Vs: Sigma 120-400 ja outo bokeh [/QUOTE] Laita tulemaan vaan. Aina niistä jotain kostuu. AnselA: Ohessa on pari linkkiä, joita klikkaamalla löydät hyvät selitykset Modulation Transfer Function-käppyröille. MTF kertoo paljon enemmän kontrastista ja toistokyvystä kuin viivat/mm. Understanding resolution and MTF ja http://encyclopedia.thefreedictionary.c ... r+Function"]http://encyclopedia.thefreedictionary.com/Modulation+Transfer+Function Terv. Niffe
Vs: Sigma 120-400 ja outo bokeh [/QUOTE] Kyllä MTF-käppyrät ovat tuttuja, ne vaan eivät kerro mitään bokehin laadusta. Bokehille ei tietääkseni ole olemassa mittaria?
Vs: Sigma 120-400 ja outo bokeh Bokeh on subjektiivinen valokuvaajalle kyllä joo, eikä siihen vaikuttavia asioita voi mitata kauhean hyvin kameran kennolla. Vaikuttavia osatekijöitä voidaan kuitenkin käsitellä muilla tavoilla. Bokeh-käyttäytymistä kun voidaan oikeasti suunnitella - osittain, sillä valmistustoleranssit kuuluvat lisäksi kuvioon. Kamerafirmat ei asiasta hirveästi puhu, sillä kyseessä on enemmänkin taloon jäänyt hiljainen tieto, jonka keräämiseen on mennyt paljon aikaa.
Vs: Sigma 120-400 ja outo bokeh "Kauniin" bokehin syntyyn voidaan objektiivin suunnittelussa vaikuttaa, jolloin voidaan valita kompromissi onko bokeh parempi tarkennustason takana vai etupuolella. Yleensä kaiketi valinta on takapuolen eduksi. Esim. minulla on retrofokus Distagon 50 mm jonka bokeh tarkennustason takana on ihan OK, mutta edessä melko kamala.
Vs: Sigma 120-400 ja outo bokeh Onko kokemuksia muotokuvalaseista, joissa on sellaiset levyt himmentimen vieressä. Vanhat muotokuvalasit pehmensivät aika kivasti ja niitä sai palkeessa melkeinpä ylihimmentää, että terävyyttä oli riittävästi, mutta bokeh oli kaunis. Entäpä nykyiset muotokuvalasit esim. Canonin 135-millinen? Toimiiko? Onko kokemuksia?
Vs: Sigma 120-400 ja outo bokeh Noissa vanhan ajan muotokuvaobjektiiveissa lopputulos perustui palloaberraation hyväksikäyttöön. Linssistön keskeltä kulkenut valo piirsi kutakuinkin terävän kuvan ja reunojen rei´istä kulkenut valo loi kuvaan kaunista pehmoa. Pehmennyksen määrää säädettiin vaihtamalla himmeninlevyä. Suurempi pehmennys saatiin lisäämällä pikkureikien kautta kulkevan valon määrää ja reikien etäisyyttä keskustasta. Keskustelun avanneessa Mikaan filtterissä on jotain optista epäsymmetrisyyttä, joka tulee kyllä siirtofunktiossa esiin tehtäessä mittaussarjoja filtteriä välillä kiertäen ja sagittaalisia ja tangentiaalisia arvoja verraten. Arvelen, että vika piilee lasimassan sisällä, ei pintojen laadussa. Interferometriä odotellessa voi osviittaa saada kuvaamalla keinotähteä tai oikeaa taivaan tähteä fokuksessa ja ohi tarkentaen. Laajakulmaoptiikalla ja pienellä aukolla kuvattaessa filtterin lasin laatu ei kovin helposti tule näkyviin, pitkillä putkilla ja avaralla aukolla ei mikään filtteri ole liian hyvä, koska tällöin koko lasin alueen pitää olla tasainen. Suodattimen laatua voi arvioida katsomalla lintukaukoputkella tai kiikarilla pitäen suodatinta sormin objektiivin edessä. Suodatinta edessä pitäen ja pois kääntäen saa mielikuvaa lasin laadusta. Huonon lasin vertailukohdan saa katsomalla vanhan ikkunan läpi maiseman yksityiskohtia. Kuten yleensä, laadun ja hintalapun välillä vallitsee vissi yhteys. Aikoinaan olin Heliopanin tehtaalla katsomassa suodatinkehysten valmistusta. Heliopanin spekseillä tehdystä messinkiputkesta