Vs: Skannin eli digitiedoston skaalaus Herra Nyquistin mukaan tarvitaan. Eikö nuo skannerin sisäisen elämän erilliset valotukset mene siksi toistensa päälle, jotta yleensä päästään siihen tarkkuuteen mitä skannausasetuksiin laitetaan? Ei kai skannerisuunnittelijoilla ole jäänyt Nyquist museoon? (Toinen asia on, mikä on skannerin optiikan erottelukyky. Se lienee sentään mitä tärkein lopputulokseen johtavassa yhtälössä.)
Vs: Skannin eli digitiedoston skaalaus Yleensä nettikeskustelussa on hieman erilaiset tavoitteet jo senkin takia, että keskustelusta jää paljon selkeämpi tallenne, kuin esimerkiksi baarinpöytäkeskusteluista. Tästä syystä joidenkin mielestä pelkkien mielipiteiden laukominen ilman, että on valmis keskustelemaan niistä on hedelmätöntä keskustelua. Baarinpöydässä tällainen mielipide voitaisiin kohdata hymähdyksellä, ja keskustelu siirtyisi eteenpäin. Netissä helposti aletaan kaivelemaan ja kyselemään, koska keskustelussa on myös osanottajia, jotka eivät koskaan kirjoita mitään, vaan lukevat tekstiä. Tästä syystä keskustelijoilla on vastuu antamastaan tiedosta, jotta jopa vuosia myöhemmin paikalle osunut lukija saa hyödyllistä ja todennettavaa tietoa irti keskustelusta. Yleensä kannattaa selvästi kertoa tekstissään, jos kirjoitus on puhdas mielipide ilman sen kummempia perusteluita, tai vaihtoehtoisesti silloin, jos on halukas keskustelemaan viestinsä yksityiskohdista. Faktojen ja mielipiteiden sekottaminen ei ikinä palvele kenenkään etuja, ellei kirjoittaja halua tahallisesti johtaa harhaan (en usko, että sitä täällä kukaan tekee, mutta tiedä häntä). Konsensus itsessään ei ole arvokasta, vaan se, että keskustelussa päädytään jonkinlaiseen alkuperäistä parempaan tietoon, että siitä olisi keskusteluun osallistujille ja tuleville lukijoille jotain hyötyä. On kirjoittajia, jotka kirjoittavat puhtaasti keskustelun kannalta arvokkaita mielipiteitä, eivätkä halua kirjoittaa muusta, mutta ei ole heidän (tai sinun) tehtävä arvostella toisten ihmisten tavoitteita keskustelussa. Jos haluat kirjoittaa mielipiteitä, niin tee sitä kaikin mokomin. Turhaa on lähteä puhumaan väittelemisestä, kun joku toinen esittää aivan samalla tavalla oman näkökulmansa toiveenaan vain selvittää asiaa pintaa syvemmältä. Huomasit kai, että SakkeM ei yksioikoon sanonut sinun olevan väärässä.
Vs: Skannin eli digitiedoston skaalaus pienemmäksi Kuka täällä on auktoriteettia etsinyt? Tiedon kerryttäminen ja absoluuttisen totuuden etsiminen ovat eri asioita. Tiedon kerryttämiseen tarvitaan vain uteliaisuutta ja halua parantaa, sekä perustella uskomuksiaan paremmin todellisuutta vastaaviksi. Ihmiset kyllä kykenevät keksimään itselle oman kuvitteellisen maailmansa, olivat tosiasiat mitä ovat. Ei faktoista samaa mieltä oleminen tarkoita, että kaikki olisi niiden pohjalta tehtävä tismalleen samalla tavalla. Ainoa asia, mitä tosiasioiden hyväksyminen vaatii on oman tietämättömyytensä ja epärationalisuutensa hyväksyminen. Ihminen toimii miten tahtoo, mutta ei ole järkevää uskotella itselleen, että kaikki mitä päätyy tekemään olisi järkevää – minäkin juon silloin tällöin lasin konjakkia ja ehkä poltan piipullisenkin, mutta en teeskentele sen olevan millään tavalla rationaalista. Ihmiset voivat siis olla tosiasioista aivan samaa mieltä, mutta toimia silti täysin eri tavalla.
Vs: Skannin eli digitiedoston skaalaus Eiköhän olla lähellä totuutta silloin kun huomaamme jokaisen eri kokoon skaalauksen jälkeen tarvetta katsoa uudelleen ja säätää niin mahdollisesti kontrastia/tummuutta kuin terävyyttäkin printtiin. Ja eiköhän tämä päde näytöltäkin esittämiseen. Tämä ei ole mitenkään vain tekninen asia vaan myös ilmaisullinen ja kuvakohtainen. Vertaa siihen kuinka kuvalla useinkin on tietty esityskoko, jossa se vasta herää parhaimpaan eloon ja pienempi tai suurempi tuo eri fiiliksen ja viittoo katsojan silmää eri asioihin kuvassa.
