Jollakin valmistajalla (tai jo useammallakin?) on stereokuvia tuottava digikompakti. Tuossa juuri Retina IIIc:n stereolisäkettä hypisteltyäni tuli mieleen että mitenkä tuollaisen digikompaktin stereokuvia hyödynnetään? Polarisoivilla tai punaviherlaseilla ruudulta katsoen, printeistä katsoen vai sitten miten? Ennenhän homma hoidettiin kuvaamalla positiivifilmille ja katsomalla Viewmaster-katselulaitteen kaltaisella laitteella. Onpa joku kai liittänyt yhteen pari halpaa dialuuppiakin katselulaitteeksi. No, kokemuksianne tai noiden uusien laitteiden kuvaparejanne olisi kiva nähdä. Tied. Kerkko.
Vs: stereodigipokkari Kokemuksia ei ole, mutta fujilla näyttää olevan kaupan tuon kameran kanssa toimiva katselulaite, siitä en sitten tiedä, että millä tuo toimii. 3D Image Products | Fujifilm Global Vanhan liiton tavoista, ymmärtääkseni kahdelta ristipolarisoidulta proikalta samalle kankaalle on myös kuvia esitetty. Polarisoiviin laseihin ainakaan LCD-näytöltä katseltava kuva ei ainakaan voi perustua, koska paneelin toiminta itsessään perustuu polarisoituun valoon ja sähköisesti ohjattaviin nestekiteisiin. Jokin muu lienee näissä uusissa siis toteutustapa. Suuntaavat matriisit ja hyvin kapea katselukulma? Kertokaapa joku paremmin tietävä.
Vs: stereodigipokkari Fujin sivujen linkki oli hyvä, mutta ei kyllä kuten mainitsitkin kauheasti lisännyt tietoa. Jännä systeemi kaiketi kuitenkin. Tietääkö kukaan hintoja? K.
Vs: stereodigipokkari Saksan eBayssä kamera n. 500 eur. Katselulaitteen hinta suunnilleen satasen vähemmän.
Vs: stereodigipokkari Tekniikka perustuu parallaxiin kertoo Fuji: http://www.fujifilm.com/products/3d/cam ... index.html"]http://www.fujifilm.com/products/3d/camera/finepix_real3dw1/features/index.html Mullistavasta 3D tulosteestakin horistaan jotain.
Vs: stereodigipokkari Katselutapojahan on useita. Projisointi monella tapaa se hankalin ja luultavasti kallein. Sen lisäksi voi kuvata asettaa ihan vain rinnakkain paperilla tai monitorilla ja katsoa kuvia "silmät kierossa" tai "kuvien läpi", niin että kolmiulotteinen näkymä syntyy. Tämä ei tosin onnistu kaikilta ja saattaa vaatia harjoittelua. Kuvat voidaan toki tulostaa paperilla ja katsoa apuvälineen avulla (yksinkertaisimmillaan taitaa riittää levy silmien väliin, lisäksi tai vaihtoehtona laitteessa voi olla molemmille silmille myös linssit). Sen lisäksi on punaviher-tekniikka joka on aika alkeellinen. On myös toisenlainen väriyhdistelmä jolla homma toimii. Tietysti LCD-suljinlaseilla voi kuvaa katsoa, jos on sopiva softa. Silloin vilkutetaan kuvia esim. 50 Hz taajuudella ja lasien sulkimet sulkevat vuorotellen toisen silmän niin, että aina toinen silmä näkee sille tarkoitetun kuvan ja toinen sen toisen. Kyllä ne aina katsottua saa. Saattaa vaan vaatia vaivaa tai laitteita.
Vs: stereodigipokkari Varmasti saa katsottua. Kunhan pohdin jotta miten Fujin poijaat on asian miettineet. K.
Vs: stereodigipokkari Toi niitten uus 3D-monitori ilmeisesti perustuu johonkin mikroprisman tai -linssin tapaisiin. Vähän niinku siä kennolla on mikrolinssit jotka ottaa sen valon tietystä suunnasta, niin noi antaa vaan toiselle silmälle sen kuvan. Ilmeisesti joku tulostustekniikkakin tuolla on, josta sitten kuvat suoraa näkyy kolmiulotteisina. Eli uusia tekniikoita alkaa tulla, saapi nähdä sitten kuinka kovasti yleistyvät ja saavat suosiota.
