Olisko suosituksia "tavallisen" ISO200 värifilmin kehitykseen hieman erikoisemmista kehitysliuoksista. Haluan "vääristyneet" ja voimakkaat värit. Ymmärtääkseni tällainen ristiinkehitys yleisimmin tehdään diafilmin kehitykseen tarkoitetuilla kemioilla. Mikä on hyvä hinta / suositus merkki ja malli tällaisesta kemiasetistä? Olisi "hittiä" jos olisi samplekuvaa laittaa tuloksista ikään kuin argumenttina/mielipiteenä makutottumuksestaan. Mielellään useampi kappale tai jokin muu verrannollistus niihin "oikeisiin, normaaleihin" väreihin eli ristiinkehitty kuva jostakin kaikille tutun värisestä objektista, vaikkapa liikennemerkistä tvs. Tietty toisin päin suositukset kiinnostaa myös. Diafilmin ristiinkehitys C-41:lla tai jollakin muulla 35mm värifilmin tarkoitetuilla kemioilla. Miten mustavalkofilmin kehitystä voisi kokeilla vääristellä? Tai mitä syntyy kun kehitetään värifilmiä mv-liuoksilla? Oma esimerkkini on suositus "Top Shots" nimisestä kuvakirjasta. Julkaistu hiljattain. Löytyi omasta kaupungin kirjastostani. Semmoinen vaaka-A5:sta pienempikokoinen taskukirja täynnä erilaisia värielämyksiä.
Vs: Ristiinkehitys Yleisin ristiinkehitys taitaa olla diafilmi C-41 -prosessissa. Mutta se ei oikeasti tee kovin rajuja värejä vaikka nettijutut ehkä niin antavatkin ymmärtää.
Vs: Ristiinkehitys Varmaankin niitä jatkomuokataan Photoshopissa sitten. Tavoitteena on, että kuvat eivät olisi sitä perus lomakuva kauraa, jota jaksaa katsoa 20 kuvaa ja sitten puuduttaa. Tietty jos kaikki kuvat ovat kehitetty samalla kaavalla, puudutus iskee millä tekniikalla vaan.
Vs: Ristiinkehitys Jos tarkoitus on skannata ja jatkotyöstää photoshopissa niin ristiinkehitys ainakaan dia -> C-41 ei ole kauhean hyödyllistä. Sävyjen ja erikoisuuden kannalta, niitä kun voi aina tietokoneella väännellä. Sen sijaan C-41 -kehityssettejä on helppo ostella ja käyttää joten tuo puoltaa ristiinkehitystä. Edellyttäen että jotakin jämä-diafilmiä sattuu olemaan varastossa. Samalla sitä taiteellista lähtökohtaa voi hakea käyttämällä surutta iät ajat vanhentuneita diafilmejä (mulla vanhimmat ovat olleet 18-19 vuotta sitten vanhentuneita 1600-herkkyisiä mutta niistäkin tuli suht normaalia jälkeä), kehittämällä ohjeaikoja pidempään ja välittämättä niin lämpötilan tarkkuudesta.
Vs: Ristiinkehitys E-6-kemiasetit ovat huomattavasti kalliimpia kuin C-41-setit. Mieluummin vääntäisin diafilmejä C-41-kemioissa, jos ristiinkehitystä haluaa. Ristiinkehitetyllä Fuji Sensia 100:lla tulee ihan vaaleanpunaisia kuvia (=ainoa oma kokemus crossauksesta). Nettiselailun perusteella Kodakin diat antavat voimakkaampia ja vääristyneempiä sävyjä kuin Fujin diat.
