Vs: studio aloittelija Nojoo, jotkut tekee ja jotkut vihaa suoraan koneelle kuvaamista yli kaiken. Kaikki nämä ovat niin kuvaaja keskeisiä juttuja ettei kannata yleistää. Myös kalusto vaikuttaa, koska esim. phase one -digiperät ovat kuin luotu kuvattavaksi suoraan läppärile, päinvastoin kuin vaikka oma D300. Hieman asiaan vielä liittyen. En ymmärrä tuota tehon tarvetta ollenkaan. Itse lähden aina minimi tehoilla liikkeelle ja nekin menee yli tarpeiden usein. Liikun mielummin f2-5,6 alueella kuin f11-16, mutta tämäkin on "IMO" linjaa.
Vs: studio aloittelija Aloittelijan kannattaa ostaa ohjausvalolliset studiosalamat, kuvata niillä paljon ja katsoa rehellisesti ottamiaan kuvia, perehtyä perusvalaisuihin ja opetella itse tekemään ne, osata toistaa sama, systemaattisesti opetella näkemään, millaisen valon käytössä olevat pehmentimet tuovat, miltä näyttää 1, 1.5, 2, 2.5 aukon ero valo- ja varjopuolella. Monesti uhohdetaan, että ne, jotka nytten katsovat ainoastaan histogrammilta, ovat kokeneita valokuvaajia, jotka ovat aikanaan mitanneet ja opetelleet noita valoja. Monet pitävät salamatehot samana, vievät salaman vaikka askeleen taakse päin, niin salaman teho tippuu opitun verran. Ei tarvitse enää mittaria. Kyllä varmaan histogrammiin tutustumallakin oppii erottamaan esim. päävalon ja tasovalon valoisuuseron, jos laukaisee aina salaman kerrallaan. Tai mittarilla voi tehdä saman. Tärkeintä on tuntea välineet ja saada niillä aikaan se, minkä haluaa. T Jukka
Vs: studio aloittelija mvuori höpisee poikkeuksellisesti ihan omiaan. On kaksi syytä, miksi kameran näyttö ei kerro tarkkaan, miltä tuleva kuva näyttää. Ensinnä: se on pieni. Vaikkapa Nikon D3 on aika tyypillinen; VGA 640x480 px, vajaa miljoona siis. Jos kuva tulostetaan vaikkapa A2 kokoon, 40x60 cm ja 360 ppi, on pikseleitä about 6000 x 8500, siis reilusti 50-kertainen määrä. Jopa se vanha kansakin saattaa ymmärtää, että tulosteessa näkyy asioita, joita kameran näytöllä ei näy. Tulosteen sävyalakin on jossain määrin VGA:ta laajempi. Itse asiassa paljon laajempi. Toiseksi: kameran näyttö näyttää prosessoitua näyttökuvaa. Se on korjailtu aika paljonkin varsinkin sävyalansa suhteen, jotta se näkyisi mahdollisimman hyvin siinä kameran näytöllä. Näyttökuva EI OLE samanlainen kuin kameran tallentama varsinainen kuvatiedosto, varsinkaan raw-kuvia tallenettaessa. Sitä "vanha kansa" ei näköjään ole oivaltanut.
Vs: studio aloittelija D3 monitori? "Monitor Resolution 921,000 Dots" nikon usa vga=640x480=307200 Väitänpä että jopa histogrammia tuijottelemalla voi olla vaikea saada tarkkaa tietoa siitä paljonko joidenkin valojen ero on. Tai voihan sitä käppyrää tarkastella, mutta f-luvun siitä lukeminen voi olla toinen juttu. Minusta se kysymys paljon on tarkasti valo ja varjopuolen ero - varsinkin alottelijalle - on jopa hieman turha. Aivan kuin autolla ajamaan opettelevan pitäisi ymmärtää kampiakselin asennon anturin merkitys moottorin toiminnalle. (jos edes sellaista on.) Oleellisempaa on että pystyy tuottamaan sellaista kuvaa kuin päässään näkee. Ja oppii omien muokkaimiensa mahdollisuudet ja valon käyttäytymistä jotenkin. Aluksi vaikka yksi valo ja siitä sitten eteenpäin. Studiokuvauksessa on paljon muuttujia, mutta vaikeaa se ei ole! Kuitenkin kaiken kaataminen alottelijan kurkkuun ja pelottelu mittarin välttämättömyydellä tai muulla turhan teknisellä on vähän turhauttavaa. Moni alottelija saa itseään tyydyttävän kuvan ihan ilman suurempia ongelmia. Kunhan valo välähtää.
Vs: studio aloittelija RGB, kolmosen kertotaulu.... Totta, edellä pitäisi siis lukea 150-kertainen, eikä 50-kertainen.
