sarjassamme "vita kyselee typeriä": hyvä kuva on hyvä kuva, siitähän ei pääse mihinkään. mutta onko sillä väliä miten hyvään lopputulokseen on päästy? arvostatko enemmän tyyppiä, joka saa eri efektit kuvissa aikaan jo kuvaa ottaessa kaluston ja eri vipstaakelien avulla? vaihtoehtona vääntää samaiset efektit fotarilla. ihan kaikkeahan ei photarillakaan voi tehdä, mutta otetaan esimerkiksi vaikka mv-kuva tai panoraama. tästä voi väkisellä tulla taas filmi vs. digi -tappelu.. mutta löytyy niitä vipstaakeleita digeihinkin.
Vs: kaikki keinot sallittuja? Minusta ei ole mitään väliä, monesti pääsee ns. "vähemmällä" kun järjestää valot/varjot ja kuvassa olevat asiat jo kuvatessa mahdollisimman valmiiksi. Mutta iankaiken on kuvia jälkikäteen vedostettu sellaisiksi kun lopputulos on haluttu ja aina ei ole edes muita mahdollisuuksia.
Vs: kaikki keinot sallittuja? Vaikka otsikko onkin johdatteleva, niin jos lopputuloksesta ei näe miten kuva on tehty, niin vaikea sitä on arvostaa siksi että se on suoraan kamerasta, tai hyvin jälkikäsitelty. Tietysti jos kuvatekstissä lukee: "että elikkä tämmöistä tarttu uuden kameran kennolle eile", niin voi arvata että on suoraan kamerasta. Voi olla että jos näkisin negan ja toteaisi että kas, kokoruutu on vedoksessa ja nappi on kompositio, nin voi asiaa arvostaa esim. koska kuvassa on siis onnistuttu kahdesti kompiositiossa; sekä kuvatessa että vedostaessa, jolloin ei sitä oltu pilattu ;-) Toisaalta, jos näkee tuhnun negan ja siitä tehdyn hienon vedoksen niin mikäs sitäkään on arvostaessa. Kyllä lopputulosta sinänsä arvostetaan, se on selvä, mutta kaikenlainen muukin taito on arvostettavaa. Kuvan arvoa voi nostaa hyvällä maulla valittu kehystys, vedoksen ripustus, vedoksen valaisu, tms. katseluajan ulkokuvalliset.
Vs: kaikki keinot sallittuja? Omassa kuvauksessani saan suuren tyydytyksen, jos kuva onnistuu "laakista". Sillä, miten muut tuota sitten avostavat ei ole niin väliä. Itselleni on iloksi jos olen jotain oppinut. Toisaalta, kuten Oskukin sanoi, huonon negan pelastaminen kohtuulliseksi kuvaksi tuottaa myös tyydytystä. Muiden menetelmiä en halua arvostella, poikkeuksena ehkä lavastetun kuvan esittäminen autenttisena dokumenttina. Se on kyseenalaista toimintaa.
Vs: kaikki keinot sallittuja? Kuville saa tehtä ihan sen mihin kyvyt riittää, ennen ja jälkeen valotuksen. Niin mustavalokoiselle kuin tikillekin. Ärsyttävänä pidän jos asennesyystä esitellään huonoa/keskeneräistä kuvaa, tai yleensäkin esitellään huonoa kuvaa.
Vs: kaikki keinot sallittuja? Ihan sama mitä sille kuvalle tekee kunhan pääsee haluttuun lopputulokseen. Vaikka pyyhkis takapuolensa printillä ensin ja skannaisi sitten.
Vs: kaikki keinot sallittuja? Ja iso hauki tuli laakista ekalla heitolla!!! Tätä olen kovastikkin käsitellyt miljoonalla foorumilla, lähestytään huvikseen eritavalla, tässä ketjussa leinee kyse arvoittamisesta monella jotka toisaala väitävät vältävänsä suorittamista? Minusta on katsojan kannatta yhdentekevää miten kuva on syntynyt ja siitä on turha kantaa mielestäni huolta, ellei nyt satu harrastamaan pätemistä ja ilkeilyä? Kuvaaja itseleen ja jossain sopimussuhteessa ( luontovalokuvaajat esim.) voi asetella vaikka mitä reunaehtoja suoritusta vaikeutaakseen tai muuten aman suorituksensa arvoitamista toisten suoritukseen. Niinku esimerkkinä vaikka että ok on toi sun bändi kuva parempi mutta minä seisoin pääläni kun otin omani tyyliin. Kuten tässäkin niin jokainen tarvii neekerimmän?
Vs: kaikki keinot sallittuja? Muistan sulta kaksi kuvaa toinen oli mv kasvokuva vaimosta/tyttöystävästä (muistan että sillä oli kasvoissa muutama pieni luomi) ja toinen on joku marimekko raitapaita kuva ( nämä prsasailuna valokuva muististani) Onko sulla laitaa jotain linkkiä tuoreempiin kuviin, siis ihan oikeasti olisi kiva nähdä mihin suuntaan sun kuvat on mennyt.
