Vs: "Siviiliammattisi" Tuosta en ole ihan samaa mieltä. Vähän kuin sanoisi ettei omille asenteille voi mitään. Kyllä. Ja samaten väärässä (ei itselleen sopivassa) ammatissa roikkuminen voi viedä paljon elämäniloa.
Vs: "Siviiliammattisi" Ei kai tässä olla kilpailemassa siitä kuka osaa paremmin lapsiaan kasvattaa, vaan keskustella siitä miten lapsen tulevaisuutta tulisi rakentaa painostamatta, ohjaamatta liikaa, mutta silti valvomalla, ettei lapsi/nuori lähde totaalisen väärään suuntaan vaikkapa vain kavereiden "opastamana". Selvää on, että lapsille tulee opettaa mikä on oikein ja mikä väärin, missä kulkee rajat ja moraali jne. Miten opettaa asennetta - en tiedä, ehkä se hoituu noitten muitten asioiden oikein mennessä automaattisesti? Minun isäni ei ollut mikään filosofi, hän oli erittäin arvostettu ja hyvä hammasteknikko, ainoa ohje jonka muistan hänen sanoneen, oli, että vältä tappeluita, juokse mieluummin pakoon, mutta jos tilanne on niin paha, että tappelua ei voi välttää, niin lyö ensiksi. En ole koskaan lyönyt ensiksi, muutaman kerran saanut turpaan ylpeyttäni, ja koskaan en ole lyönyt kasvoihin, en kerta kaikkiaan ymmärrä että jotkut jotka aloittavat tappelun lyövät ensiksi ja juuri kasvoihin. Minä vaikka painisin mieluummin ;D Omaa poikaa opetan keskustelemaan mieluummin kuin tappelemaan, nyrkeillä ei ongelmia hoideta.
Vs: "Siviiliammattisi" Totta kai asenteille voi, mutta en oikein uskoe että tuo tulisi kovasti muutumaan, ei taida olla halua ihmisillä moiseen? Minulla on sellainen tuntu että ihmisiä arvoitetaan työn mukaan enemmmän kuin esim. 20 vuotta sitten. Kun taas esim. homoseksuaalisuuteen asenteet on muuttuneet huomattavasti subvaitsevammaksi, enkä siis koe että työn arvoittamiselle olisi käymässä samoin. Kukaan ei halua tehdä ns. paskaduuneja, työttämyyttä on mutta esim. siivoojista on kovasti pulaa ja taitaa monissa paikoissa suurin osa siivoojista olla maahanmuutajia. Ihmisellä on kuitenkin perustarve vertailla itseään toisiin ja arvoittaa omaa ja muiden asemaa täällä, työ, omaisuus ja kikkelin pituus käy tuohon.
Vs: "Siviiliammattisi" Asenne on se, joka syntyy kun itse toimit siellä maailmassasi. Sun isäsi ihan selvästi opetti pikkuisen asennetta: toimi rauhanomaisesti mutta älä alistu : oli hyvä ammatissaan...- siinähän on asennetta melkoisesti. Mää huomaan, että meidän ajattelutapa on hyvin erilainen ja minun on vaikea sisäistää ... Johtuneeko siitä, että todellakin kasvuympäristö on niin erilainen: kun nuorena mietin ääneen, että tuo olisi kyllä kiva muttei sitä voi tehdä..... vastaus oli : "Minna - ihminen on käynyt kuussa......" Tuokin lähestymistapa, että lapsia pitäisi valvoa lähtemästä väärään suuntaan, on minulle vieras..... kai mää itse olen vaan pyrkinyt pitämään lapset sen verran kiireisinä ettei kerkeä koiruutta tekemään .... Enkä minä niitä muitten lapsia mene syyttämään jos jotain sitten sattuukin. Ei ne vammoitta lapset selviä ja kyllä äitiäkin sattuu välillä. Minä olen kai muutenkin huolettomampi - suorastaan kevytkenkäinen - en jaksa etukäteen murehtia, - ja jälkikäteenkin varsin vähän.
