Vs: Kallio Kuva "aukeaa" vasta avattuna ja kallio näyttää voimansa. Tuntuu, että hieman sävyjen alapäätä puuttuu, varsinkin kun ollaan varjossa. Ja kallion luonne on aina tumma (olipa se vaalea tai ei). Aurinko on hyvä kuvassa: se lisää punnerrusta, mutta antaa myös toivon valosta (ja juuri siksi katsojan puolella olisi hyvä olla nyt varjoa).
Vs: Kallio Tuntuu kuin olisi saanut Tapion nyrkistä -kun aukaisi (isonsi) kuvan. Kyllä luonto on syvyydessään ihmisten töllipahasia ja muita kyhäelmiä kovempi sana. Sielukkaampi. Ihminen on ällöttävä teeskentelijä. Luonto ei edes tiedä mitä se on (apinat ja jotkut muut ns "korkeammat" nisäkkäät ehkä hieman...). Kuvan toteutus on hieno, tarkka ja häikäisevä Iso Pallo on oikeassa paikassaan. Pidän siitä ettei luontoa kuvata aina teennäisen pehmohöpöjuttuna -sitä se ei ikinä oikeasti ole. Jokin tässäkin hieman mättää mutten jaksa yrittää NYT löytää keinoja sen ilmaisemiseen (anteeksi). Mutta hyvä se on ! - No nyt keksin mikä mättää - mulle tuli mieleeni (jostain syystä ja jollain tasolla) ikäänkuin migreenikohtaus keskellä paikkaa - missä kuuluisi olla vaivasta siitä vapaa. Jotakin siihen suuntaan... tämähän ei kuvaa parjaa on vain omaa tunnevammaisuuttani :=} Jepsis. - Eero
Vs: Kallio Kalliot ja muut nyppylät ovat vaikeita kuvattavia, kun ne yleensä tuppaavat aina näyttämään kuvassa säälittävän laimeilta koettuun verrattuna. Mutta tässä on hyvä lähestysmistapa. Ehkä rinteen jyrkkyys ei tässäkään ihan paikanpäällistä vastaa, mutta yhtä kaikki, hieno kuva.