Vs: Skannin eli digitiedoston skaalaus Aivan, jokainen eri vedoskoko on usein säädettävä erikseen, eli vedoskoko olisi oltava tiedossa ennen muokkausta. Toisiin kuviin tämä pätee enemmän kuin toisiin. Ilmaisullinenpa hyvinkin, vaikka näitä ilmaisuun vaikuttavia teknisiä seikkoja tässä onkin aiheena. Vielä en ole kuitenkaan nähnyt esimerkkejä vedoksista, ja vaikea niitä olisi täällä arvioida, koska ne olisi skannattava. Toisaalta skannatut vedokset sopisivat paremmin vertailukohteiksi, kuin skannit negoista.
Vs: Skannin eli digitiedoston skaalaus Skannerin valoilmaisimen edessä. Pieni reikä - suuri reso. Isompi reikä, pienempi reso. Ymmärtääkseni siinä ilmaisimessa on vaihdettava reikälevy. Kokemukseni rumpuskannereista ovat aika vähäisiä, ja taitavat sellaisiksi jäädäkin. (Minulla ei ole sellaista havaintoa, että niillä saisi jotain erinomaisempaa aikaan kuin kunnollisilla muilla, siis Imacon yms.)
Vs: Skannin eli digitiedoston skaalaus Rumpuskannereiden valosysteemi on erilainen, ja siksi se on parempi. https://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6hler_illumination Sama systeemi siis kuin mikroskoopeissa, rumpuskannerin erohan on siinä että skannataan hyvin hyvin pientä aluetta kerrallaan. Jolloin voidaan ampua hyvin pieni valopiste, joka on tarkennettu oikein. En ymmärrä täysin miten toi toimii, mutta käytännössä se toimii. Valolähteen himmentimellä voi nimittäin myös vaikuttaa syväterävyyteen mikroskoopeissa. Ja jos haluaa, sitä voi kokeilla myös suurennuskoneissa. Missä tahansa läpiampuvassa valosysteemissä. Helpoin tapa ajatella asiaa on ero hajavalolähteen ja kondenserin kanssa suurennuskoneessa, mutta silloinkin kondenseri linssit ampuvat negan koko alueen kattavan valon. Suhteessa skooppiin ja rumpuun, jossa ammutaan pieni piste. Rumpuskanneri skannaa yhtä pixeliä kerrallaan. Se on se merkittävin ero, kun perus skannerit skannaavat yhtä koko negan levyistä linjaa kerrallaan. Rumpuskanneri on siis käytännössä mikroskooppi.
Vs: Skannin eli digitiedoston skaalaus Ilman muuta rumpuskanneri on paljon teknisempi laite. Valaisujärjestelmä on paljon hienostuneempi kuin muissa. Teetin joskus isoista dioista rumpuskannauksia Dialabissa. Mitään etua en huomannut käytännössä silloiseen käytössä olleeseen Nikon 8000 skanneriin, jälkimmäisen säädettävyys vain on paljon monipuolisempi. Omalta osaltani ajattelin, että jos havaittavaa eroa ei ole, ovat rumpuskannausten kustannukset uskon varaan jäävästä edusta aika suuret, joten lopetin sen.
