Tästä signeerauksesta on varmasti oltu montaa mieltä jne. Tietty jos asiasta ei ole tehty äänestystä sen voi laittaa joku joka sen osaa. Olen miettinyt itsekseni asiaa ja olen tullut tälläiseen mietintään, että signeeraus on maalauskseen ja sen tapaisiin teoksiin sopiva. Valokuvaan en näe sitä sopivana vaikka joskus kiehtoiskin oman nimen näkeminen itse ottamassa kuvassa. Siinä voi sitä itseriittoisena sitten pällistellä ja narsistisena saada suurta mielihyvää. No ehkä tämä oli hiukan provoilua. Mutta mitä mieltä muut ovat. Tai mitä mieltä oikeat ISOT valokuvaajat ovat kuvien singeerauksesta? Eikä tässä vielä kaikki. No jos sellaisen signeerauksen laittaa onko se syytä tehdä omakätisesti vai voiko sen näillä ihmeen fonteilla kirjootella tietsikan näppäimillä?
Vs: signeeraus Jos ostat galleriasta ISOlta valokuvaajalta teoksen, signeeraus tahtoo olla teoksen takana, käsin kirjoitettuna. Yleinen käytäntö lienee se, että signeeraukseen kuuluu teoksen nimi, editionumerointi, valmistumisvuosi ja tietty se nimmari.
Vs: signeeraus Signeeraus on tapauskohtainen. Perinteisesti se laitetaan kuva-alan ulkopuolelle marginaaliin oikeaan reunaan. Vasemmalle tulee edio, esim. 5/25, joka tarkoittaa, että kuvaa on vedostettu (voidaan vedostaa) 25 kpl ja tämä on tuosta sarjasta numero 5. Nykyisin isokokoisissa kehystämättömissä (alumiinille vedostetut, Diasec etc...) kuvissa ei signeerausta näe, vaan se on kuvan taustapuolella. Johtunee siitä, että häiritsee itse kuvapinnan visuaalista ilmettä. Signeerausta ei haluta kuva-alan päälle. Signeeraus tehdään yleensä lyijykynällä. Paspartuuripahviin ei signeerausta tehdä siksi, että pahvi monesti joudutaan vaihtamaan ja silloin tuo s. katoaisi. Huonoa makua osoittaa tussilla kuvan päälle sutaistu nimmari, tai vaikkapa Tiimarin hopea/kultatussiset vetäisyt, joita niitäkin olen joutunut näkemään. Jotkut jopa tekevät itse kuvaan valottamalla/photoshoppaamalla nimensä näkyville. Nettikuvissa tuo voi ollakin paikallaan, ja kaupalliset muotokuvaajat tuntuvat sitä viljelevän, mutta jos puhutaan vakavasti valokuvataiteesta, niin pois tuollainen. Osoittaa sekin huonoa makua. Taidemaailmassa on omat perinteet ja vakiintuneet tapansa. Vuosisatojen kuluessa vakiintunut grafiikan vedosten merkintäkäytäntö on tullut myös valokuvataiteeseen. Hyväksi havaittu ja visuaalisesti toimiva. kapa
Vs: signeeraus Visuaalinen toimivuus on ihan mielipideasia, kuten hyvä makukin, mutta pohjustetuissa kuvissa tausta voi olla kovasti huonoa signeerauspohjaa, kuten röpöläistä pahvia tai kiiltävää alumiinia. Vedä siihen sitten lyijykynällä kauniit tipliat...Maalauksissa on muuten perinteisesti vedetty signeeraus kuva-alalle, moukkamaisesti ;-)
Vs: signeeraus Juupa, mutta noita on kai vähemmistönä, ennemminkin on näkynyt pelkät numerot seinällä ja nimi A4-näyttelyluettelossa, joita on ovensuussa nippu.
