Minäkin pidin sävyistä, mutta erityisesti pidin Pauliinan (?) katseesta. Hän on läsnäoleva ja täyttää katseellaan koko kuvan, ja herättää kysymyksiä. Kuka hän on, mitä hän miettii ja mitenköhän hän kokee maailman? Mielestäni todella onnistunut "räpsy", joka ei kyllä lainkaan räpsyltä näytä.