Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Joo, tuohon jälkimmäiseen törmää, kun seinillä on wallwasher-tyyppisiä seinävalaisimia, katosta tulee alasvaloa ja roiskit salamalla sekaan. Nikonin automaattinen valkotasapaino tai ihan mikä vaan valkotasapaino on aivan hukassa saman tien. Tosin olen jo vähän oppinut kepulikonsteja, joilla olen säästänyt itseäni säätämisessä, mutta rajusti enemmän se kyllä teettää työtä kuin 6D. Canonin markkinaosuus lienee studioammattilaisten keskuudessa korkea ainakin suuressa maailmassa. Suomessa ei välttämättä, koska täällä on enemmän tuota näpertelykulttuuria
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Eiköhän se nyt kuitenkin ole niin, että siinä kuvassa on vaan yksi valkotasapainon tai siis värilämpötilan taso, tietty Kelvin-arvo, oli se kuvattu Canonilla tai Nikonilla. Sekavalossa siellä on väärää asetusta aluekohtaisesti varmasti seassa. Eikä voi olla niin, että Nikonilla mikä tahansa värilämpötila olisi väärä, mutta Canon antaisi jotenkin oikean arvon. Senhän tulisi siis olla Nikonin valkotasapainoarvojen ulkopuolelta ja minun D800 antaa esimerkiksi säätää arvojen 2 500 ja 10 000 K välillä. Olisiko se sitten näiden ulkopuolella.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Niin siis valkotasapainoa säädetään sininen-keltainen-akselilla ja sitten on vielä tuo vihreä-magenta-säätö. Jotenkin eri tavalla nämä vaan näyttävät arvailevan väridominantteja.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa [QUOTE> [/QUOTE] Siksipä ei sitten pitäisi käyttää samoja nimitystä eri asioista. Heidän mittaamansa T-luku on jotain muuta mitä se teollisuudessa normaalisti on. Ja nimenomaan tästä syystä sanoin, että heidän pitäisi käyttää Dxo-lukua. [QUOTE> [/QUOTE] Tuohan olisikin hyväksyttävää, mikäli se tosielämässä olisi näin. Jostain kumman syystä lyhyellä etsinnällä löysin kolmekin erilaista paikkaa, missä heidän tuloksiaan käytetään (DXO:n varsin hyvin tietämänä) vertailemaan sitten kuitenkin eri asioita keskenään. Lensherolta saat objektiivivertailun, courtesy of DXO. Siinä voidaan verrata kahta eri kameravalmistajan brändiä keskenään, mitä ei yllä olevan perusteella saisi tehdä. Noh, Snapsortilta löytyy sitten kamerarunkojen vertailu, jossa mitataan DXO:n lukuja toisiinsa. Osaa voi verrata, osaa ei. Tämänkään ei pitäisi olla mahdollista, eikä siinä näy huomautuksia asiasta. No, eihän tuo välttämättä DXO:n vika ole, hehän ovat minusta vain oikaisuvelvollisia korjaamaan virheelliset tulostensa tulkinnat muilta sivuilta, ja näitä pyyntöjä muut sivut eivät sitten välttämättä noudata. Tämän argumentin ongelma on siinä, että DXO itsekin tekee sitä. Eli saahan sitä sanoa kaikenlaista. [QUOTE> [/QUOTE] Käynee selväksi ylläolevasta, että vaikka he väittävät mittaavansa objektiivi+runko yhdistelmää, tulokset eivät sellaisina pysy, sillä on mahdollista erotella kuitenkin rungot rungoiksi ja objektiivit objektiiveiksi. Milläs tavalla näin mitatut objektiivien läpäisyt, runkojen ISO herkkyydet tai SNR:t ovat silloin vertailukelpoisia ja erotettavissa pelkästään mitattuihin kappaleisiin itseensä? [Ja tämä siis oli retoorinen kysymys, sillä ne eivät ole]. Jos runko on sitten mitattu erikseen, niin miksi objektiivi+runko mittausrajauksesta poikkeamaa ei sitten ole mainittu missään? [QUOTE> [/QUOTE] Mikä olisikin riittävä mikäli se säilyisi DXOn sisällä ja he käyttäytyisivät edes itse sen mukaisesti, mutta kun tuota dataa käyttää myös muut sivut, jotka eivät välttämättä mainitse rajoituksista mitään... ja joiden kautta voidaan taas vertailla eri asioita keskenään. [QUOTE> [/QUOTE] Erehdys. Kun leffateollisuus nimenomaan vaatii että T-luku on vertailukelpoinen kaikkien objektiivien välillä (muuten vaihdettaessa henkilön 1 kasvokuvasta henkilön 2 kasvokuvaan näkyisi häiritsevä valotuksen muutos), jotta se voidaan kompensoida joko aukolla, herkkyydellä tai valotusajalla nopeasti laskemalla. Tuosta poikkeaminen tarkoittaisi aika nopeasti sitä että markkinat sulkeutuvat siltä brändiltä, toisin sanoen tuon tuloksen vääristelyyn ei yksinkertaisesti ole varaa. Lasketaanpa tämä sitten vielä kerran lävitse Canon EF 50/1.2:lle. Linssin patentti näyttää F-luvun olevan todennäköisesti F/1.24 - 1.26:n välillä (tämä perustuu ihan siihen miten paljon ole eri valmistajien patentteja värkkäillyt, 85 millinen oli tuolla välillä). Lisäksi rakenteen halkaisukuvasta tiedetään, että linssissä on 12 ilma-lasi rajapintaa. No niin, homma menee näin: 99.5 % läpäisy per rajapinta -> T ~ 1.28 ... 1.3, ja energiaa hävisi matkalla max. 9 %. 99 % läpäisy per rajapinta -> T ~ 1.32 ... 1.34, ja energiaa hävisi matkalla max. 15% 98 % läpäisy per rajapinta -> T ~ 1.40 ... 1.42 , ja energiaa hävisi matkalla max. 25 % 97 % läpäisy per rajapinta -> T ~ 1.49 ... 1.51, ja energiaa hävisi matkalla max. 33 % 98 % läpäisy vastaa muuten Smakulan keksimää MgF2 pinnotetta, jota Zeiss käytti toisessa maailmansodassa kiikareissa. Siis sitä ensimmäistä AR-pinnoitetta. Ennen AR-pinnotteita Double gauss-objektiivejä ei erityisemmin haluttu käyttää, sillä siinä rajapintoja alkoi olemaan jo turhan paljon. Pinnoittamaton lasi läpäisee n. 96 % / pinta. Double gaussissa oli alkuaikoina kahdeksan ilma-lasi rajapintaa (Cooken tripletissä taas kuusi), Ultronissa niitä oli kymmenen. Kahdeksalla rajapinnalla saadaan perus gaussista hävikiksi 28 %. Tämä hävikki aiheutti aikoinaan jo hajavalo-ongelmia. Näitä vastaan voi peilata, miten uskottavalta DXO:n "T"-luku kuulostaa teollisuuden normaaliin T-lukuun verrattuna. Mikäli Canonin ilmoittama 1.34 on pyöristetty 1.3:een, valotuksen ero ilmoitettuun on 6 %. DXO:n antamat luvut (F/1.2 ja "T"/1.5, DXO kun ei tiedä objektiivin oikeaa F-lukua kun eivät sitä mittaa) heittävät melkein stopin, ja kukaan ei kysele mitään ('cause they're French!) Tai no, onhan tämä tiedossa optiikkapiireissä, mutta antaapa olla, eiköhän pointti tullu jo selväksi. Rr-kele, olisin voinu velottaa tähänkin käytetyn ajan asiakkailta.