Käytiin juhannuksena rapulan ja humalan rajatilassa Bodomin järvellä. Viikate oli varmuuden vuoksi mukana.
Kuvassa on väriä siellä, missä viikatemiehen ruumis koskettaa luontoa. Näin viikatemies tuo elämän sinne, missä on aiemmin ollut vain kuollutta. Tämä ei liene kuitenkaan ajatuksena... Viikatehenkilö näyttää myös olevan unessa. Hänen pitäisi mieluummin olla skarppina, sillä metsässä ei ole retkeilijöitä kovin taajassa. Ainakaan niiden viikatoimisessa ei pitäisi kauheasti väsyä. Saatesanat vievät väistämättä ajatuksen vuosikymmenten takaisiin tapahtumiin. Se ei välttämättä paranna tarinaa ilman jotain kuvallista yhteyttä. Kuten aina, signeeraus varastaa huomion ihan väärälle asialle.
Kiitokset asiallisesta palautteesta. En kyllä tiedä mitä pitäisi ymmärtää ja oppia. Pitäisikö singausta himmentää vai jättää kokonaan pois? Väriplänttien suhteen en tehnyt mitään suunnitelmallisesti, vaan tein osa mustavalkoistuksen hetken mielijohteesta (huono ja hätänen mielijohde ilmeisesti?). Ehkäpä mulla ei toi "mallinohjaus" oikein suju ja toisaalta kuvan henkilöstä on vaikea saada agressiivisen näköistä, koska hän on elävässä elämässä iloinen ja nauravainen veijari.