Vs: Sonyn Translucent Mirror System Sonyn parempien järjestelmäkameroiden käytölogiikka on edelleen pitkälti perua Minoltan ajoilta - itse asiassa ajalta ennen digiä eli Minolta Dynax 7:n toimintoja hoidettiin melkolailla samalla (aikanaan edistyksellisellä) käyttöliittymällä isosta takanäytöstä. Valitettavasti se olisi tarvinnut jo esim. A99:ssä vähän päivitystä koska muut lienevät nykyisin helppokäyttöisempiä (halvemmissa massavehkeissä on sitten niitä turhakkeita). Minoltaa ei ole haudattu edes nimessä sillä A = Alpha = Minoltan Japanin SLR-brändi (Euroopassa Dynax, Ameriikoissa Maxxum). Tätyy muistaa että vaikka Sony aloitti (Panasonicin tavoin) still-puolella melko myöhään, niillä molemmilla on pitkä historia ammattivideopuolelta, jossa esim. CCD:t olivat arkipäivää paljon ennen digikameroita.
Vs: Sonyn Translucent Mirror System Jos tilaat 10 kpl, toimitamme sulle Vittu-merkkisiä pesukoneita, sanoi kerran eräs Expert-merkkisiä laitteita myyvä kodinkonekauppias. Olen itse käynyt Sloveniassa sijaitsevassa opetusvälinetehtaassa, jossa tuontantolinjan päässä istui täti, jonka takana oli lokerikko. Lokerikossa oli kaikkien eurooppalaisten alan firmojen nimitarroja. Täti katsoi tietokonelistauksesta, mitä on tilattu ja liimasi asianmukaiset tarrat laitteisiin. Saman koneen saat tilata ihan minkä merkkisenä vaan...
Vs: Sonyn Translucent Mirror System Heh, se on vähän sama kuin autoissa. Kun avaat ihan minkä tahansa konepellin, päällimmäisenä on Boschin sytkä ja ruisku, blokki PSA:lta jne. Komponentin toimittajia saattaa on vain yksi tai kaksi eurooppalaisille autoille. Samaa skodaa vähän eri paketissa.
Vs: Sonyn Translucent Mirror System Joitakin aikoja sitten oli Tekniikan Maailmassa koeajettu Cadillacia. Katsoin huuli pyöreenä kuvista kojelaudan vimstaakeja vanhana saabistina. Ei ihme, että ko. tekeleen lempinimi alan piireissä on ollut Saabillac... tepa
Vs: Sonyn Translucent Mirror System Itse viittasin tuossa lainatussa pätkässä lähinnä NEXien tarpeettoman nörttimäiseen käyttöliittymään ja sekä NEX- että SLT-malleista (kuten muunmerkkisistäkin) löytyviin markkinointiturhakkeisiin, kuten kaikenmaailman scene-moodeihin sun muihin superautomaattitoimintoihin, en Sonyn järkkärimallien käyttöliittymään yleensä. Ei Minoltoissa mitään pleikkariliittymiä ole koskaan ollutkaan, tuskin on edes haaveiltu. Eikä noiden Sony DSLR- ja SLT-mallien käyttöliittymä mitenkään erityisen paha ole, ainakaan minusta. Ei juuri sen kummempi kuin muissakaan vastaavissa. Loppu meneekin varmaan sitten makuasioiden puolelle. Mutta esim. a77/a580:n ja vaikka NEX-5n:n tai jopa NEX-7:n käyttöliittymissä on vielä aika selkeä ero. Sen NEXimäisen käyttöliittymän kanssa pakkaa menemään hermot, jos ei ole joku kännykkä- tai pleikkarinörtti. Nuo kaikenlaiset scene-modet ja taidesuotimet ovat taas useimpien (mainstream-) merkkien riesa nykyään. Onneksi niitä on kaikissa kalliimmissa malleissa karsittu minimiin. [QUOTE> [/QUOTE] Näinpä, mutta eipä tässä ketjussa mistään U-Maticeista sun muista puhuttukaan, ihan vaan uudemmista järkkärimalleista. Tosin sen verran voinee jatkaa tätä OT:ta, että niin Sonylle kuin Panasonicillekin voi (Olympuksen ja Samsungin ohella) antaa tunnustuksen siitä, että tuosta myöhään markkinoille tulosta on voinut olla hyötyäkin. Ilman Olympusta ja noita ei-perinteisiä uudempia kamerapuolen tulokkaita peilittömien järkkärien (ja ylipäätään natiivien digitaalijärkkärien) kehitys olisi ollut huomattavasti nykyistä hitaampaa. Jos homma olisi jäänyt pelkästään Canikonin varaan, ei meillä olisi varmaan vieläkään nähty peilitöntä digitaalista järjestelmäkameraa. Leica M poislukien, mutta se nyt onkin vähän eri asia. Veikkaisinpa että legendaa on, tosin riippuu vähän siitäkin, milloin