Vs: Ristiinkehitys Kodakin 1600-dia antoi aika normaalin näköistä jälkeä. Raetta toki ja jyrkähköäkin. Kodakin Elitechrome 200:sta tuli semmoista pliisua, vähän sinivihreään kallellaan olevaa jälkeä. Rajuin efekti on tullut Fujin 1600-diasta, mutta sitäkään ei ole ollut markkinoilla pariin kymmeneen vuoteen. Sen verran, että näissä vaikuttaa paljon skannaussofta: Vuescan + pohjamaskin värin lukitus tuottaa melko neutraalia (vastaa vähän vedostustilanteessa pohjamaskin pois suodatusta). Jotkut toiset skannausohjelmat eivät hoksaa normaalista oranssisävystä poikkeavaa pohjaa ja saattavat 'korjata' värit erittäin vääränlaisiksi. Ehkä tästä johtuu meneillään oleva krossauksen buumi? Joku pimiössä vedostettu krossaus-malli olisi kiva nähdä. Vaikka en usko niissäkään näkyvän mitään niin rajua jälkei kuin flickr tms. esimerkeissä.
Vs: Ristiinkehitys Oikeastaan pienikin sävyvääristymä uskoakseni toisi omaa makua kuviin. Mutta vaikka vääristymää ei tulisikaan, tuloksena silti olisi "tavallisia" kuvia vähintään. Toisaalta jos/kun E-6 on huomattavasti kalliimpaa kuin C-41 tuotteena niin voi tulla kokeilu turhan kalliiksi. Halpaa se ei ole nytkään mielestäni. Tilasin C-41 Tetenalia mutta diafilmistä mulla ei ole käyttö/hinta -kokemusta/tietoa eikä kameroista. Etenkin tälläinen sävyvääristymä toisi mieleen tosi vanhat kuvat ja kuulostaisi mielenkiintoiselta!! Tarkoititko perinteistä filmikameran filmiä kehitettynä E-6:ssa? Seuraavassa lauseessa puhut dioista taas. Rae kuulostaa hyvältä. Sinivihreä kuulostaa hyvältä. Kuulostaa mahtavalta jos vaikka vastaavaa löytyisi. Muutenkin tarvisin noita nopeita filmejä koska sisäkuvaus on mulla niin yleistä ja toisaalta haluaisin erilaisia rakeitakin käyttää efektinä. Kuulostaa mielenkiintoiselta! Käsittääkseni buumi on laskemaan päin. Kyllä, olisi hauska nähdä esimerkkejä. Linkkejä saa laittaa!
Vs: Ristiinkehitys Ostin joskus satsin Kodakin E100 G diafilkkaa jotka uitin C-41 kemioissa. Yllätyksekseni kuvat olivat ihan normaalin näköisiä. Eli ei ainakaan tuota diaa kannata ostaa jos hakee jännittäviä värejä. Esimerkki alla. Flickrissä on useampikin cross processing-ryhmä, joista voi hakea innoitusta ja esimerkkejä. Vaikka tämä esimerkiksi: Cross Processing - FILM ONLY Krossattu Mansikki: <IMG src="http://farm5.static.flickr.com/4091/5010929443_5a3150215e_b.jpg"]</IMG>
Vs: Ristiinkehitys Fuji Sensia 100 = diafilmi. Ja kehitin sen Rollei Digibase C-41-liemissä. Tässä muutama esimerkkikuva tuosta kombinaatiosta (skannerina V700, softana SilverFast): <IMG src="http://farm6.static.flickr.com/5242/5230546573_8eba8ed74f_z.jpg"]</IMG> <IMG src="http://farm6.static.flickr.com/5084/5230546651_635e495f29_z.jpg"]</IMG> <IMG src="http://farm6.static.flickr.com/5209/5227096430_e9716b34a3_z.jpg"]</IMG> Kodakin diafilmit tuntuvat (Flickrin perusteella) antavan normaalia voimakkaampia värejä: keltaiset, punaiset, siniset ja vihreät ovat erittäin rikkaita. Nopealla tarkistamisella kyllä Fujinkin dioista saa irti jänniä sävyjä. Pitäisi kuvata kaappiin jäänyt Velvia 100F ja liottaa se Digibase-liemissä... Olen samaa mieltä J.Vuokon kanssa, että