Vs: signeeraus Äläs nyt hätäile. Kyllä grafiikan vedoksissa useinkin on kuvan nimi, jos kuvalla sellainen on. Meillä seinällä olevissa töissä osassa se on keskellä vedosmäärän ja tekijän signeerauksen välissä, osassa vedosmäärän edellä. Jälkimmäinen tapa tuntuu ehkä loogisemmalta, mutta en tähän hätään vielä löytänyt selkeää ohjetta. Kuten kapa jo lähes kaikenkattavassa vastauskessaan totesi, grafiikan käytäntöjä sovelletaan valokuvaankin. Ah, nyt löytyi ainakin yksi versio. Gravyyrioppi (Taneli Eskola - Kari Holopainen, Musta Taide / Taideteollinen korkeakoulu 1995): "Signeeraus Originaalivalokuvat signeerataan usein a tergo. Se tarkoittaa, että nimikirjoitus on teoksen takapuolella. Gravyyrit voi taiteilijan harkinnan mukaan signeerata kuvapuolelle syvennyksen ulkopuolelle tai sen oikeaan alakulmaan. On myös harkinnanvaraista, haluaako kirjoittaa teoksen nimen (perinteisesti lainausmerkeissä) <COLOR color="red"]sarjanumeron ja signeerauksen väliin</COLOR>. Jos erikoisesti haluaa koko vedostuspaperin näkyvän kehystetyssäkin teoksessa, voi sen ilmoittaa kehystäjälle tekemällä numeroinnin ja signeerauksen grafiikan lehden alareunaan, siis kauas itse kuva-alasta. Näin ulkopuolinenkin kehystäjä ymmärtää tehdä laatikkomaisen kehysratkaisun niin, että paspartuuri ei rajaa hienoa grafiikan arkkia koristeellisine reunoineen."
Vs: signeeraus Taidegrafiikassa kuvan nimi on keskellä, vedosmäärän ja signeerauksen välissä, kuten jo tuolla jossain mainittiinkin. Sama käytäntö valokuvassakin. Teoksen valmistusvuosi tulee signeerauksen perään. Valokuvissa joskus käytetään kahta vuosilukua, esim. 2002/2007, jossa ensimmäinen on kuvausvuosi ja toinen vedostusvuosi. Näin, jos vedostetaan perinteisesti käsityönä litkutekniikalla. Digiaikana vedoksen jälkimmäinen vuosiluku tarkoittaa sitä vuotta, jolloin kuva on käsitelty vedostuskuntoon. Käytän termiä vedostaa, koska se mielestäni antaa enemmän oikeutta työlleni, kuin termi kopioida. Aikaisemmin valokuvan editiota (vedosmäärää) ei määritelty. Samasta negasta tehtiin vedoksia tarpeen mukaan. Eri aikoina tehdyt vedokset olivat erilaisia, johtuen osittain paperin vaihteluista ja litkujen erilaisuuksista. Myös vedostus oli aina käsityötä ja varjostukset/lisävalotukset yms. vaihtelivat vaikka fiiliksen mukaan. Nykyinen kaupallinen galleriamafia on luonut vaatimuksen sarjojen määrittelyihin. Olen harkinnut tietoista protestointia boikotinkin uhalla. Sitäpaitsi kärsivällisyyteni ja suurpiirteisyyteni ei anna minulle tarmoa pitää noista kaikista kirjaa. Kaikki leviää, kuin ne kuuluisat Jokisen eväät. Taidegrafiikassa tuo sarjan suuruus oli alkuaan motivoitua, koska esim kuparille syövytetty kuva ei kestänyt loputtomiin vedoksen kärsimättä. Siksi esim. alkupään vedoksia pidettiin arvokkaimpina. Signeeraus on aina tehtävä käsin, antaa jonkinlaisen viitteen aitoudesta. Jonkinlaisen, koska voihan senkin väärentää. Aikoinaan signeerasin kuitupaperille kiiltävälle ilmakuivatulle kuvalle suhteellisen pehmeällä lyijykynällä, jonka terän olin "kuluttanut" sopivan pyöreäksi. Näin ei naarmuttanut kalvoa ja sopivasti painamalla sain nimeni "syvennettyä" paperiin. Joissain tapauksissa olen signeerannut suoraan kuvan päälle. Se on tehtävä pieteetillä. kapa
Vs: signeeraus Jaa jaa....no nyt voin laittaa muutaman kuvan esille josta tämä singeeraus asia nousi pinnalle. Nimittäin, oli jouluna tulossa vieraita kylään. Ei hätä ollut suuri kun joulusiivousta teimme mutta muutama reikä eteisen seinällä arvellutti vaimoväkeä. Nooh, minä apuun. Mullla on hyvät konstit heti mielessä. Laitetaan muutama oma kuva lisää tuohon niin saamme ikävät kohdat piiloon (seinäkellojakin on kohta tuvassa useampi, tai mitä lie). Niin minä vein muutaman kuvan kehystykseen ja saimmekin ne ennen joulua seinälle. Vasta kehystystämisen jälkeen aloin tuumaamaan niitä singeerauksia ja tein kuten kuvassa näkyy. Vieraat olivat iloisia kuvia katsoessaan....1000:n dian jälkeen ne kyllä sitten lähtivät. Keskustelun pohjalta, taidan jatkaa samaa tyyliä edelleen.