Vs: stereodigipokkari 3d printti olis kyllä veikeää nähtävää (ilman värilaseja tietty). Mun kokeilulistalla on puna-syaani -lasit ja makrokiskolla voi tehdä sivuttaiset parallaxit. Yhdistäminen käy fotarissa jälkikäteen kahdesta kuvasta (kunhan kohteet ei liiku). Kaksi pokkaria kiskolla sulkimet yhdistettynä on toinen halpa keino.
Vs: stereodigipokkari Stereokuvaajat ovat vuosia rakennelleet kahden digikameran yhdistelmiä, mutta Fujin Real 3D-kamera on ensimmäinen sarjavalmisteinen digipokkari. Hankin omani pari viikkoa sitten Saksasta postikuluineen hintaan 499€. Kamerassa on sekä 3D että 2D-kuvausmahdollisuus, sillä voi kuvata myös 3D- tai 2D videoa. Etsinpaneelin näkymä on 3-ulotteinen ilman erityislaseja , mikä helpottaa sommittelua. Makrokuvaus liukukiskolla pienellä stereokannalla onnistuu hyvin, koska kamera voidaan asettaa ottamaan stereokuvapari peräkkäin valitulla aikaviiveellä. Samoin voidaan ottaa kaksi kuvaa eri linsseillä yhtäaikaisesti eri asetuksilla, esim tele/wide tai kahdella eri ISO-asetuksella. Monia hauskoja ominaisuuksia pinttyneelle 3D-filmikuvaajalle! Kuvien 8 tuuman katselupaneeli perustuu vanhalle lentikulaarimatriisiperiaatteelle kuten Frank arveli. Olen nähnyt katselulaitteen Itävallan 3D-kongressissa, mutta se ei innostanut minua samalla tavalla kuin kamera. Kun on tottunut katsomaan stereodioja hyvillä katselulaitteilla niin tämän paneelin kuva vaikutti melko häilyvältä katselusuunnasta ja pään liikkeistä riippuen. Kameran oma etsinpaneeli tuntuu toimivan paremmin! Olen hakemassa vaihtoehtoisista tekniikoista miellyttävämpiä tapoja kuvien katseluun. Kuvia voi myös lähettää printattavaksi lentikulaarikuviksi. 6x 4 tuuman kuva maksaa 4,39€ ja 7x5 tuumainen 4,69 € + postitus 5,49€. Näitä kuvia voi sitten katsella ilman lisälaitteita. "Konstit on monet, sanoi akka kun 3D-kuvia katseli".
Vs: stereodigipokkari Lisää asiasta saatte kotomaan kielellä Olli Jaatisen kirjoittamasta/toimittamasta näyttelykirjasta "Stereovalokuvan taika". Kirjaa voi tilata Mikkelin valokuvakeskuksesta. Tuossa lisää: http://www.mikkelinvalokuvakeskus.net/Nyt_2007_3.html Pari esimerkkiä meikäläisen kuvista kyseisessä näyttelyssä. Näillä on hyvä aloittaa ristiinkatsomisen harjoitukset. Kuvattu kiskoon vierekkäin kiinnitetyillä Canon G5-kameroilla. kapa (ylimääräisen sanan poistin)
Vs: stereodigipokkari Törmäsin noita venäläisiä kakkuloita myyvillä sivuilla varsin hupaisaan vempeleeseen: stereo-objektiiviin, jolla saa siis ihan normirungolla ilman sen suurempia kikkailuja varsin päteviä 3d-kuvia. Ihan älyttömän kalliitakaan noi ei ollu, joten joskus voisin harkita tuollaisen hankkimista jotakin taideprojektia varten. Lisää: http://rugift.com/photocameras/3d-stere ... graphy.htm"]http://rugift.com/photocameras/3d-stereo-photography.htm
Vs: stereodigipokkari Näitä "sterolinssejä" on ollut aika pitkään, usein kutsutaan suomeksi stereolisäkkeeksi. Kiva laite silti. T. K.
Vs: stereodigipokkari Myöskin säteenjakajana (beam splitter) tunnettu. Toi lienee halvin keino saada yhdellä näppäyksellä stereokuvia (eli voi ottaa liikkuvistakin kohteista), mutta laatukin taitaa olla kompromissi hieman kehittyneempiin keinoihin nähden.
Vs: stereodigipokkari Ainakin Retinan ja Zeissin (puhtaat) stereolisäkkeet tekevät hienoa jälkeä, ainoa harmi on kinoruudun puolittava pieni kuvakoko sekä "tele-efekti". T. K.