Vs: "Siviiliammattisi" Mulle ei lapsena annettu vaihtoehtoja ammatinvalinnan suhteen, ainut taloon poika ja siinähän se. Saanpahan olla viimeinen viljelevä isäntä sitten 1550-luvun....jatkajaa ei tunnu tulevan, hyvä jos itse pystyy eläkeikään jatkamaan. Omat muksut ovat saaneet valita mitä tekevät, ei puhettakaan että tätä jatkais.
Vs: "Siviiliammattisi" Luulen siis että ihmisten pitää mittailla toisiaan kuitenkin ja työ/koulutus tulee käymään siihen jatkossakin. Kuten edellä on huomattu, niin ainakin Audi miehen nainen on duunarin vietävissä;-)
Vs: "Siviiliammattisi" Tätä olen monasti miettinyt...-täällä maalla kun asun. Kuusi tilaa on ympäriltä maanviljelyksen lopettanut näinä vuosina kun täällä olen ollut. On vielä pari sinnikästä mutta jälkikasvun sinnikkyydestä en tiedä. Respektiä täältä! Ei minusta olisi.
Vs: "Siviiliammattisi" Voi olla, että ajattelemme eri tavalla lasten kasvatuksesta, minun ongelmana lienee se, että äiti kasvatti ja isä teki duunia, lopulta kun isä tuli kotiin, niin äiti kertoi mitä minä ja pari vuotta vanhempi systeri olimme tehneet ja isä sitten rankaisi jos oli tarvetta. En ole saanut isä/äiti suhdetta/tukea joka olisi ollut minun oman moraalin mukaan oikein. Olen joutunut rakentamaan oman elämäni opastuksena se, että älä tee samoja virheitä kuin vanhempasi. Loppu onkin yhtä tyhjää, eli on ratkaistava kaikki oman moraalin ja kokemuksen perusteella, hyvää mallia ei ole ollut. Yksi kummallinen syy vanhemmilla on jatkaa parisuhdetta jota ei enää ole, eli jos on lapsia, niin sitten ollaan vaikka muodollisessa avioliitossa jotta lapset ei kärsisi. Hei haloo, lapset kärsii siitä jos molemmat vanhemmat ovat kärttyisiä, epäluuloisia ja osoittavat fyysistä epämukavuutta aviosuhteessa. Systerin kanssa ollaan samaa mieltä siitä, että lapset on varmasti vanhempiaan kohtaan hyväksyvämpiä jos he kertovat rehellisesti, ettei yhdessä olo enää onnistu, eli erotaan sovussa. Minun vanhemmat erosivat aivan liian myöhään ja siitä jäi monia erittäin negatiivisia muistoja mieleen. Mutta kuten sanoin, niin yritän parhaan kykyni mukaan "korjata" vanhempieni virheet. Isäni ei koskaan voinut pyytää anteeksi saatikka kertoa, että hän rakasti minua, sen olen korjannut varmasti omien lasteni suhteen. Asennekasvatus on vielä hakusessa - sorry.
Vs: "Siviiliammattisi" Näkökulmaa aiheeseen: http://www.hs.fi/tiede/Onko+yhteiskunta+kuin+hotelli/a1362363884384?jako=4fbf45bc163875f0cbb31a6e315fe3eb&ref=fb-share
Vs: "Siviiliammattisi" Minusta tuossa HS:n jutussa ruumiillistuu nykyisen nuorten aikuisten sukupolven piloille hemmoteltu asenne. Jutussa kritisoidaan, että [QUOTE> [/QUOTE], mutta rivien välistä annetaan ymmärtää päinvastaista. Eli että sillä pahalla yhteiskunnalla (me kaikki veronmaksajina ja yhteisön jäseninä!) on automaattinen velvollisuus ylläpitää yksilöä, jonka ainoa kontribuutio voi olla olemassa. OK, hyvinvointiyhteiskunnan ominaisuuksiin kuuluu se, että ketään ei jätetä heitteille. Mutta se on ylellinen bonus eikä itsestäänselvyys. Minä pidän lähtökohtana, että elätän toimillani itseni ja jälkikasvuni. Nyky-yhteiskunnassa se ei välttämättä tapahdu viljelemällä maata tai kasvattamalla karjaa, mutta lähtökohtaisesti siihen yhteiseen pottiin pitää tuoda jotakin. Konkreettista tai abstraktia.
