Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Kun ihmiselle laittaa ylösalaisin kääntävän optiikan päähän, ei kulu kovin pitkään kun kuva kääntyy oikein päin. En muista vanhasta lukemastani, oliko se tunteja, vuorokausi vai useita, mutta kun kakkulat otetaan pois, kuva kääntyy taas oikein lähes välittömästi. On siitä kyllä aikaa, kun psykologian kirjoja luin. 80-luvulla. Toivottavasti muistan oikein, että tuo kokeena tunnetaan kyllä. Muistaako muut? Olisikohan ollut kirja Yleinen psykologia kokeellisen tutkimuksen näkökulmasta. Nummenmaa, T., Takala, M. & von Wright, J. 1982
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Jaa? Mielenkiintoista. Toistakymmentä vuotta palkilla arkkitehtuuria kuvanneena ja tähyslasilta ylösalaisia kohteita katselleena en koskaan tullut tuota ajatelleeksi. Jotenkin ne aina hahmotin, eikä siinä tunteja tai vuorokausia tarvittu. Heti sen tajusi. Sitä en osaa sanoa, miten sen käänsi mielessään. Ehkä se oli enemmän opittua, kokemuksen tuomaa, kuin syntyperäistä. kapa
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Niin, no. Mistäs verkkokalvo tietäisi miten päin se on. Tasapainoaisti lienee muualla. Tai mistä verkkokalvo tietäisi mitkä sen aistinsolut on suorassa linjassa, pakko se on oppia? No kai ne jotenkin voisi kasvaa suoriin riveihin jos pakko olis?
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona + kätevä kuljettaa, kevyempi kuin pokkarit, eikä niin helposti unohdu kotiin.
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Puhut mitä ilmeisimmin eri asiasta. Muistelemassani kokeessa kuva kääntyy todellakin vakaasti ja jatkuvasti oikein päin havaituksi jonkin ajan kuluttua. Ei kyse ole opitusta ja kokemuksen tuomasta hahmottamisesta. "Heti sen tajusi" lienee eri asia kuin että kuvan näkisit tähyslasilla oikein päin, mikä edellyttäisi nopeaa kuvan kääntymistä maisemasta tähyslasille katseen siirtäessäsi. (Tähyslasilla näkyy peilikuva, joten siinäkin tilanne on toisenlainen kuin kokeessa.)
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Näinpä. Kyseessähän minulla on opittu tapa hahmottaa näkemääni. Tavallaan nähdä asia ylösalaisin, silloin kun laitoin sen tavan katsella "päälle" ja vielä kuvitella se peilikuvana. kapa
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona "K-Man" puhu vissiin tästä, että jos laittaa vaikkapa väärinpäin kääntävät rillit päähän "viikoks" (tai mikä se aika olikaan, niin kuva kääntyy. Sit ku ne ottaa pois niin kuva on väärinpäin jonkin aikaa taas.
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Niin juuri, esimerkiksi viikoksi. Jos välillä on nuo 'rillit' päässä ja välillä ei, mitään ei tapahdu ja ylösalaisin pysyy ylösalaisin. Näköhavainnon ällistyttävä adaptaatiokyvyn osoitus, joka tapahtuu jokaisella tuossa kokeessa. Kuva siis todella nähdään oikein päin tietyn ajan kuluttua - se kääntyy kohdilleen kenties yht'äkkisesti. Kun kääntävä optiikka otetaan pois, palautuminen on hyvin nopeaa. Muita näköhavainnon adaptoitumisia on muun muassa valaistuksen värilämpötilaan sopeutuminen, mikä onkin tärkeää varsinkin valokuvaajan tiedostaa.
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona TV'stä tuli jokin aika sitten juttu jossa mies piti viikon silmillään kaiken ylösalaisin kääntävää laitetta. Alkuun kävelykin oli hullua kompurointia mutta muutamassa päivässä hän ajoi jo polkupyörällä. En tainnut katsoa loppuun että miten kävi kun laseista luovuttiin.