Vs: studio aloittelija KIITOS tästä!! Useampi sivu jo tullut kokeneilta kuvaajilta empiiristä tekstiä, josta ainakaan allekirjoittanut ei ole saanut irti juuri mitään. Ohjausvalo käsitteenä on vielä hieman hämärän peitossa. Toisaalla ohjausvalo-termiä käytetään kameran pop-up salamasta, joka ohjaa muita salamoja. Toisaalla taas mitoitetaan kohteen valaisuun tarvitta valonmäärä tms. Olin jo tilaamassa lisää perus irtosalamoita, mutta sitten silmiin pisti TÄMÄ setti. Salama sisältää 100w mallivalon. Tarkoittaako tuo siis muotovaloa.. Jos noiden valojen hankintaan joku täällä antaa "siunauksensa", niin hankin ne ja loppuu tämäkin jahkailu. Noihin sitten jalustat, ja tasovalot/varjot ja tulkoon valkeus.
Vs: studio aloittelija Laskeskele nyt kumminkin ensin, mitä ne boxit ja jalustat irtonaisina maksavat; settinä voi olla uusikin samoilla kinthailla: http://www.digitarvike.fi/product_details.php?p=2484
Vs: studio aloittelija Salamasetit - Digitarvike.fi Tuossa valmiita kattavia eri settejä kohtuu hintaan...
Vs: studio aloittelija Ohjausvalo on jatkuva valo, joka salamassa on. Salamassa on siis ohjausvalo ja välähdyspää, kaksi erillistä valoa. Tuo ohjausvalo voimistuu tai himmenee, kun salaman tehoa säätää. Eli jos sinulla on kaksi studiosalamaa ja molemmissa ohjausvalo, niin näet valojen tuottaman kontrastin silmämääräisesti ilman salaman välähdystä. Ohjausvalon saa myös pois päältä (esim. jos käyttää akkua, niin ohjausvaloa ei käytetä, koska se vie nopeasti akun tyhjäksi) tai ohjausvalon voi kytkeä täyteen tehoonsa (jos kameran tarkentamiseen/automaattitarkentamiseen - voi ensin katsoa silmämääräisesti salamoiden väliset valaistukset ja sitten vasta kytkeä täysille) ei riitä valoa. Tuo ohjausvalo toimii siis myös tarkennuksen apuvalona. Ohjausvalon teho kulkee siis käsikädessä salaman tehon kanssa, kun salama välähtää. Mitä suurempi ohjausvalon teho, sitä parempi, sitä kirkkaampi valo on, esim 300 w ohjausvalo on kirkkaampi kuin 100 w. Mitä kalliimpi salama, sitä tehokkaampi ohjausvalo. Suotittelen silti valotusmittarin hankkimista, joka mittaa myös salaman välähdyksen. Se säästää aikaa paljon, sekä opettaa näkemään valoisuuserojen vaikutuksen lopullisessa kuvassa. Lisäksi se on korvaamaton, jos yhdistää vallitsevaa valoa ja salamaa, siinä en kyllä takatelkkuun luottaisi. Vain siinä tapauksessa ilman mittaria, jos kuva menee suoraan laadukkaalle näytölle, kuten Vatanen jo kirjoittikin. T Jukka
Vs: studio aloittelija Onko väliä kertooko mittari vallitsevan valon ja salaman osuudet kuten hienommat mittarit tekee? En edelleenkään allekirjoita noin suurta tarvetta mittarille,mutta ehkä se sitten edellyttää että tuntee kameransa.
Vs: studio aloittelija Ei ainakaan mun vanha Minoltan FM 4 kovin luotettavasti kerro salaman ja vallitsevan valon suhdetta. Parempi käyttää maalaisjärkeä ja mitata välähdys erikseen. Kun kuvaa tiukalla aikataululla kuvauksia mitkä pitää onnistua, on mittari todella hyödyllinen olemassa. itsekkin hetkenaikaa kuvasin ilman mittaria, mutta kun aloitin mittarin käytön uudelleen niin valotukset tulivat paljon täsmällisemmiksi eikä jälkikäsittelyä tarvita läheskään yhtä paljon. Harrastelijalla ei ole mitään väliä, silloin saa tehdä justiinsa niinkuin itse parhaaksi näkee.
Vs: studio aloittelija Minolta kolme taitaa olla suht ok kunhan vallitsevaa valoa ei ole kovin paljoa. Rajamaille mentäessä rupeaa olemaan ongelmia. En näe eroa siinä teenkö jotain tässä "harraste pohjalta" vai olenko keikalla. Tarve hyvälle kuvalle ja oikealle valotukselle on sama.
Vs: studio aloittelija Mun ymmärtääkseni mun mittari kertoo yhdellä mittauksella, paljonko salaman tuottama valo eroaa vallitsevasta. T Jukka
Vs: studio aloittelija Mitäs, eikös ammattilaisten valokuvaus työt loppuneet suomesta jo iät ajat sitten. Digi ja chimppaajat tappo kaiken! Sori -offari. Puhuin vain itsestäni. Toitaiseksi ei ole kukaan sanonut ettei ikinä palkkaa minua uudestaan koska en käytä mittaria. Oma kunnianhimoni on sama teenkö kuvaa itselleni (vaatimustaso jopa kovempi) tai työnä jollekulle muulle. Tämäkin offaria.. back to the studio...