Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Olis kyllä jännä nähdä millaista jälkeä Foveon tekee filmiruutujen digitoinnissa. Tosin se vaatinee parempaa suurennussuhdetta mihin tuo pokkariobjektiivi pystyy.
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Vasta ilmestyneessä DP3M:ssä on 50mm F2.8 objektiivi jonkinlaisilla macro-ominaisuuksilla, joten sillä tuo voisi onnistua.
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Kieltämättä nuo talvimaisemakuvat näyttävät erinomaisilta. Originaalia kun zoomaa johonkin 130% asti, tuntuu yksityiskohtia löytyvän aina vaan enemmän ja enemmän. 200%:ssakin toi vaan pehmenee, eikä varsinaisesti pikselöidy. Ikävää vaan nuo muut "ominaisuudet" tuossa kamerassa. Mahtaako Suomessa SD1:kään kukaan ostanut, vaikka hinta on nykyään alta 2000 euron??
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Eihän noissa bayerilla suodatetuista cmosseista voi tulla terävää ilman lisäkontrastin leipomista rajapinnoille, kun ne vedetään sen rankan demosaicing-käsittelyn läpi, että cmossin kohina saadaan kätkettyä. Se riippuu siitä kytkentämallista montako pikseliä tuottaa luminanssi- ja montako pikseliä käsittelee kromaattista tietoa. En nyt löytänyt selkeää sepustusta Foveoneista, mutta onhan tuo paljon fiksumpi tapa tuottaa kuva kuin Bayerin suodatus olettaen, että tuuli kääntyy ja joskus ihmiset alkavat haluta realistista toistoa nykyisten ylikontrastisten karkkivärikuvien sijaan. Suodatusteknisesti tuo on paljon perinteisiä vaativampi absorptioiden ja herkkyyden heikkenemisen kannalta. Lisäksi riippuu pitkälti siitä signaalinkäsittelystä kuinka hyvä tuo oikeasti on. Eipä ole näkynyt nimittäin skannereissa tai tieteellisissä sovelluksissa selkeistä eduista huolimatta. Ehkä se on valmistuksen monimutkaisuus, valmistushinta, royaltit, softan puute tai jokin poliittinen syy, miksi Leica tai muut suuremmat valmistajat eivät ole kiinnostuneet tästä.
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Olen tuota itsekin ihmetellyt miksi ei Foveonia ole näkynyt Leicoissa. Ei M-sarjan Leicoja muutenkaan ainakaan videokameroiksi myydä, joten senkään puute tuskin vaikuttaa. Voisinpa kuvitella että Foveonin edut yhdistettynä esim. 50-millisen Apo-Summicron-M -optiikan suorituskykyyn olisi aikamoinen yhdistelmä...
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) En pidä tuota käytettävyyttä kovin huonona, kun siihen on tottunut. Akunkulutus on kova, mutta kun filmimiehet vaihtavat filmin, sigmaan pitäää silloin vaihtaa akku. Muuten kamera on yksinkertainen käyttää, käytettävyys päihittää Olympus OM-D:n kevyesti, valikot ovat simppelit, kamera on omalla tavallaan karu. Tarkennus on riittävä ja luotettava, samaa luokkaa kuin Fujin X100:ssa. Mustavalkokuvaus toimii erityisen hyvin, Sigma Photo Pron uusimmassa versiossa on Monochrome-mode, joka hyödyntää kennoteknologiaa mustavalkokonversiossa: <IMG src="http://farm9.staticflickr.com/8086/8551428157_f734a01b68_h_d.jpg"]</IMG> <IMG src="http://farm9.staticflickr.com/8505/8551428595_7e7b913774_h_d.jpg"]</IMG> Mutta kyllä minun mieli lepää, kun ihailen näitä maisemia isolla näytöllä: <IMG src="http://farm9.staticflickr.com/8509/8552531596_f6445f6b85_h_d.jpg"]</IMG>
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Tuollaisen pitkän videon joku on tehnyt:
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Sigman kuvaa ei konstruoida demosaic-algoritmin avulla, vaan kyseessä on ihan oikeasti tallennettuihin pikseliarvoihin perustuva kuva. Siksi kuvan terävyys ei kärsi interpoloinnista, vaan on luontaisella tavalla hyvä. Suurin ongelma noissa Sigmoissa näyttäisi olevan tuo herkkyyden puute verrattuna muihin.