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Tuo prismajuttu on ihan klassikko, lienee 50-luvulta. Muistaakseni se oli kuvattu jo Lehtovaaran ja Hagforssin lukion psykologian oppikirjassa. Ainakin se oli Donald Olding Hebbin kirjassa (yllätys, yllätys) "psykologia", joka oli monessa paikassa yliopiston pääsykoekirjana. Kuvan subjektiivinen kääntyminen muuten tapahtuu vain silloin, kun käännös on 180 astetta. Prismoilla tai linsseillä vinoon "heijastettu" horisontti ei suoristu. Ylösalaisen korjaaminen johtuu aivojen plastisiteetista. Se ettei vino horisontti suoristu, johtunee siitä, että pysty- ja vaakasuorien viivojen havaitseminen alkaa jo aistinsolujen alla olevassa hermoverkossa. Harvinaisena kummallisuutena on muuten kuvattu migreenikohtauksen auraoire, jossa näköhavainto kääntyy ylösalaisin. Migreenissä voi olla kaikenlaisia kummallisia näköaistimuksen vääristymiä enemmänkin.
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Harmi kun mulla oli (joskus vieläkin on) migreenikohtauksia, joissa ainoa oire on kova päänsärky. Ainakin migreeniks se joskus on kai "diagnosoitu". Ei mitään kivoja jänniä näköhäiriöitä...
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Jos maailmanikin pyörii oman navan ympärillä, niin kai se voi sitten noinkin olla. Mutta joo. Hyviä asioita tuli esiin tuosta peilailusta ja kääntelystä. Aloin pohtimaan vielä tuota värimaailmaa silmien kannalta... Jos atk-maailmassa värit on kolmen akselin maailmassa, niin mistäs sen taas tietää, miten ihmisillä värit on "yksilöllisiä"? Nollan siirto vain yhdellä akselilla, pistää koko väriympyrän sekaisin. Esim. puna-viher-värisokeat. Eikö monilla muillakin silloin voisi olla "väärä väriympyrä"? Jos kahden ihmisen silmät vaihdettaisiin päittäin, niin mistä sen voi tietää, miten miten värit uusilla aivoilla näkee? Näkeekö kaikki ihmiset spektrin samoin, vai onko se jokaisella/monilla mielivaltainen?
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Niin, mistä tietää miltä mikäkin näyttää toisen silmin. Jos se miltä punainen näyttää meistä, näyttääkin jostain toisesta siniseltä. Filosofisia kysymyksiä.
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Onko sillä väliä miltä se näyttää, kunhan on yhteinen nimi? Filosofisia vastakysymyksiä.
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Niinpä. Mutta eikö nuo ole aika isoja kysymyksiä kuvallisessa ilmaisussa? Jos niille voisi löytää jonkun matemaattisen faktan/funktion, niin moni asia selvenisi. Jos ei, niin eikö kaikki ole vain mielipiteitä? Onko jokaisella oikeus omaan mielipiteeseen ja myös tuoda se esiin oman mielipiteen mukaan?
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Riippuu missä mielessä "väliä". Käytännössä varmastikaan ei. En siis tarkoittanut sitä että joku voisi alkaa väittämään "minun mielestäni sininen on punaista", vaan sitä, mikä kenellekin on esim. se sininen.
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Niin, luojan kiitos emme voi nähdä maailmaa kenenkään toisen silmin. Ihmisikä on lyhyt oman mielipiteen muodostamiseen, useimmat toimivatkin järkevästi ja luopuvat oikeudestaan siihen, he lainaavat muilta. Tästä muuten johtuu, että maailmassa on ihmisiä, jotka ovat samaa mieltä keskenään. Samanmielisyyshän tarkoittaa sitä, että vain yhdellä voi olla oma mielipide, jota muut sitten lainaavat?
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Sillä on juuri väliä, miltä se näyttää. Sillä perusteella luodaan ihmisten maailman käsitteitä. Olisi tyhmää antaa yhteinen nimi erilaisille asioille. Ihmisten näkökulmasta "punainen" on nimenomaan se, mikä näyttää punaiselta. Väriopilliset ja muut käsitejärjestelmät, fysikaaliset mallit ja muut vastaavat ovat asia erikseen.