Vs: Päivän viesti Kuvissa on muitakin laatutekijöitä kuin propagandistinen ajankohtais-estetiikka. Mm. erityisesti mainittu viesti, mikä on ekspikoitu tiedostonimessä: "Rakkauden jäljet" -- kyllä yleensä ristiinnaulitseminen tehdään ihan muista syistä kuin rakkaudesta.
Vs: Päivän viesti Kyse on henkilökohtaisesta uskostani. Hauku kuvaa, kun mieli tekee, älä uskoani. Siihen sinulla ei ole kompetenssia. Propagandalla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä vaan asian ydin eli uskomaton kyky anteeksiantoon. Johonkin mihin ihminen ei kykene. Siitä haluan kuvallani kertoa.
Vs: Päivän viesti Aurinko maalailee ikkunaklaseista seinään jo kohta ordotoksista vinoristiä. Varjossa takorauta-pultilla naulitut jalat, kehon epäpuhtaimmat osat. Miksei uskontoja saisi kritisoida? Itselleni on nuoruudessani yritetty sisäistää lestadiolaisuutta puoliväkisin, aiheuttaen pelkkää hylkimisreaktiota. Kun sisus on hukassa, sitä helposti tarrautuu ulkoiseen. Rajoitukset ja lapsesta lähtien syötetyt häpeän pelot lisää tarran purevuutta. On tässä kuvassa ihan toivoa, auringon paistetta ja varjoa. Jotain jään silti kaipaamaan, sellaista itsensä löytämisen osuutta. _Aikuisen_ ihmisen valinnan vapautta. Myös vastakkaisen valinnan hyväksymistä.
Vs: Päivän viesti Itselleni, olematta kovinkaan uskonnollinen, pääsiäinen on erityisessä merkityksessä. Uskonnon kritiikin voi hyvin jättää muille päiville. Uskonnottomillekin pääsiäisellä on sanoma. Pääsiäisen sisältöön kuuluu että me ihmiset jaamme yhtenä hetkenä suosiotamme, petämme, käännämme takkimme, hylkäämme, yritämme perua peruuttamatonta, teemme hirveitä asioita välttäen omaa vastuuta, kuljemme mieluummin joukossa kuin vastustaisimme sitä,minkä tiedämme olevan väärin. Uskon omaaville pääsiäisellä on myös uskomattoman anteeksiannon sanoma.