Vs: Sony A7 II Kuvatessa suurikokoisilla objektiiveilla käsivaralta otteen merkitys kuvausvälineistöstä ratkaisee yhdistelmän tasapainoisuuden, ei niinkään rungon koko, eli vasuri objektiivin alle zoomi tai tarkennusrenkaalle runkoa vasemmasta alareunasta tukien, oikea käsi kameran oikeaan päätyyn etusormi totutulla tavalla laukaisunapille ja laukaisu puristaen. Näinhän tämä kuvaus toimi vanhoilla kevyillä filmirunkoillakin joissa ei ollut tietoakaan otekahvoista.
Vs: Sony A7 II Juuri näin, mitenköhän ne kuvaamiset todella onnistui aikoinaan, varsinkin kun mitään automatiikkaa ei ollut mukana niin kuin nyt.
Vs: Sony A7 II Helpommin, esim. peilikameroilla, tarkennus tähyslasin keskeltä leikko/mikroprisma alueelta tai mattalasilta, valotuksen säätö, kuvan sommittelu, laakasu ja seuraavan ruudun viritys pikasiirtovivulla. Epäonnistuneiden ruutujen kohdalla syyllistä ei tarvinnut kaukaa hakea, nykyään kun tarkennus/sommittelu/valotus on pielessä syytetää kameraa tai japanin/korean/kiinan insinööriä ohjelmiston/raudan suunnitteluvirheistä.
Vs: Sony A7 II Niissä objektiiveissa pitää olla myös jalustakiinnitys siinä tapauksessa, että paketti on reilusti epäsymmetrinen.
Vs: Sony A7 II Kyllä tää runko ainakin meikäläisellä heräytti veden kielelle. Duunin puolesta oon käyttäny A7R:ää ja käyttäny sitä muutenkin jonnin verran. Itelle hankintaan menevää runkoa on ollut vaikeaa funtsia noista nykyisistä 7 malleista. Tää uusin sen sijaan tuon runkovakaajansa kanssa vaikuttaisi olevan juurikin se kompromissi mulle. Mulla kun noita manuaalilaseja jonnin verran on ja videoita tulen kuvaamaan jatkossa varmaankin enenevässä määrin niin tuntuu että tämä on se oikea kamera minulle. Jännityksellä odotellaan samppeleita ja kokemuksia.
Vs: Sony A7 II Ei muuten tunnu yhtään olla (myös) Sonisti. Tämä A7II malli on sitä mitä odottelinkin tyytyväisenä A7 käyttäjänä. Nyt kaikki manuaalilinssit saa toimimaan kuvanvaimella ja muita pieniä parannuksia on nyt tehty. fe 70-200 f4 ei muuten tunnu liian painavalta. Se on hyvin balanssissa rungon kanssa ja paino on yhteensä vähän yli kilon. Nikon df on edelleen "hämärärunkona" mutta ei ole ollut Sonyssa valittamista. fe 55mm 1.8 on kehuttu parhaaksi af-tarkenteiseksi 50 milliseksi, ja saattaapa se sitä ollakin.
Vs: Sony A7 II Latailin tuossa A7II tiedostoja maximikoossa (6000 x 4000 pix. JiiPekkejä) Dpreviewistä ja ihmettelen epäjohdonmukaisuutta kohinanvaimennuksissa. Eräs esimerkkikuvista oli tietojen mukaan otettu ISO 640 herkkyydellä ja laatu jää selkeästi jälkeen esim. Nikon D5100 (halpa malli, DX-kenno) ISO 800 - ISO 1000 vastaavista. Kuitenkin samasta kansiosta ladattu toinen esimerkki, joka oli kuvattu ISO 1600 arvoilla, oli käytännössä kohintaon ja sen näköinen kuin tämänkaltaiselta rungolta sopii odottaakin. Jos vain noita kahta vertaisi, voisi helposti tulla siihen johtopäätökseen, että jossain oli yksi nolla pudonnut pois ensimainitun exif-tiedostoista, eli ISO 640 onkin todellisuudessa ISO 6400. No, latasinpa sitten toisen ISO 1600 mallikuvan. Sisäkuva rapusta keinovalossa. Seinien struktuuri toistui hienosti, kohina oli myös hienosti hanskassa mutta kuvan keskellä sijaitsevan tasaisen oven pinta on kuin se olisi käsitelty jollain lisäohjelmalla joka poistaa sekä kohinan että saman tien 90% yksityiskohdista. Ei jaksa ymmärtää. Olen joskus aikaisemminkin ihmetellyt tiettyjä epäjohdonnonmukaisuuksia dpreviewn ns. testi/mallikuvissa, joita julkaistaan ennen varsinaisia testituloksia. EDIT: ISO 8000 korjattu
Vs: Sony A7 II Ei koskaan käynnyt mielessä, että joku ehkä maksaa näistä testeistä? Samaa, kuin Tekniikan maailma, Markkut ja Urpot lukee näitä ja uskoo lukemaansa
Vs: Sony A7 II Mitäs kummaa siinä on: mitään ei ole vakioitu ja kameran säätöjä on käytetty ja kokeiltu tarpeen mukaan, ideana on vain näyttää mitä kameraan kenties tarttuu. Tuollaisten kuvien merkitys oli erittäin oleellinen ja kiinnostava vuonna 1997, mutta marginaalinen vuonna 2014. Saitin journalistinen käytäntö ei ole sen huonompi kuin sinulla, joka et edes yksilöi niitä kuvia, joissa on mainittuja piirteitä, jotta joku voisi tehdä niistä tulkintoja. Nyt levität vain disinformaatiota.
