsin. Muuten mittaus tapahtuu aivan samalla tavalla kuin pelkän jatkuvan valon mittaus.
Vs: studiosalama? Toiset mittarit vaativat piuhan mittariin, toiset eivät. Itse käytän studiossa IR-laukaisinta kameran päällä ja Minoltan Flashmeter IV mittaa valon välähdyksestä ilman piuhaa. Spotmeter vaatii piuhan. Piuha on paholaisen keksintö nro.1.
Vs: studiosalama? Flashmeter IV minullakin on. Edellä oleva oli yksinkertaistettu esitys, koska mittareita on niin jos jonkinlaisia, aika yksinkertaisiakin. Mainittu väläytyslaite voi olla esim. Bronin ir-lähetin, joka on 10 cm synkkapiuhalla mittarissa kiinni ja toinen samanlainen kamerassa. Väläyttelen salamia mittausta varten mieluummin sieltä, missä mittari on.
Vs: studiosalama? ja mittari suunnataan pääsalamaa kohti ilmeisesti esim henkilön kasvojen kohdalta,entä taustan salamat ja valot,miten hoitelette sen?
Vs: studiosalama? Kohdistuvan valon mittari suunnataan näin, siis siinä on valkoinen mittakupu joka mittaa kohdistuvaa valoa. Pistemittari (esim. Minolta Spotmeter F) on heijastuvan valon mittari, ja sillä voi mittaamisen hoidella kameran takaa ja sillä voi valita haluamansa mittauspaikan (esim. kasvojen valopuoli) mutta sitä pitää osata tulkita oikein. Oikeaoppisessa studiokuvauksessa valaistus lähdetään rakentamaan pimeästä, kaikki on kuvaajan luomaa valoa. salamoiden ohjausvalot ja välähdykset ovat synkassa keskenään, joten valojen ja varjojen suhteet pystyy laittamaan silmämääräisesti kohdilleen salamoiden heijastimista, tehonsäädöistä ja etäisyyksistä huolimatta. Siksi kannattaa hommata vain samanlaisia salamoita, jos vain suinkin mahdollista. Itse yleensä pistän valot silmämääräisesti kohdilleen, mittaan kuplamittarilla kokonaisvalotuksen ja tarkistan vielä RGB-histogrammista että valotus on kohdillaan. Miljööhommeleissa, ja kun kuvassa on muutakin kuin salamavaloa mittaukset pitää tehdä tilanteen mukaan joka valonlähteestä erikseen, tai katsoa LCD-näytöltä tai muuten niinkuin parhaaksi näkee...
Vs: studiosalama? D-Lite 4 sarjan välkkyjen ohjausvaloista löytyy seuraavat säädöt: suhteellinen, täysi, minimi ja pois. Samat säädöt varmaan D-Lite 2 sarjassa.
Vs: studiosalama? Muuten vois tuohon sanoa sen, ettei ole oikeastaan merkitystä onko valotusaika 1/20 vai 1/200, jollei ole ulkopuolista valonlähdettä ja salamasynkka riittää em. arvoihin. Pääasiassa mittaus tehdään aukolle, kun studiosalamoilla valaistaan.
Vs: studiosalama? Ei olekaan, JOS ei ole ulkopuolista valonlähdettä. Usein kuitenkin on. Esimerkiksi interiöörikuvauksissa, jossa halutaan ulkovalon ja/tai valaisimien vaikutusta mukaan. Studiossakin on syytä miettiä, millaisia aikoja käytetään, jos kuvataan pienillä salamatehoilla ja ohjausvaloina on 300 W halogeenit.
Vs: studiosalama? Tuosta mittauksesta vielä pikku täsmennys. Ainakin paremmissa mittareissa voi myös mitata ilman synkkapiuhan kytkemistä. Ainahan sen piuhan pituus ei riitä, jos esim. mitataan kohdistuvaa valoa. Tällöin assistentti laukaisee salaman ja mittari mittaa. Mittarissa, ainakin minun Sekonicissa, on myös jalustakirre pohjassa, joten mittarin voi laittaa jalustalle ja räpsäyttää itse niitä salamia. Kapa