Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Vaikka tämä on osoitettu Mikaa'lle, vastaan. Omien kokemusten mukaan kamerapisteytys ei toimi, koska ilmeisesti kameroiden ohjelmistoilla voidaan muuttaa lopputulosta melkoisesti, eikä myöskään tietyt painotukset tunnu käyvän yksiin reaalimaailman kanssa. Ihan kokemuksiini perustuen mylläisin aika lailla ranking-listoja. Toisilla kameroilla vaan tulee hyvää, satoi tai paistoi, toisella otettuja kuvia joutuu muokkaamaan rajusti ilman, että on varmuutta riittävän laadun saamisesta irti edes kovalla työllä. Oma ehdotukseni on sen suuntainen, että jos arvioidaan kennoa, niin arvioidaan kennoa ja jos arvioidaan kokonaisuutta, niin sitten arvioidaan selkeästi lopputulosta. Nyt näissä seikoissa on käsittämätön overlapping-arviointi sekavalla painotuskäytännöllä käytössä, joka palvelee varmaankin enemmän heidän markkinointisopimuksiaan kuin minun tai vaikkapa Mikaan itseilmaisua tiettyjen merkkien käyttäjinä.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Kato kato, täällähä on iha suorastaansa asiantuntija kommentoimassa. Tässä vaiheessa pakko kysyä, että montako objektiivia oot ite niinku mitannu? Meinaan vaan, että jokunen noita spektrometrejä on tullu suunniteltua, ja jokunen objektiivin läpäsy ihan mitattuaki. Mutta tokiha mie kuuntele mielelläni jos joku oikeasti ossaa. Mutta sen mie vaan sano että tuo Suome peruskoululaitos ei oikee vakuuta ton sisälukutaijon opetuksen kanssa, katos ku mie nimeommaa kirjotin näin: [QUOTE> [/QUOTE] Vai onko se ny sitä, että ku englanniksi o kirjotettu, niin pakkoha se o olla totta? Ja tältähän tuo heijän mittaussetuppinsa näytti: <IMG src="https://www.dxomark.com/itext/measurements-and-protocols/b_IMG_6471b_retouche.jpg"]</IMG> Capiche, niinku Italiassa kysellää? No niin jos ottais tämän touhun taas vähän vakavamminkin. En näe DXOn sivuilla mitään uutta, enkä mainintaa T-luvun mittaukseen liittyvästä standardista. T-luku pitäisi mitata kollimoidulla keilalla, ei lähietäisyydelle tarkennettuna tuon edellämainitun working F-numberin takia - eivät edes kerro ovatko korjanneet sitä tuloksista pois. Villi arvaukseni on että eivät, sillä siinä kaavassa on vielä yksi epämääräinen termi lisänä, joka tyypillisesti oletetaan ykköseksi... Sitten päälle se, etteivät ole lähtökohtaisesti mitanneet edes tulopupillin halkaisijaa, jonka avulla saisi laskettua oikean transmission. Kirsikkana kakun päälle sitten vielä se, että mittauksessa käytetään valmistajan kamerarunkoa. Ja tuloksissa puhutaan pelkästään objektiivista. Että ei muutaku hyvvää päevää. En löisi DXO:ta kuin vierasta sikaa, jos he olisivat käyttäneet jotain muuta kuin T-lukua, T-luku kuitenkin viittaa tietyllä tapaa mitattuun arvoon, ja tuo heidän setuppinsa ei vaan ole sitä. Henkilökohtaisesti lanseeraisin heille D[sub]xo[/sub]-luvun, jonka voisivat ryssiä sitten miten huvittaa. Nythän tuo vaikuttaa tieteeseen pohjautuvalta sivustolta, jonka tuloksia voidaan muka verrata kunnolla mitattuihin tuloksiin. Se ei kuitenkaan mene näin yllämainituista syistä. DXO on minusta ollut pitkään malliesimerkki softafirmasta, jolta puuttuu kunnon mittausfysiikan tuntemus, ja jonka mittaukset tehdään halvimmalla mahdollisella pikkasen uskottavan näköisellä systeemillä. Kunnon mittalaitteet maksavat enemmän, ja näyttävät pikkasen erilaisilta kuin nuo poikien vermeet.