Jos ei ole iso vaiva niin se kyytiin vaan... Kyllä sille hulmuttimelle muutakin käyttöä keksitään. -B-
Mitä Smegmaan tai Sigmaan tulee, arpi otsassa ja vino nenä riittää. Holgamies tietää ketä insinöörin vaimo ajattelee kun rakastelee miehensä kanssa. Ja täällä ei soi Titanic vaan Ramones ja Baby, I love you.
Ja miksi kaikki asiat pitäisi selittää? Ei kaikkea tartte ymmärtää, sen kun hiffaa, niin helpottaa. Jos joidenkin mielestä Holga on hieno kamera ja sillä saa ainutlaatuisia kuvia, eikös sen pitäisi riittää? Tässä kuitenkin yksi Holgarocks.com fanin selitysyritys: Holga, sillä kuvaaminen ja Holgarocks.com on vastaisku pikselinrunkkaajia ja insinöörikuvaajia vastaan. Vähän niin kuin ruman karvaisen perseen pyllistys koko "digikuvaukselle". Olenko väärässä? t: digikuvaaja
Just testasin oman sähkökiukaani (ei räjähtänyt) ja kyllä tuli holgamainen olo silläkin, sikäli kun olen oikein ymmärtänyt, ja sen valaistumisen hetkellä oivalsin että eihän se todellakaan ole koosta kiinni (koo niinkuin canon) vaan siitä, miten sitä käyttää.
Jotenkin sopii sinunlaisen Ponitytön imagoon että lippiksellä erotutaan. Mitä tatskaamiseen tulee tod näk et siitä tiedä mitään. Jatka siirtokuvien hennatatuointien ja lippalakilla erottumisen parissa.
. . . oletan, että tähän on syynsä, mutta silti . . . onko tuo tarpeellista? Kysyn vain ja vastaa itsellesi. Sitäpaitsi minulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä 'tatskaaminen' on.
Yhtä hyvin voisi kysyä mitä se liittyy Quiquerniin tai Gaylord Fockeriin.. Ehkä Argos harrastaa jotain? Jotain mikä erottaa tai yhdistää?
=oD En Oskua, siis "Quiquern"ia tunne niin tolkuttoman tarkkaan, joskus nähnyt ja muutaman kerran rupatellut muuten, mutta kyllä ponityttömäisyys on melkoisen kaukaa haettu... ;o) (tai sitten ymmärän sen eri tavalla...) Itse luuten tietäväni eroittumisesta jotain omalla kohdallani, ainakin takavuosien suhteen, ja ei voi kuin nauraa kommenteille... niin ja asiathan voi nähdä miten ne milloinkin haluaa nähdä... jos haluaa yleensäkkään nähdä. Fiilistellä osaan itsekin, ja hakea välillä lähes onnistumisen iloja lähes mahdottomista asioista (esim. harrastanut vanhoja volkkareita käyttö- reissu- ja jopa rata-autoina jostain 80- luvulta lähtien... ;op) mutta siltikkään en ole vielä ymmärtänyt mitä eroa sillä holkalla on vaikkapa zenittiin, mitä kyselin jo eka sivulla? paitsi kenties että seniteissä on ollut hieman parempaa optiikkaa tarjolla? (omanikin hävitin edellisen muuton aikaan pois kun kaivoin sen laatikosta ja totesin linssissä olevan hometta...) olisi varmaan tullut vastaava ilmiö?... Fiilistellä voi millä vain, ei se ole holgasta kiinni, eikä edes lomosta, fiilistely lähtee korvien välistä, kuten joillakin myös kiire, jota ei siis ole oikeasti edes olemassa. Siihen "selitykseen" mihin itse ensin kommentoin, ei ole oikein montaakaan selitystä tullut, eikä niiden todellakaan tarvitse olla "järkeviä" kuka järkevä sitä nyt edes ottaisi varsinkaan digipokkarilla kuvia? tai edes järkkärillä, iso homma ja saa vain rupia käsiinsä, maailma on täynnä hienoja kuvia mitä voi katsella, muiden ottamia siis... Itse sain viimeisimmäksi (tai siis ostin, muistaakseni 10 sentillä) mustan matolaatikon, 6X9 kokoa muistaakseni Biloran "Standard Box"in, sillähän voisi kanssa pläjäyttää muutaman kuvan, ja katsoa tuleeko mitään... ps. eräs välinerunkkauksen muoto tämäkin, holgismi siis... ;o)
Ahaa, onko siis kyse kuitenkin halusta kuulua pienempään joukkoon valtavirran sijasta? Mutta kuitenkin tarvitsee joukon, kun ei uskalla olla individualisti? Niin siksi Holga?
Joo tein vähän tutkimustyötä ennen kuin tulin tänne kyselemään lisää. Kieltämättä Holgalla saa hienoja kuvia taiteellisesti ja mitä ehdin kotona kokeilemaan, surkeat kuvat joissa ei ollut ideaa tai ei olisi kelvannut muuten julkaistavaksi saa paljon paremman lopputuloksen neliöformaatissa, mustine reinoineen ja värisaturaation laskemisella. Jollain kumman tavalla ne kuvat jotka ei onnistunut saakin uuden näkökulman.
Niin, Holgakuvaajien joukon, johon kuulua. Muutenhan kai voisi yhtä hyvin käyttää jotain muuta superhalpaa kameraa ai tehdä itse maitopurkista.
Saman voin todeta itsestänikin kun otan kuvan, koska mulla ei ole tapana laukoa kuvia samasta kohteesta satoja ja toivoa että edes yksi onnistuisi. Mä otan yhden, kaksi ja jos se onnistuu niin tulee hyvä fiilis ja jos ei niin se on elämää, aina ei voi onnistua. Joka tapauksessa kuten sanoit, jokaisessa ottamassani kuvassa on osa minua. Itse asiassa ei mennyt, sillä onnistuit valaisemaan mua Holgan suhteen mikä siinä on niin ihmeellistä. Odotinkin koska sulta tulee pitkä tyhjentävä vastaus ;-)