numeerinen sorvi lastusi joutuisaan tahtiin kehyksiä. Puhdistetut kehykset kastettiin mustaan maaliin ja uunitettiin kestävän pinnan aikaansaamiseksi. Lopuksi kylkeen painettiin tampopainolla tekstit. Messinkinen suodatinkierre ei takerru kiinni objektiiviin läheskään niin innokkaasti kuin alumiininen. Kuitenkin messinkikehystäkin syytä pitää huolella ja ajoittain puhdistaa. Kierteen puhdistamiseen on hammasharja varsin oiva apuväline. Alumiiniset kehykset on eloksoitu, mikä on ehdoton edellytys alumiinin käytölle tässä tarkoituksessa. Alumiinifiltterin juuttumistaipumusta voi vähentää puhtaudella ja pyyhkimällä kierteet hyvin lievästi öljytyllä liinalla. Kauko Tanner opasti aikoinaan ehkäisemään suodattimien jumiutumista sipaisemalla kierteeseen kynttilää. Yhteen juuttuneita alumiiniosin irroitettaessa saattaa kierrepinnoille tipautettu alkoholipisara tuoda toisinaan avun. Pari vuosien takaista sivuani suodattimia sivuten: Suodatinkoe UV-suodattimesta
Vs: Sigma 120-400 ja outo bokeh Muistaisin lukeneeni, että kauniin bokehin aikaansaamiseksi, sagittaalisen ja tangentiaalisen MTF funktion tulee olla mahdollisimman identtinen. Saatan muistaa väärin.
Vs: Sigma 120-400 ja outo bokeh Taas kun vauhtiin päästiin, niin kysytäänpä...oletteko vertailleet myös gelatiinia ja optisia muoveja. Miten ne ovat pärjänneet vastaavissa kokeissa? Mieleen tulevat Leen ja Cokinin muovit sekä Kodakin gelatiinisuodattimet.
Vs: Sigma 120-400 ja outo bokeh Niin - oliko kokemusta Canonin softarista? Eikö siinä ole jonkinlainen epäterävyysalueen kuvanlaatuun vaikuttava säätörengas vai olenko ymmärtänyt aivan väärin. Olisi kiva nähdä tuollainen tositoimissa. Netissä on hyvin vähän kuvia ja niistäkin suurin osa skeidaa...
Vs: Sigma 120-400 ja outo bokeh Kodakin gelatiinit on hyviä, olen kuvannut niitä apuna käyttäen mustavalkoista. Optisesti hyviä, mutta hiukan arkoja käyttää. T Jukka
Vs: Sigma 120-400 ja outo bokeh Niin ei kai tuo voi olla vaikuttamatta jotain myös etu- ja taka-alalle: The position of an aspherical element can be altered by the user causing a varying degree of spherical aberrations or in other words a dreamy soft-focus effect. http://www.photozone.de/Reviews/359-canon-ef-135mm-f28-sf-lab-test-report--review (Kuva tuossakin on kovin softi, ehkäpä himmennys auttaisi hillitympään. Hasselin lievin Softar suodin on aika kiva. Vaan mikäpä voittaisi omatekemää ja -löytämää... konsteja on noin 100.)
Vs: Sigma 120-400 ja outo bokeh Jep. Markkinoilla olevista softaavista suotimista enemmän kuin 99% on tekee selvää kuvasta myös laadullisesti, mutta sitten on pari softaria, joilla kaunista aikaiseksi. Olen itse julistautunut bokeh-faniksi siinä mielessä, että parhaat muotokuvalasit tekevät juuri kauniin bokeh'n. Paras näkemäni oli Nikkorin 180 AF ED, mutta siitä meni tarkennusakseli ja JAS ei saanut sitä kuntoon. Nyt jos olisin samassa tilanteessa, tekisin sellaisen vaikka itse.
Vs: Sigma 120-400 ja outo bokeh Sain pari suodattimesta interferometrillä mitattua kuvaa. Eihän se kauhean hyvältä tosiaan näytä. Toinen on mitattu suurin piirtein suorassa, toisessa suodatin on hieman vinossa. Aika karseeta jälkeä, ilmeisesti kyseessä on suodattimen pintavirheet. Aaltorintaman muutokset ovat useamman aallonpituuden luokkaa, ja ei edes koko suodattimen yli, vaan jo paikallisesti. Suuri muutosnopeus lienee syy siihen, miksi efekti on kuvattaessa niin voimakas.