Vs: Skannin eli digitiedoston skaalaus Joo, noin se kannattaakin ajatella. Kuhan kerroin ton toimintaperiaatteen jos se jotain kiinnostaa. Kuplat kannattaa aina puhkoa, koska valokuvauksessa niitä on paljon. Ennenkuin ymmärtää miten joku toimii, on se vain mystinen käsite jolla voi olla jotain maagista painoarvoa. Käytännön kautta se selviää, mikä itselle sopii. Omalla kondalla rumpuskannerin etu on lähinnä hyvin suurissa tiedostoissa, jolloin suurennoskertoimet ovat niin suuria kuin itse haluan. Sekä printtitarkkuudet niin kovia kuin laitteet antaa periksi. Sekä siinä, että rumpuskannerit on ainoita kunnollisia skannereita joihin saa 8x10" negaa, joka on se varsinainen syy itellä noihin värkkeihin. Varsinkin tällähetkellä, kun ne ovat lähtöhintaansa nähden älyttömän edullisia. En itseasiassa ajatellut että noista värkeistä sais varsinaisesti muuta hyötyä, kuin sen että on mahdollista skannata 8x10" negaa. Mutta se mitä en odottanut, oli se että 600dpi tiedostoista sais näkyvästi parempia printtejä. Mun käsitys inkjetistä itseasiassa parani, kun printtiin ilmestyi sen hienoin yksityiskohta joka siitä oli aina puuttunut. Yksi asia on myös, että jos rumpuskannia tilaa jostain puljusta, niin ne tarjoo niitä suurennoksia mitä se skanneri tekee suoraan. Jos skannaan esim kinari ruudun 11000dpi, se pitää skannata kahdessa osassa ja pelkkä skannaus kestää puoltoista tuntia. Sen jälkeen tiedosto pitää koota photarissa. Tätä ei tee mikään pulju. Rumpuskannaajat elää yleensä menneisyydessä, eikä ymmärretä että nykyään koneet jaksaa pyörittää valtavia tiedostoja, sekä niitä voi myös tulostaa laadukkaasti. Tässä on esimerkki: http://www.ebay.de/itm/Digitalisierung-bis-12-000-dpi-alle-Formate-ICG-Scanview-Trommelscanner-/181884024728 45€ siitä että skannaa sulle kinarista 5000dpi tiedoston. Resoluutio joka ei ylitä edes hyvälaatuista kinariskanneria, ei siinä mitään eroa näe. Jos kysyt tolta mitä maksaa skannata vaikka keskarista 11000dpi tiedosto, niin luultavasti sanoo että ei mahdollista tai hinta on järjetön. Tai että et tarvitse sellaista. Rumpuskannerin etu on nimenomaan tossa optisessa järjestelmässä, mutta siitä ei hyödy ennenkuin suurennoskerroin on siellä ääripäässä. Siksi sitä käytetään mikroskoopeissa.
Vs: Skannin eli digitiedoston skaalaus Olen parina iltana selaillut uutta kirjaani Way Beyond Monochrome (second edition) ja siinä bongasin taulukon: image file resolution [ppi] - print resolution [lp/mm] 225 - 3,4-4,2 250 - 3,7-4,7 275 - 4,1-5,2 300 - 4,5-5,6 325 - 4,9-6,1 350 - 5,2-6,6 Alla lukee muunmuassa: "...most modern inkjet printers have a capability that exceeds 7 lp/mm..." Että kyllä tuonkin perusteella kannattaa kokeilla printterinsä rajoja yleisesti totuttua suuremmalla resoluutiolla. Mistä lie se 300 dpi vakiintunutkin niin. (Tosin en ole ihan inessä aiheessa. Esimerkiksi seuraavakin selostus on vielä kovin vaikeaa ymmärtää. http://www.andrewdaceyphotography.com/articles/dpi/ )
Vs: Skannin eli digitiedoston skaalaus Mulla on sellainen käsitys, että Epsonin isommat (Lue A3/A3+ ja siitä ylöspäin) tulosta 360 ppi terövyydellä, joskin laitehan tulostaa matriisina, joten taitaa tuo ppi-arvo olla jotenkin vaíkeaselkoinen. Ainakin Asahi Glassin kiiltavällä paperilla ei näy minkäänlaisia pisteitä, ainoastaan värihuntua 10x luupilla...
Vs: Skannin eli digitiedoston skaalaus Siitä ettei näy pisteitä ei voine päätellä juuri mitään. Printin tarkkuus on mitattava tai vertailtava ihan erikseen. On input ja on output ja siinä välissä temput. Kuten niin monessa...
Vs: Skannin eli digitiedoston skaalaus Testasin syytää printteriin 300dpi tiedoston ja 600dpi ylöspäin skaalatun, tää siis Canonilla. Epsonilla luvut on 360dpi ja 740dpi. Tulos oli identtinen, printteriajuri skaalaa tiedoston aina tohon 600dpi. Jos siis syötät sille 300dpi tiedoston, se tuplaa sen. Jos taas pistin koneeseen 600dpi tiedoston (skaalaamattoman), tuloksena oli selkeästi terävämpi printti. Tätä vertailua on hankala tehdä ilman skanneria, skannerilla pystyn tekemään kaksi erikokoista tiedostoa samasta lähteestä ilman että välissä on skaalauksia. Ja printtikoko pysyy identtisenä. Ei siis tosiaan ole kyse siitä pistekoosta, digiprintti ei vastaa optiseen tossa mielessä. Se pistekoko on aina sama, riippumatta kuvan sisältämästä informaation määrästä. (epsonilla vissiin kans jotain tekniikoita joissa tippakoko vaihtelee, mutta periaatteessa näin) Yksinkertaistettuna; jos skaalaan 10x10px kuvan 10000x10000px kokoon, on se tippakoko silti sama luupilla tihrustaen. Ja niinhän se on hopeapaprulla, ei se paperin hopean koko muutu. Mutta se "skaalaus" on täysin eri asia optisessa järjestelmässä kuin digi.