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Enpä olisi ikinä uskonut että ihastun vielä digikennon tuottamaan jälkeen mutta onhan tuossa Sigma DP1 Merrill:in tuottamassa kuvassa jotain varsin maagista verrattuna muihin näkemiini digikameran tuottamiin RAW-tiedostoihin. Pixelipiiperöinti ei kiinnosta, mutta jotain kummaa hohtoa noissa (varsinkin mv-kuvissa) on näin filmiin jumittuneellekkin annettavana. Ei paskempi hankinta maisema/miljöökuvaajalle joka on tottunut "hitaaseen" pitkää valotusta / valoa kaipaavaan kuvaamiseen ISO25 - 400 laakafilmillä
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Eikö vaan. Olen monesti miettinyt noiden myyntiin laittamista, mutta vilkaisu kuviin ja myyntiajatukset ovat tipotiessään. On ne vaan niin ylivertaisia, vaikka DPP:ssä joutuu vähän lisävalolla konstailemaan, eikä noiden ergonomiakaan ole ehkä parasta mitä olen nähnyt. Valmiit, onnistuneet kuvat ovat sitten henkeäsalpaavan hienoja.
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Onhan tuo tosiaan ergonomialtaan ja muutenkin ulkoiselta "habitukseltaan" aika karu. Käyttökelponen ISO-alue vain 100 - 200 (mielestäni), mutta eipä sitä filkallakaan ISO:lla "juhlita". Mutta ne onnistuneet valotukset.... huhhuh...
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Joo, mäkin olen suosiolla pystellyt ASA 100-200 vaihteluvälillä. Sen jälkeen alkaa kohina ja banding lisääntymään siinä määrin, että se ei enää toimi. ASA 100:lla jälki on henkeä salpaavaa. DPP:ssä kantsuu antaa sitä "lisävaloa", niin saa kontrastin kuosiin ja sitten ne ovat aivan huikeita.
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Testasin noita pimeäominaisuuksia <SIZE size="1"](kelin takia vain parvekkeelta näpätty)</SIZE> ISO200, f6.3, 8s Täysin käsittelemätön .jpg kääntö suoraan kamerasta Sigman softan kautta edit: Lisätty samoilla spekseillä otettu käsittelemätön värinäppäys
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Olisihan se hienoa (mutta epätodennäköistä - ehkä), että jokin jätti, kuten Canon ostaisi Sigman ja kehittäisi samalla Foveonia. Kyllä ne esimerkit, joita netistä on nyt saanut täysikokoisena ladattua, ovat olleet käsittämättömän hienoja/kauniita tekniseltä olemukseltaan. Sonylla olisi resurseja. Leicalla taas tarvittavaa teknistä tajua ja velvoittavia perinteitä erilisien polkujen kulkemisesta, mutta tuskin tarvittavia pääomia, eikä varmasti halua/tarvetta yrittää edes ostaa Sigmaa. Panasonic on varmasti tarpeeksi hyvä ja on lähtenyt kehityksen tielle hyvinkin reippaasti.
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Niin, no mun digitarpeet tyydyttää tämä heräteostos (alle 300€ "sijoitus") Olen vain hämmästynyt sen tuottamaan jälkeen
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Mitä itse olen nähnyt esimerkkejä Merillin tuottamasta jäljestä suuremmilla herkkyyksillä, niin mustavalkokuvissa jälki on oikein hyvää, jos käyttää vain kuvan sinisen kanavan. Tietenkin se tuo omia ongelmiaan mm. valottamiseen, mutta jäljessä ei kyllä ole mitään haukkumista edes ISO 3200-herkkyydellä. https://www.flickr.com/photos/shirinfoto/15075755786 Netistä löytyy googlettamalla paljon esimerkkejä, ja muitakin kuin testikuvia. Tässä eräs vertailu uudempaan Quattro-malliin: https://outlivingblog.wordpress.com/2014/07/19/some-thoughts-on-the-sigma-dp2-quattro-and-comparison-with-merrill/
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Sininen sensori onkin ylimpänä ja siihen valo osuu ensiksi, kun taas muiden värien pitää ensin läpäistä tämä sininen sensori. Epäilen että tämä juuri on perustavanlaatuinen ongelma, joka estää herkkyyden lisäämisen. Tarvittaisiin sensorimateriaali joka päästää läpi muut kuin oman värinsä. Nykyisellä myynnillä/kansansuosiolla tätä teknologiaa tuskin jatkokehitetään suurilla rahoilla missään. Olen itse kuvannut DP1M:llä reilun vuoden ja tuskin luovun tuosta laitteesta koskaan. Parasta ehkä on se kuinka herkkyyden puute rajoittaa kuvaamista. Kun on vain tämä kamera mukana reissussa, kuvaaminen ei ole pääroolissa, mutta kun sitten olosuhteet mahdollistavat ja ottaa kameran esille, tulokset ovat joka kerta upeita. Tämä muistuttaa filmiajan kuvaamista, kun filmirulla käytettiin harkiten ja jokaista kuvaa suunnitellen.
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Kohtalontoveri todistaa väkevästi! Näin se juuri menee.
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Kuulostaa ihmeelliseltä ollakseen totta. Onkohan kukaan ottanut henkilökuvia tällaisella laitteella? Millaista jälkeä tekee tuo M..?
Vs: Sigma DPM-mallit (kehuttuja tai haukuttuja - ihan miten vaan) Tuosta: https://www.flickr.com/search/?group_id=2536857%40N23&view_all=1&text=portrait