ja missäpäin Japania tarkalleen tuo kortteli on ollut. Tottahan linssien tekijöitä on vähemmän kuin linssimerkkejä, ja etenkin bulkkimallit on usein tehty yksissä ja samoissa tehtaissa. Mutta yleensä ne tehdään (nykyään) jossain ties missä Vinku-Intiassa. Esim. Canikon ja Olympus teettävät useimmat lasinsa Kiinassa tai Taiwanissa, Sony teettää bulkkituotteensa Thaimaassa, Pentax Vietnamissa, jne. Ainakin Sigma ja Tamron (ehkä jokunen muukin) tekevät laseja myös noille isoiille merkeille, ja tietääkseni Sony omistaa (tai on omistanut) ainakin osan Tamronista, ellei peräti kokonaan. Tosin ei tietääkseni vielä Minoltan aikana. Toisaalta Minoltalla on perinteisesti ollut oma linssitehtaansa Japanissa, tiedä sitten onko enää, tai mitä siellä nykyään tekevät. Samoten Sigmalla on oma linssitehtaansa, missä tehdään Sigman omat teleleet, ja mahdollisesti siellä tehdään klaseja muillekin merkeille. Sigman tehdas on kait edelleen Aizussa, ja Minoltan tehdas ja pääkallopaikka oli Osakassa. Eli tarinan paikkansapitävyyden selvittämisen kannalta olis varmaan kiva tietää, missäpäin nousevan auringon maata tuo tarinan suomalaissankari on tarkalleen ottaen seikkaillut.
Vs: Sonyn Translucent Mirror System (Linssit ovat tietysti tärkeitä asioita, mutta vielä linssitehtaitakin kiinnostavampia ovat objektiivitehtaat (ellei sitten objektiivien linssejä tehdä samassa tehtaassa).)
Vs: Sonyn Translucent Mirror System Se on samalla tavalla koko ajan altis ja käytössä kuin peilittömissäkin. Kyllähän se normaalit aurinko suoraan ruudussa -kuvat ja auringonlaskukuvat kestää ihan normaalisti, mutta ei kait nyt kovin moni muutenkaan tiiraile pitkällä putkella paljaaltaan suoraan keskipäivän aurinkoon, edes OVF-kameralla. Jos siinä ei "pala" silmä, niin varmaan sitten joku muu. Tai ainakaan ei tee hyvää sen koommin silmille kuin kamerallekaan, vaikkeivät heti prakaisikaan. En nyt muista, onko kameroiden käyttöohjeiden yleisissä varo-ohjeissa sanottu mitään suoraan aurinkoon tiirailusta, mutta enpä ihmettelisi, jos hommasta sielläkin jotain mainittaisiin. Eli jos se nyt ei palaisikaan ihan kirjaimellisesti, niin ei se varmaan ainakaan sen kennon käyttöikää pidennä, jos ei ole mitään aurinkofilttereitä käytössä. TS. jos kesääkin, niin ei välttämäti ole kovin järkevää, ainakaan pitemmän päälle. Eihän ne silmätkään tykkää arskan tuijottelusta alvariinsa ilman asianmukaisia suojavälineitä. Jos nyt olisi 'pakko' ottaa nimenomaan pitkällä putkella kuva arskasta, itse tekisin varmaan samalla tavalla kuin ilman kameraakin katsellessa, eli sommittelisin kuvan suht vikkelään, ja kuvan oton jälkeen suuntaisin kameran pois auringosta. Ihan vaan varmuuden vuoksi. Jos siinä linssin edessä on joku asianmukainen aurinkosuodatin, tuskinpa se kennokaan siitä heti kärähtää. Mutta silti itse kyllä kääntäisin kameran hetimmiten pois auringosta kuvanoton jälkeen. Niin ja pistäisin himmentimen pienemmälle jo ennen kameran suuntausta arskaan. Pieniä merkki- ja mallikohtaisia eroja voi olla, mutta SLT-kamerat toimivat pitkällle samalla periaatteella kuin peilittömätkin. Etsinkuva on kennon välittämä livenäkymä. Ennen itse kuvaushetkeä sitä kompensoidaan tarpeen mukaan joko himmentimellä tai kennon gainilla, tai joskus molemmilla.
Vs: Sonyn Translucent Mirror System Tuollainen optinen etsin onkin todella vaarallinen silmälle. Aivan kuin kiikarikin, vaikka toki etsin ei suurenna. Peilikamera sensijaan ei tuola tavalla ole: sillä ei silmäänsä pysty polttamaan -tähyslasin voi teoriassa polttaa, mutta tuskin. Läpikuultava muoviklöntti tuskin paljoa lämpiää. Sen mustan sulkimen, tai kennon polttaminen on paljon helpompi juttu, ja taatusti moinen mainitaan Sonyn käyttöohjeessa. Olen hyvin hämmästynyt jos ei mainita.