aika paljon värisävyissä on kyse skannauksesta ja käytetystä softasta + jälkikäsittelystä. Kodakin dioja krossaaviin ja muutenkin paljon lomoileviin brittiveljeksiin kannattaa tutustua, jos väriefektit kiinnostavat (en tiedä, miten heidän kuvansa on kehitetty tai skannattu, veikkaan labbiksen tekemiksi): slimmer_jimmer Marcus Butler (kolmannen veljen streamiä en ole tainnut laittaa talteen) Yksi tapa saada erikoisempia värejä kuviin on kuvata negatiivi filmi väärältä puolelta (red scale*), ja kehittää se normaalisti C-41-prosessissa. Filmi pitää ylivalottaa filmin boksinopeuteen nähden (mutta kehittää normaalisti), jotta kuvista ei tule täysin punaisia. Nuo brittiveljekset kuvaa esimerkiksi Fuji Superia 400-filmiä ISO50:n ja ISO25:n mukaan, ja tuloksena on keltaisia, beigejä ja oransseja kuvia. Yhden aukon ylivalotus (ISO 200) tuottaa todella punaisia kuvia). Superia 400 @ ISO 200: <IMG src="http://farm5.static.flickr.com/4154/4987562894_4533b98f4d_z.jpg"]</IMG> Superia 400 @ ISO 100: <IMG src="http://farm5.static.flickr.com/4113/4993232985_747fbaf3bf_z.jpg"]</IMG> Red scale on edullisempi tapa saada jännitystä elämään. Voit käyttää halvimpia negafilmiejä ja C-41-prosessia. *) filmi pitää kääntää purkkiin joko käsin (pimeässä) tai käyttää kameraa, joka sallii filmin lataamisen väärin päin. Negafilmissä alimpana kerroksena on punainen, jolloin väärältä puolelta (filmipohjan läpi) kuvatessa se valottuu ensimmäisenä. (jotakin tähän suuntaan)
Vs: Ristiinkehitys Eiköhän sama päde useimpiin dioihin. Krossaus on vähän ylihypetetty juttu. Ei mikään hopealuoti sekään, otollisissa oloissa tai sopivalla yhdistelmällä jälki voi olla tosi hienoa mutta usein se on vain samanlaista kun normaalisti, ehkä vähän väriviallista.
Vs: Ristiinkehitys Loistava linkki. Ihan hienoja myös noi Perminnan sävykkäät kuvat. Kun sävyvääristymä on kuitenkin koko kuva-alalla, siis sama lisäsävy kaikissa kuvan väreissä, tulee katsojalle kuitenkin helposti mieleen, että kuvatessa on käytetty koko linssin peittävää värisuodinta. Vastakohtaisesti tuon linkin monissa ristiinkehityskuvissa jotkut värit ovat kuitenkin oikein tai vain tietyt sävyt väärin. Se tekee kuvasta osaltaan mielenkiintoisen ja enemmän kuin koko kuvan kattavan yleissävyn. Antakaa vaan tulla lisää.
Vs: Ristiinkehitys Mites toi redscale.. eikö saman sais ihan vaan iskemällä sopivan värifiltterin linssin eteen? Vai onko siinä jotain muutakin kuin se antihalokerros joka tota väriä tuottaa?
Vs: Ristiinkehitys Nuo mun kuvat olikin esimerkki huonosta krossausfilmistä (+ mustavalkoinen talvimaisema ei ole otollisin kuvauskohde värikokeilulle). Jos ei halua pinkkiä lopputulosta, ei kannata välttämättä aloittaa Fuji Sensia 100:lla. Redscalella ei yleensä haeta kauttaaltaan punaisia (tai muun värisiä) kuvia, vaan lämpimään päin sävytettyjä kuvia. En osaa tarkemmin sanoa, mutta kuvitteleisin, että redscalella saa pehmeämpiä, maanläheisempiä sävyjä. Kuvasin kerran vahingossa yhden ruudun värifilmiä keltasuotimen läpi ja kuva on kauttaaltaan kirkkaan keltainen. Redscalella kuviin tulee pehmeämpi keltainen/oranssi/vihreä/punainen.