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Jospa palattaisiin sen verran takaisin, että käytännön elämässä joku 0,25 aukkoa +/- ei vaikuta yhtään mitään lopputulokseen. Tämähän liittyy siihen, jos ilmeisesti hyväksyttävään ajatukseen, ettei 100% "oikeata" valotusta ole olemassakaan. Vaikka mainittu ero on häviävän pieni, on se ainakin tilastollisesti merkittävä, jos tarkastelun alla oleva objektiivi 1 tarjoaa -0,25 aukon virheen, toinen + 0, 25 aukon virheen jne. äärettömään. Samalla pitäisi eri runkojen valonmittauksen ns. oikeellisuutta verrata toisiinsa, vaikka koneilla olisikin käytetty samaa mittausmoodia, värilämpötilaa, HDR-asetusta ja nollattu kaikki muu mahdollinen, joka aiheuttaisi poikkeamia. Kun kotioloissa pitäisi löytää eroja objektiivien aukkoluvun oikeellisuudeat tai ylipäänsä vertailukelpoisuudesta jää ainoaksi vaihteihdöski käytää sekuntiluokan (tai pidempiä) suljinaikoja. Ilman kunnollisia mittalaitteita on mahdoton 1/sadas- tai tuhanesosasekunnin virheitä todentaa koitikonstein. Jostain syystä tuntuu siltä, että kuvaajat olettavat digiaikana kameroiden osaavan valottaa "oikein" vaikka filmiaikana tiedettiin ihan hyvin että jo norminkin mukaisesti erityisesti nopeiden suljinaikojen variaatiot olivat merkittäviä. Todella merkittäväksi ne nousevat (ja vaikuttavat ihan samalla tavalla nytkin) kun sekä optiikan virhe ja suljinajan virhe ovat saman suuntaisia.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Tuttu ammattikuvaaja, joka käyttää koko ajan kahta runkoa, vaihtoi tuossa kesällä ne samanlaisiksi. Saman merkin kaksi eri mallia tuottivat niin paljon erilaista jälkeä, että LR-taitajankin oli työläs saada ne näyttämään samanlaisilta asiakkaalle toimitettaessa. Ei siinäkään kumpikaan ollut oikein tai väärin sen enempää, olivat vain sen verran erilaisia, että ero kuvia sekaisin katsellessa häiritsi.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Totta. Minulla ainakaan ei ole aavistustakaan, miten tarkkoja nykysulkimet ovat. Silloin joskus Putuksen pöydällä oli mittari, jos epäili suljinta, niin sen kun tsekkasi. Digikameran sulkimen tarkistaminen taitaa olla hiukan hankalampaa - en itse asiassa edes tiedä, miten se tehtäisiin, ainakaan niissä, missä peiliä ei saa lukittua ylös. Vanhoja levysoitinkonsteja tietysti voi käyttää digilläkin. Jonkun Hasselin 1/500 saattoi olla hiukan lyhyempi kuin 1/250, mutta kumpikaan niistä ei kai koskaan ollut n.s. siellä päinkään, eikä se mitenkään kuvaamista haitannut tai haittaa. Jostain on tullut semmoinen usko, että nykysulkimet digitaalisine ohjauksineen olisivat tarkempia, mutta onko sille uskolle perää, on toinen juttu.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa No nythän kuitenkin pääsit merkittävyyteen. Kyse on muusta kuin "oikeasta". Kyse on vaihtelusta, mikä haittaa ainakin jonkin verran luultavasti kivireen vetäjäämmekin. Toisaalta sitten kyse on myös tähtäyksestä johonkin, johon ei hirveästi toivota hajontaa itse välineestä. Yhtälailla kuin +-0,25 aukkoa voi joku sanoa merkityksettömäksi, voi se "tarkkaan tähtäävää" ihan harmittaakin. Esimerkiksi äärimmäisen oikealle valottajiakin on kai olemassa.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Tai sinä opetellut lukemaan/kirjoittamaan? Katsotaanpas mitä suuresta mainiosti avautumisestasi jäi quotena: [QUOTE> [/QUOTE] Sen jälkeen alat lässyttämään, kun he ovatkin dokumentoineet. Metodit ovat ilmoitettuja ja kuvattuja. Päätä mitä kirjoitat.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa En ole saman merkin sisällä niin suuria valotuseroja huomannut mittarilla valottaessani salamakuvia, mutta jos käyttää takatöllöä valotusmittarina, niin niissä on halvimman ja kalliimpien mallien välillä yleensä iso laatuero kyvyssä toistaa kontrastia, joka sekin saattaa vaikuttaa takatöllöä valotusmittarinaan yksinomaan käyttävien valotushajontaan. Eri merkkien kesken sen sijaan on iso ero, miten valottavat automaatilla valotettaessa.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Ainakin irtosalamat antaa tehoa +1-2- -1/2 aukon tarkkuudella, joten niillä ei kannata testiä toteuttaa.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Sellaisiin luotin joskus filminkehitystä kalibroidessani. Kuvittelin välähdyksen olevan riittävän tarkka. Ilmankos tuli hieman epämääräisiä tuloksia kunnes siirryin valottamaan testifilmit suoraan suurennuskoneen valolla.. +/- 1/2 aukkoa tarkoittaa pahimmassa tapauksessa noin aukon eroa peräkkäisten välähdysten välillä. Se on jo paha.