Vs: Sonyn Translucent Mirror System Ainahan aurinkoa voi tiirailla nykykameroilla läpäärillä sen videoulostulon kautta, niin ei ainakaan näkö lähde näiden eksperimenttien aikana.
Vs: Sonyn Translucent Mirror System Näimpä. Tai hommata Rollein kuuskuutonen linnunpönttö niin voi koittaa meille demota miten tähyslasi palaa...
Vs: Sonyn Translucent Mirror System En kyllä ihan vertaisi auton moninaisia apuvälineitä objektiivin osiin. Autossa saattaa olla suurin osa osista alihankintakamaa. Eräällä Bosch'in autoelektroniikkatehtaalla käytyäni, valkeni minullekin miten vähän itse autovalmistajat valmistavat mm omia moottorinohjaukseen tarkoitettuja osia. Bosch taitaa valmistaa suurimpaan osaan euroopassa myytäviä autoja monia komponentteja ja järjestelmiä, ei ihme jos niitä näkee konepeltiä raottamalla;-) Aikoinaan ostimme heijastimia Talmu Tuotteelta Salosta, nykyisin Hellan alaisuudessa toimiva yritys joka valmisti kaikkiin Volvoihin ja Saabeihin takavaloja ja etuvaloja. Tuulilaseja valmistetaan edelleen Suomessa moniin eri automerkkeihin, siis ensiasennukseen jne.Tärkein juttu tuollaisessa alihankintayhteistyössä on kattavat määritelmät siitä mitä on tilattu ja mitä on sovittu, sanktiot vaikkapa toimitusten myöhästymisestä voi olla pikkupuljulle kuoleman isku. Empä olisi yllättynyt vaikka objektiivien linssien lisäksi löytyisi myös tarkennusmoottorivalmistajia, bajonettien valmistajia jne, kaikkea ei kannata tehdä itse, voi olla niinkin, että vain suunnittelu on omaa käsialaa, ja senkin voi ulkoistaa, kunhan antaa haluamansa speksit osavalmistajille. Välttämättä ei brandin omistaja tee kuin laadunvalvonnan speksit joiden toteutumista sitten tarkkailee jos tarkkailee.
Vs: Sonyn Translucent Mirror System Esimerkkinä Foxconn, jolla on yli 35.000 omaa patenttia. Foxconnin objektiivipatentteja: http://www.patentstorm.us/search.html?q=Foxconn+lens&s.x=6&s.y=22&s=s -p-
Vs: Sonyn Translucent Mirror System Tietysti se, että hinta kaupan hyllyllä on pikkuisen erilainen jos ulkoistetun objektiivisuunnittelun tuloksena olevassa objektiivissa lukee Foxconn vaikkapa Carl Zeissin sijasta.
Vs: Sonyn Translucent Mirror System Kiinalaiset patentoivat kaiken mitä tekevät alihankintana? Mikäpä siinä. Neuvotteluasetelmat paranevat, mikäli vastaavaa tuotantoa yritetään käynnistää muualla Kiinassa.
Vs: Sonyn Translucent Mirror System Patentoinnissa on nykyään uusi trendi, eli ei patentoida, koska sitä kautta kilpailija saa sinun kehittämät tiedot ilmaiseksi ja voi lähteä siitä eteenpäin. Varsinkin jos puhutaan jostain patentoitavasta ideasta joka ei ole lopputuloksen puolesta se ainoa ja oikea, tämä sopii varsinkin kemiallisiin patentteihin, joita voidaan vain pienillä muutoksilla valmistaa, ei tosin enää patentoida, koska ero patentoituun on liian pieni, mutta so what, toimii yhtä hyvin ja kehitystyöstä ei tarvitse maksaa mitään, ne kustannukset voi sijoittaa mainontaan. Täytyy itsekin myöntää, että näitä pohtiessa, olemme mitä ilmeisimmin patentoineet muutamia asioita ihan turhaan. Tähän taas liittyy uusi ongelma, suomalaisessa yhteiskunnassa patentoitavasta ideasta tulisi maksaa kohtuullinen korvaus keksijälle, mutta mitä tehdään, jos yritys ei halua edes tehdä uutuustutkimusta ja harkita patentointia, miksi sitten korvata innovatiiviselle kaverillekaan mitään Oisko työsuhdekeksintölaki jäämässä ajasta jälkeen ja sillä ei taas ole Suomen kilpailukyvyn kannalta mitään muuta kuin haittaa.