Vs: kaikki keinot sallittuja? tiedän että kaikki mitä sanon tullaan käyttämään minua vastaan mutta http://www.pikkuteemu.net/public/valokuva.net/?C=M;O=D helposti sitä uhraa pyhimpänsä tuolla maailman pyörityksessä luullen keinoja tarkoitukseksi. kuulun leiriin "viimekuussa kerran meinasin kuvata, nyt on ollutkin vähän hiljasempaa". kiitos herätyksestä.
Vs: kaikki keinot sallittuja? Tässä on totuus. Vituttaa todella semmonen jeesustelu että "TÄSSÄ NYT MUOKKAAMATON VALOKUVA" ja lopputulos onkin sitten täyttä tuubaa. Jotkut jopa puhuu että "jälkikäsittely on kädettömiä varten". Jos kuvaansa arvostaa, sen myös viimeistelee. Filmikuvista Dia on ainoa, jolle ei ole pakko tehdä vedostusta. Digillä sama koskee jpegiä, RAWikin pitää "vedostaa" aina jotenkin. JPEG-kuvankin voi toki viimeistellä, samoin kuin skannatun dian, projisoidessa se on vähän hankalampaa.
Vs: kaikki keinot sallittuja? Pääsääntöisesti dialle kuvatessa on vaikea astua ajatusmaailmaan, jossa kuvaa voi muokata jälkikäteen. Vaikka monasti olisikin horisontille jotain sanottavaa, kun se ei meinaa pysyä suorassa. Mielestäni kuvalle voi tehdä, mitä kuvaaja haluaa tehdä saadakseen siitä sellaisen kuin mielessään kuvittelee. Erikseen tietenkin manipulointi vääristääkseen totuutta. Muokkausta helpottaa se, että kuva on mietitty, sommiteltu ja valoitettu mahdollisimman lähelle haluttua lopputulosta. Paskasta ei saa hyvää kakkua. Tämän on allekirjoittanut monta kertaa todennut yrittäessään vajavaisilla taidoillaan saada aikaiseksi jotain väärin valotetusta ja huonosti sommitellusta kuvasta.
Vs: kaikki keinot sallittuja? Minä en ainakaa puhu pilalle menneiden kuvien pelastuksesta kun puhun muokkauksesta Digi kuvaus on kaksiosainen prosessi kuten filmi/vedostus, sillä eroituksella että se on huomattavasti monipuolisempaa. Minä voin suunitella kuvan siten että kuvaan sen kolmessa osassa ja yhdistän nuo osaset kuvankäsittelyssä yhdeksi kuvaksi ja väitän että se on jopa vaativampaa kuin kuvat yksi diakuva, pittä otta huomioon valon suunnat syväterävyydet kokojen suhteet yms.
Vs: kaikki keinot sallittuja? Kyllä filmikuviakin voi pimiössä yhdistää. Varsin monet photoshopin ominaisuudet on muutenkin pimiöajoilta lähtöisin. Esim. Dodge, Burn, Unsharp Mask... Kurveja ja tasojakin säädetään pimiössä, samoin värikuvien kanssa valkotasapainoa. Toisaalta filmit voi skannata ja silloin on oikeastaan samat mahdollisuudet kuin digikameran tiedostojen kanssa.
Vs: kaikki keinot sallittuja? Enkä minäkään tarkoittanut sitä, että kaikki muokkaus on vain vikojen korjausta. Tarkoitin lähinnä sitä, että kuvalle voi tehdä mitä kukin haluaa, mutta helpompaa se on, jos kuva osa-alueet ovat lähellä sitä, mitä hakee.
Vs: kaikki keinot sallittuja? Tässäpä sitä taas on. Eivätkö kaikki valokuvat vääristä, muokkaa ja manipuloi todellisuutta. Kuvahan esittää todellisesta tilanteesta lähinnä vain sen mitä kuvaaja tahtoo, muu sulkeistetaan pois? Kuvaaminen ja kuvankäsittely/muokkaaminen ovat pitkälti yksi ja sama asia. Kuvia katsellessaan voi sitten toisaalta arvostaa itse kuvaa ja toisaalta kuvaajan taitoa, nämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, jotka voivat mennä sekaisin.
Vs: kaikki keinot sallittuja? Totta varmaan tuokin, mutta aavistelen että näissä kuva kerralla kuntoon kommenteissa on joskus selaista tasoituksen hakua? Eli rajoitetaan tekemistä selalaisiin osasiin missä itse luulee pärjäävänsä, kuten oikea vahvuus käden väänössä selviää vasemalla kädellä (jos kyseinen henkilö on vasenkätinen) toivon että esimerkki valaiseen pointiani. Minun mielipiteeni on siis se että lopputulos ratkaiseen, siis jos kuva näytää hyvältä, niin se näyttää hyvältä.