Vs: Ristiinkehitys Katselin hieman tarkemmin noita linkin kuvia ja rupesin epäilemään omia silmiäni. Kertokaapa näenkö oikein. Miksi minusta näyttää, että linkin joissakin kuvissa ristiinkehitys ei ole toiminut värisuotimen tavoin vaan vääristänyt vain tiettyjä värejä? Vai onko se vaan niin, että tietyt kombinaatiot vain näyttävät siltä. Käytän photoshopissa melko usein värisuotimia (solid color layer ; esim. overlay suodatuksella) sekä olen käyttänyt filmikameroissa cokinin puoliväri ja kokovärisuotimia. Molempien tuloksena koko kuvan väriala muuttuu värisuotimen alueelta. Mielestäni värisuotimien käytön vaikutus on kuitenkin erilainen kuin tuon linkin ristiinkehitetyillä kuvilla. Ainakin osalla kuvista. En haluaisi romantisoida ristiinkehityksen tulosta juuri nyt kun haluaisin vakioida tiettyjä tuloksia eli hanskata hommaa paremmin. Kun rupesin tarkemmin tarkastelemaan linkin kuvia, kyllähän tulos saattaa olla kuten värisuodinta käytettäessä. Mitä mieltä olette?
Vs: Ristiinkehitys Tarkennan epäselvästi muodostettua kysymystäni: Vaikuttaako ristiinkehitys kuvan kaikkiin väreihin/sävyihin värisuotimen tavoin? Ristiinkehityksen käyttöä puoltaisi ja olemassaoloa selittäisi kuitenkin paremmin, että tulos ei toimi aina täysin samoin kuin värisuodin. Esimerkiksi jotkin liuos/filmi yhdistelmät vääristävät vain tiettyjä värejä/sävyjä kuvassa? Tällaista silmäni/aivoni yrittää minulle kertoa kun katson pikaisesti kuvia. Kun katson uudestaan/tarkemmin en ole varma/en osaa tulkita varmaksi kaikkia kuvan värejä siten, että osaisin selittää sanoin ristiinkehityksen vaikutusta tätä puolittaista arvausta paremmin. Vertailukuva neutraaleilla/vääristymättömillä väreillä ristiinkehitetyn kuvan vieressä auttaisi vahvistamaan tulkintaani. Mitä mieltä olette? Tarvisin siis suosituksia yhdistelmistä, jolla voisin vaikuttaa vain osaan kuvaa / osaan kuvan väreistä. Vaihtoehtoisesti haluaisin kuulla muita tulkintoja / teorioita / mielikuvia ristiinkehityksen vaikutuksista.
Vs: Ristiinkehitys Katselin hieman googlea aiheesta ja mm. tällaista tuli vastaan [sup]http://www.photocombiblog.natans.net/?page_id=2560[/sup] "...Photoshopin infrapuna-säädöt, Lith-kuvat ja digitaalinen ristiinkehitys. Jälkimmäinen on värikanavien muokkausta käyrillä... (clip) ...Mustavalkomaailmassa tunnelmaa voidaan luoda värejä säätämällä eli värien säätö muuttuu kontrastien rakenteluksi. Parasta itse vain kokeilla mitä vaikuttaaa sininen, mitä vihreä tai keltainen kanava mustavalkoiseen kuvaan. Mutta tässä tiikerinlilja-kuvassa pyrin huvikseni valkoiseen kukkaan ja dramaattisiin pilviin. Säädöt löytyivät punaisista ja sinisistä, yllätys ylätys."
Vs: Ristiinkehitys Sähän katselet digitaalisessa muodossa olevia kuvia. Mikä takaa, ettei noita ole luotu joko osin tai vaikka kokonaan fotarissa?