Vs: Sony A7 II Niinpä. Toinen varteenotettava asia olisi ottaa huomioon miten paljon kuvankäsittelyä kuvalle tehdään jo raw-vaiheessa. Jossain oli juttua noista, ettei voi olla hankalaa jälkikäsittelyssä. Eritisesti videon color grading-heebot olivat ihmeissään sen kanssa. Vaikea värikorjattava, jos on pitkälle jalostettua.
Vs: Sony A7 II Kyllähän minä ole aika kesy sun saittikäyttätymisesi rinnalla. Älä huoli. Olisi tietysti hienia, joskin ei oletettavva, että kirjoittaisit joskus positiivisestikin jostain asiasta. Sivusto, josta mainitut kuvat löytyvät: http://www.dpreview.com/galleries/reviewsamples/albums/sony-a7-ii-real-world-samples ISO 640 tiedosto, josta tekstissä mainitaan: ISO-640-DSC00374-ACR http://www.dpreview.com/galleries/reviewsamples/photos/3085735/iso-640-dsc00374-acr?inalbum=sony-a7-ii-real-world-samples ISO 1600 tiedosto, josta tekstissä mainitaan: ISO-1600-DSC00310 http://www.dpreview.com/galleries/reviewsamples/photos/3085740/iso-1600-dsc00310?inalbum=sony-a7-ii-real-world-samples Kuvia on runsaasti, joten jokainen asiasta kiinnostunut voi ladata haluamiaan kuvia koneelleen ja tarkastella niitä rauhassa.
Vs: Sony A7 II Sinä se jaksat määritellä laukkulaisia ystävälliseen sävyyn, oisko tuon Markkut voinut korvata vaikka Nössöt sanalla, mutta ei tietystikään, pitihän Markut taas saada mukaan Urpojen joukkoon.
Vs: Sony A7 II Ei kovin äkkiä tule mieleen koska en usko tuohon. Asiaa on vatvottu ainakin > 40 vuotta ja kukaan ei tuota ole osoittanut todellisuudessa. Olen itse kirjoittanut muutamiin ammattilehtiin, eikä tuloksien ole tarkoitustaan tukea satunnaisen lukijan ajatuksia, vaan todentaa se, mitä on tullut vastaan hyvässä ja pahassakin. Saman tuotteen elinkaaren aikana (erityisesti digikameroissa jatkuvien päivityksien ansiosta) esiintyy saman nimisiä tuotteita, jotka eroavat tosisitaan jo tehtaalta tullessaan.
Vs: Sony A7 II Kyllä osa valmistajista pyrkii saattamaan toimittajia kiitollisuuden velkaan. Se käy ihan osallistamalla, sillä ihmiset ovat persoja saamalleen huomiolle. Tämän on myös huomattu vaikuttavan sävyyn, jolla arvioita tehdään. Lisäksi on myös julkaisuja, jotka antavat huomiota sen mukaan, miten valmistaja julkaisee maksettuja ilmoituksia heidän gazetassaan. Yrityksillä on myös erilaisia taktiikoita tiedotusvälineiden suhteen. Joillakin on todella raadollista touhua mukana. Näin se vaan on.
Vs: Sony A7 II Julkisuuden määrä julkaisuissa esim. tuoteuutisissa on myös suuresti riippuvainen maahantuojan/tehtaan aktiivisuudesta. Mitä parempaa materiaalia ja ajoissa toimitukseen tulee, sitä paremmin sitä hyödynnetään. Niinpä ko. sivut voivat olla painottuneita joiden merkkien suhteen. Tässä suhteessa laitteiden edustajissa on tai on ollut merkittäviäkin eroja. Tämän päivän tilanteesta en tiedä.
Vs: Sony A7 II Ei todellakaan, olin parikymmentä vuotta duunissa isolla maahantuojalla joka mainosti paljon ja suhtautui testeihin todella vakavasti, eikä mainostamisesta huolimatta aina voittanut, jotkut jaksaa jauhaa tätä samaa skeidaa vuodesta toiseen ilman mitään kosketusta todellisuuteen.
Vs: Sony A7 II Eikös vasta ollut auto testit jossa lehteen laitettiin suoraan auton valmistajan ilmoittamat kulutus tiedot? Minun puolesta saat toki uskoa kaikea mitä luet niin paljonkuin haluat, jos kerran työnantajasikin uskoi.
Vs: Sony A7 II Toisin kuin sinä, minä sentään tiedän tästä asiasta, jostain lehdestähän sinä kai olet tuonkin lukenut?
Vs: Sony A7 II ...ja sitten vaan tietyillä toimittajilla / lehdillä on oma agenda ajettavana. Esimerkkinä tämä uusi "Suomen vuoden auto" johon jo alkuun oli valittu sen suuntainen joukko autoja että saadaan karsinnalla mieleiset finalistit. (mm. japanilaisten kohtuu isosta markkinaosuudesta huolimatta, koko alkunipussa kolmestakymmenestä eri autosta ei löytynyt kuin yksi japanilainen malli, joka sujuvasti karsittiin äkkiä pois.) Nyt kun finaalinippua katsoo niin AutoBild lehden normiasenne ei voi olla paistamatta läpi; Saadaan aivan varmasti voittaja joka joko on saksalainen tai vähintään emoyhtiö on saksalainen. (kuusi autoa, yksi ranskalainen, yksi tsekki ja neljä saksalaista.) Missään ei luonnollisestikaan kerrota esikarsinnan tehneen raadin koostumusta vaan todetaan että "joukko suomalaisia autojournalistejä."