Sen verran paljon olen lyhyen elämäni aikana hernesoppaa joutunu syömään, ettei herneitä kiinnosta enää edes nenään vetää. Kun ei vaan toisen mieltymyksiä tunne, eikä käsittämäni vaihtotavarakaan tuntunut houkuttelevalta, niin oli pakko heittää. Tähän kuuluu sitten kai tämmöinen hymiö:
Tai niin että saahan sitä aina, kun vain huolii semmoisen joka huolii. Mutta kenelle kelpaisi semmoinen jolle kelpasi?
Minusta tässä on painotus virhe. Ennemmin ilman -kin liitettä koska tästä asiasta kumpuaa ihmiskunnan suurimmat ongelmat ja tuskat mutta myös suurimmat saavutukset.
Seurustelen, enemmän tai vähemmän. Herraa ei vielä voi ihan poikaystäväksi kutsua, mutta olemme silti pari, asiasta sovittiin eilen.
Vähän kysyy jotain ihan silkasta mielenkiinnosta, niin jätkät vetää jonkun mystisen aasinsillan kautta (jota ylä-asteella eräs kaverini luuli homoseksi-asennoksi, kun opettaja mainitsi. Kysyi asiasta vielä kaiken lisäksi) tännekin kauheet hernefarmit. Mä kyllä kohta ostan korin ykkösolutta ja tungen pullon jokaisen "kakkonen on ykköseen", jos ei homma rauhotu.
Naimisissa, kolme lasta ja itsekkin vielä mieleltäni ihan lapsi . Välillä meinasin aikuistua, mutta sitten tulin järkiini. Ai niin ja koira. Ihmisellä pitää olla koira, jotta ei hajoa!
Todellisuus hämärtyy joillakin täällä netissä, mene ulos siellä on ihan oikeita normaalisti käytäytyviä ihmisiä. Toki voin kuvitella että jossain vaiheessa alkaa luulla tätä nettiä oikeaksi elämäksi.