Vs: "Siviiliammattisi" Laivalla kun meillä on näitä teidän tykkäämiä luokkia sinisistä ja valkoisista kauluksista, siellä pätee parhaiten se että kaikki kuitenkin istuu samassa kanootissa, kuitenkin kun joku ääliö tulee ylimielisenä ja kuvittelee olevansa parempi kuin muut ja työnsä olevan tarkempaa kuin muiden,huomaakin sitten joskus että porukka ei pidä puolia ongelma tai vaaratilanteessa (hätätilanteessa ei voi valita). Kaikki tarvitsee kaikkia, mutta just tuo silvasa:n asenne kielii ongelmasta ja halusta ryhmittyä asenteen mukaan, kunnioitus kaikkia kohtaan (myös meitä kirottuja sinikauluksia kohtaan) olisi oikea asenne. Koska ilman meitä duunareita ei olisi herroillakaan duunia vaan joutuisivat itse tekemään duunit ( turha sanoa että maahan tuodaan työläisiä (hehän tekevät silloin nämä duunarin työt) koska asia on edelleen sama. Muuta sanottavaa ei ole asiasta. En ole väkivaltainen vaikka joku jossakin viestissä eilen näin väitti, teen työt ja kunnioitus esimiehiä/tilaajia kohtaan on korkea koska antavat työtä kun on kumminkin päin (monta ylimielistä oon nähnyt lähtevän ihmetellen mikä oli ongelma). Esimerkerkkejä en tässä anna erittäin pienen alan vuoksi jolloin joku voisi leimaantua ja sitä en halua tehdä. Jos jollakin on mielipide tästä niin laita yv ensin jos on selkärankaa.
Vs: "Siviiliammattisi" 20 vuotta... Joo tuskin 90-luvulta on kauheasti vielä muutosta tullut. 80- tai 70-lukuun verrattuna eroa jo on. Se titteli ei enään ole niin tärkeä. Liian tärkeä kuitenkin. Ammatit luovat myös omituisia mielikuvia joillekin ihmisille. Esimerkiksi lentäjää tai palomiestä pidetään huomattavan paljon luotettavampana kuin taksikuskia. Tai pizzanpaistajaa + kotiinkuljettajaa. Kyse on melko globaalista ilmiöstä (ainakin koskee ns. länsimaailmaa). Esimerkiksi lääkärin, lentäjän jne. kertomuksen uskottavuusarvo on ihan toista luokkaa kuin "vähäisempien ammattien". Työtön raportoi nähneensä ihka aidon ufon. Sekös riemastuttaa ufohörhöjäkin. Lentäjä raportoi nähneensä ufon niin hörhöt ovat tutkat sojossa ihmettelemässä tapahtumapaikkaa... Eivätkä vain täyshörhöt, myös media ja jopa monet oppineina pidetyt ihmiset.
Vs: "Siviiliammattisi" Ihmisellä on kuitenkin perustarve vertailla itseään toisiin ja arvoittaa omaa ja muiden asemaa täällä, työ, omaisuus ja kikkelin pituus käy tuohon. [/quote] Tai jopa valokuvauskojeen merkki ja malli :O V-MS
Vs: "Siviiliammattisi" Kirjoitin että tarvitaan sekä duunareita ja pomoja, molempien pitää kunniottaa toisiaan. Mitä siinä jäi ymmärtämättä?
Vs: "Siviiliammattisi" Duunari ja pomo samassa paketissa kun käyntikortissa lukee Yrittäjä. Photoshoppi tuonut leivän pöytään jo 25 vuotta ja sitä ennen scannerit ja reprokamerat. Eli koko työikäni olen toisten kuvia tehnyt.