Kertokaas nyt tyhjentävästi: mikä/miksi on digiperä? Miksi esim. nikon/canon/sony ei valmista digiperiä vaan järkkäreitä? Ketkä niitä valmistaa sitten? Käyttääkö ammattilaiset lähes yksinomaan digiperiä? Muut käyttäisivät jos niillä olisi varaa? Mikä niissä maksaa? Itse voi keksiä lisää vastauksia kysymyksiin joita en tässä osannut esittää.
Vs: SLR vs DSLR vs Digiperä Digiperät on lähinnä keskikoon filmikameroihin filmiperän tilalle vaihdettavia vekottimia jotka sisältävät digikennon + tiedonsiirtoon tarvittavan elektroniikan. Suuri osa digiperistä taitaa vieläkin olla sellaisia, että noissa ei ole itsessään muistikorttipaikkaa, joten kuvatessa noiden pitää olla kiinni esim. kannettavassa tietokoneessa. Yllättäen tuo rajoittaa noiden käyttöä lähinnä studio-olosuhteisiin. Digital camera back - Wikipedia Leica taitaa olla ainoa kameravalmistaja joka on tuonut kinofilmikameraan (Leica R8 ja R9) sopivan digiperän: http://www.dpreview.com/news/0306/03062502leicadigitalr9.asp , hinta on tietysti Leicatyyliin erittäin suolainen.
Vs: SLR vs DSLR vs Digiperä Niin ja pariin kysymykseen unohtui vastaus: "mikä niissä maksaa" -> digiperissä on yleensä kennokoko jotain kinokoon ja keskikoon välimaastoon osuvaa ja kennot tehdään yhdestä kappaleesta. Tästä päästään siihen ongelmaan, että mitä suuremmaksi kennokoko kasvaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tuohon kennon alalle osuu esim. kuolleita / viallisia pikseleitä jolloin nuo vialliset kennot joudutaan romuttamaan ja tämä lisää valmistuskustannuksia huomattavasti. Niin ja Nikon / Canon / Sony tuskin kokee tarpeelliseksi varmistaa filmikameraa johon sopisi myös erillinen digiperä. Kohderyhmä tuollaiselle kameralle + perälle on todennäköisesti niin pieni, että tuotekehityskustannuksia jouduttaisiin jakamaan rahallisesti niin korkea osuus per myyty kamera, että lopputuotteen hinta jää liian suureksi.
Vs: SLR vs DSLR vs Digiperä Niissä yleensä maksaa kuvaalatu/koko. Lisäksi tietenkin merkit on kalliita, esim Hasselblad ja tuo kennon fyysinen koko nostaa hintaa reippaasti jo ihan materiaalikustannuksien kautta. Lisäksi noita tehdään aivan eri määriä, kuin jotain perus digijärkkiä, joten tuotannon/suunnittelun kustannukset on otettava vähemmistä myyntimääristä. Ammattilaiset käyttää enimmäkseen kinokameroita, mutta jossain käytössä noi digiperät ajaa asiansa. Muoti-,muoto-, ja mainoskuvaus lienee niitä kohteita, jossa noita eniten käytetään. Siellä puolen tuntuu olevan tyrkyllä myös ne parhaat rahat tässä ammatissa, varsinkin mainos- ja muotipuolella. Sun tiedot on 'hivenen' vanhentuneita. Lähes kaikissa nykyaikaisissa (v. 2006 jlk) digiperissä on CF paikka. Skannaavat perät alkaa olemaan historiaa. PhaseOne, Mamiya, Hasselblad yms. on tehneet ns. paketteja noista, eli se ei enään ole vaihdettavissa rungosta toiseen tuo perä. Leica on tehnyt jo jotain kunnollista, kinokokoisen keskiformaatin digitaalisen -> About the S-System // Leica S-System // Photography - Leica Camera AG Niin ja niitä valmistajia... Digiperiä ja keskiformaatin digijärjestelmiä: Mamiya Leaf Medium Format Digital Backs and Cameras Phase One Hasselblad – Create To Inspire Mamiya Leaf Medium Format Digital Backs and Cameras About the S-System // Leica S-System // Photography - Leica Camera AG Tuossa nyt alkuun, jatkakoon joku.
Vs: SLR vs DSLR vs Digiperä Skannaavia digiperiä: Digital Scanning Backs for Large Format Photography
Vs: SLR vs DSLR vs Digiperä Kiitoksia tyhjentävistä vastauksista. Muutamien valmistajien sivuja tutkaillessani totesin sen, että ammattilaisvehkeissä ei niin tuohon muotoiluun ole panostettu vaikka luulisi ammatikseen kuvaavien hieman käyttäjäystävällisen muotoilun perään haikailevan. Toisaalta jos kaikki toimii ja kuvat on mitä pitää niin mihin sitä muotoilua sitten enää tarvitsee..
Vs: SLR vs DSLR vs Digiperä Miten sen ottaa, aika harva ammattikamera on mitenkään hankala, ja mikään noista ei ole alkuunkaan niin hankala kuin digipokkari, tai dslr-videokuvaamisessa ;-]
Vs: SLR vs DSLR vs Digiperä Ainakin omien kokemusten(Hasselin H, Phase One/Mamiya ja Leaf/Sinar) perustella noissa on juurikin mietitty sitä käyttäjäystävällistä muotoilua. Omalla kohdalla ei ole tarvinnut miettiä, et mistäs kohtaa sitä ja tuota säädetään. Osunut nappulan juuri sormen alle tai siihen mihin sen luonnollisesti seuraavaks siirtää. Ja toki vielä sillä periaatteella et ne säädöt on juurikin niitä mitä tarvitsee ja vähemmän tarvittavat säädöt tulee vähän sivummalta. Itse ulkonäkö onkin sitten ihan makukysymys, mut onko sillä mitään merkitystä, kunhan saa hommat tehtyä ilman työkalun ajattelua...