Vs: signeeraus Jos vielä hieman jatkaisin. Taustapahvissa toki on hyvä olla tiedot, mutta se ei ole signeeraus (eihän tuota esimerkkikuvaakaan ollut signeerattu), vaan kuvatiedot. Toki ne on hyvä varmistaa signeerauksella.Jos teos esimerkiksi vaihtaa joskus omistajaa ja siihen vaihdetaan kehykset/passepartout/taustapahvi, niin tuonne taustaan mahdollisesti tehty signeeraus katoaa ja teoksen aitous myös. Toki nuo taustapahviin tehdyt merkinnät on syytä siirtää siihen uuteen kehystykseen. Hieman tuossa ihmetytti, että mitä merkitystä tuolla kameramerkillä on tuon kuvan kanssa. Harvemmin taidemaalari tai graafikko merkitsee kuvansa taakse, minkä merkkistä sivellintä on käyttänyt tai onko kaiverrukseen käytetty neula kenen valmistama. Kirjoissakaan en ole huomannut merkintää, kuka oli kirjoituskoneen valmistaja tai nykyisin tietokoneen. kapa
Vs: signeeraus Niinpä. No en ajatellut asiaa kait sen pitemälle kun sen laitoin. Ehkä ajatus oli itselle muistiin laittaa se. Digi kuvista kun tahtoo ne tiedot kadota ja sitä negaakaan ei ole. Saattaa olla aivan turha tieto se. Mutta, olis sinne itse kuvan taakse pitänyt ne singeeraukset laittaa sekä tiedot taustan taaksen. OK.
Vs: signeeraus Signeerausasiat ovat askarruttaneet minuakin alituiseen. Nytpä tuli niihin selvyys. Kiitos Kasimirille asiantuntevista neuvoista !
Vs: signeeraus Täytyy kysyä mikä on/mitä tarkoittaa Pieteetti jolla kuva singnerataan? Wikisanakirjassa arvonanto, kunnioitus.
Vs: signeeraus Hellävaraisesti, huomaamattomasti, kuvaa arvostaen ja kunnioittaen. Ei siis niillä leveillä Tiimarin hopeatusseilla, ei kullallakaan. Siten, että se ei paista liiaksi silmään, mutta on kuitenkin havaittavissa. Pääasiahan on itse kuva, eikä se signeeraus, paitsi jos ollaan kuin Reidar Särestöniemi vainaa, joka sai taulunsa ostajalta tuohtuneen puhelinsoiton, kun alkoivat värit rapista kuvan pinnalta alta aikayksikön. Siihen Reidar, että näkyykö signeeraus. Kyllä näkyy, vastasi asiakas. Reidar siihen: "No sitten ei ole mitään hätää". kapa
Vs: signeeraus Eikö tässä ole vaikuttamassa myös nykyinen verotuskäytäntö? Alle 30 kappaleen editioita saa myydä verottomana, käsittääkseni. Kiitos hyvistä ohjeista, ovat piankin ajankohtaisia omalla kohdalla!
Vs: signeeraus Tarkoitat kai arvonlisäverottomana. Kyllä tietääkseni verottaja käy kiinni kaikkeen myyntiin. kapa
Vs: signeeraus Alle kolmenkymmenen valokuvan sarjaan tietyin edellytyksin sovelletaan 8 % verokantaa. Ja on kuvataiteilijalle jotkut myynnit alvittomia. http://www.vero.fi/default.asp?article=2015&language=FIN