Vs: Ristiinkehitys Varoitan etukäteen, että tämä viesti on pääosin offtopiccia! Useimmat paperikuvani ovat digitaalisesti käsiteltyjä. Ja yhtä hyvin filminegatiivikin saattaa olla "vain" filmikameralla kuvattu alun perin digikameralla otetusta kuvasta Joka tapauksessa katselijalle vain lopputuloksella on merkitystä. Muu on vain osa sitä kuvaan liittyvää taustatarinaa (jota voidaan siis esim. värittää helposti esim. valehtelemalla kuvan luomisprosessin menetelmä tai muuten harhaanjohtamalla). Edelleen tänä päivänä filmi/analogia/käsityö tukee digitekniikkaa ja toisin päin. Formaatilla ei siis ole sinänsä merkitystä vaan prosessin vakioimisella tulosten vakioimiseksi. Formaattivalinnalle on joskus syynsä lopputuleman kannalta koska joskus tekijästä ja kokemuksesta riippumatta toinen tekniikkaa saattaa olla helpompi tuottaa kuin toinen. Usein varmaan olisikin helpompaa ja halvempaa etsiä sopivat digimenetelmät analogitulosten matkimiseksi mutta ymmärtääkseni muu kuin tottumissyy analogian olemassaololle on se, ettei kaikkea voi tehdä ohjelmallisesti tai kuten edellä mainitsin, se on nopeampaa tehdä analogisesti. Tai esim. halvempaa. Hyvä esimerkki on keskarikuvat. Resoluutiota löytyy runsaasti enemmän keskarifilmistä kuin kroppikennosta ja jopa täyskennosta. Tämä tosin saattaa olla myös makuasia ja riippuu olosuhteista. Kuitenkin jos halutaan tehdä laadukkaita kuvia vähän, on halvempaa tehdä se analogisesti. Valokuvausta käsittelevistä kirjoista (ja kirjoittajien iästä) voisi päätellä, että (esim. ristiinkehitystulosten tuottamiseksi) analogisiin työmenetelmien valintaan on myös looginen, rationaalinen syy, tunnesyiden lisäksi ; Esim. Tulokset näyttävät paremmilta analogisilla työkaluilla kuin digitaalisesti luoduilla / Kentällä ei ole riittävästi tietämystä / kokemusta digitaalisista replikointimenetelmistä. Veikkaisin filmin resoluutiota ja muita kuvan yksityiskohtia tuottavia muuttujia syyksi digitekniikkatuntemuksen puutteen lisäksi. Saa siis puolestani ehdottaa digitaalisiakin ristiinkehityksen tuloksia replikoivia menetelmiä mutta jo keskusteluryhmän nimen takia pitäisin analogisia (esim. aik. mainitun linkin) menetelmiä/tuloksia vähintäänkin esikuvana/tavoitteena.
Vs: Ristiinkehitys "Ristiin kehitys" eli engelskalla Cross Processing tarkoitetaan tosiaankin dian negaprosessisa kehittämistä tai sitten negan diaprosessissa. alunperin boomi lähti liikkeelle siitä' että rock kuvaajat oli niin persaukisia että ei ollut varaa meikkariin eikä stailistiin. negan kehittäminen posaprosessissa antoi nuo tyyppilliset " heroinisti kalpeat jyrkät" pärstäsävyt jossa silmät olivat mustina kuopissaan. No hommasta on useita versioita. Itse olen käyttänyt prosessia jossa joko nega tai posa kehitetään ekaksi MV negakehitteessä ja sitten hopeakuva pestään Bleachilla (valkaisulla) pois ja kehitetään pitkään normaali C-41 negaprosessissa. tuloksena on jyrkkä rakeinen nega jossa saturaatio on maksimissaan. Huomaa että tätä voi harrastaa ainoastaan jos itse kehittää filkkansa. ei ole väliä, onko kyseessä nega tai dia, C-41 prosessissa tulee aina nega,
Vs: Ristiinkehitys Muistan nähneeni täällä sun tällä tekniikalla tehtyjä kuvia ja tykänneeni kovasti. Ei sulla olisi hatusta heittää jotain aikoja millä lähteä liikkeelle, jos vaikka se MV kehite olis rotskua - tätä olisi kiva kokeilla..!