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Jaaha, että sitä jatketaan höpöhöpö linjalla vai? DXO:n dokumentaatiosta EI käy ilmi, millä tavalla heidän ilmoittama T-luku on vertailukelpoinen muiden mittauksiin. He eivät myöskään kerro, onko tulopupillin koon kasvu huomioitu, tai että ovatko he ylipäänsä edes mitanneet tulopupillin halkaisijaa. Lisäksi on epäselvää, millä tavalla he voivat mitata objektiivin läpäisyn käyttämällä valmistajan kamerarunkoa, tuomatta mukaan samalla sitä kolmeakymmentä muuta virhelähdettä, mukaan lukien softan. Ihmettelen kanssa tuota kommenttia 5500 K:n suodattimesta halogeenilampulla, eipä näy suodattimen kalibrointikäyriä tai tyyppejä missään, kuten ei myöskään muokattua spektriä. Muistetaanpa vielä että halogeenin värilämpötila on 2700 - 3000 K, ja että lamppujen elinikä on parisen sataa tuntia. Valotusmittarin kalibrointisertifikaatteja ei myöskään näy missään, joten aika puutteellisella tiedotuksella mennään heille tyypillisellä linjalla. Eli: DXO ei anna riittävää dokumentaatiota ja perustelua mittauksilleen. Heidän "dokumentaationsa" on edelleen kirjoitettu siten että se näyttäisi siltä kuin kaikki tehtäisiin oikein, mutta vaatii parempaa mittaustekniikan ymmärräystä että näkee missä mennään pieleen, tai missä kohdassa ollaan pahasti puutteellisia. Lisätodisteita saa siitä, että muut mittaavat poikkeavia tuloksia samoista objektiivirakenteista. Tilanteissa joissa oikeiden tulosten raportointiin on kaupallisia paineita. Vaan eip oo pakko uskoa. Jos ei tieteelliset ja tekniset perustelut riitä, niin sitten ne ei riitä.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Eikä ole tarkoituskaan, heidän arvonsa ovat vertailukelpoisia heidän omien tulostensa välillä ja tapa jolla se on mitattu on ilmoitettu. [QUOTE> [/QUOTE] Kun lukisit mitä he kirjoittavat, niin ymmärtäisit. "DxOMark measures lenses (mounted on cameras)". Eivät pelkkiä objektiiveja, vaan nimenomaan kameran jatkeena. Sen takia voit valita minkä rungon kanssa vertailet tuloksia. Missään eivät väitä että kyseessä olisi pelkän objektiivin mittaus. [QUOTE> [/QUOTE] He mittaavat myös aivan eri asioita, jotka haluat tarkoituksella nyt sekoittaa. Päätelmäsi siitä mitä he mittaavat ovat täysin omaa keksintöäsi, eivätkä heidän mainostamiaan. Aivan kuten terävyyttä eivät väitä mittaavansa tutkimalla yksittäisiä valonsäteitä ja niiden virheitä, vaan ilmoittavat varsin hyvin että se parsitaan sensorin tuottamasta datasta ohjelmallisesti. Kaupallisten paineiden alaisena voit myös unohtaa että mittaustulokset olisivat totta. Kumpaa pyöristystapaa muuten Canon käyttää ilmoittaessaan objektiivin olevan T1.3 ? Otetaanko se kahden merkitsevän numeron tarkkuudella katkaisemalla loput numerot pois vai pyöristämällä ylöspäin? Väitänpä että ensimmäisellä, koska se kelpaa aivan hyvin ratkaisuksi, mutta kerrot varmasti tämän vastauksessasi. Se on täysin markkinoillinen ratkaisu.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Meiltä muilta saattaa väittelynne, hyvät herrat, mennä aivan ohi. Muistutettakoon siinä sivussa, ettei DxO:n kuten ei vaikkapa Photodon tai Lensrentalsin tarvitse käyttää ns. kaupallista runkoa itse optiikan mittaukseen sen enempää kuin tehtaidenkaan, elleivät halua. Käyttivätpä niitä datan keräämiseksi tai eivät, mittaustuloksiakin täytyy saada yhteismitalliseksi keskenään sekä käyttäjän kannalta hyödylliseksi arkipäivän käytössä. Ei esimerkiski riitä se, että joku arvo kertoo 13,9 EV:n "dynamiikasta", mutta jättää kertomatta että se toteutuu vain pienimmillä herkkyyksillä (ISO 50-100) riippumatta rungon hinnasta. Aivan samoin aikaisemmin kutsuttu "piirto" jota yritettiin mitata lp/mm -arvoilla kertomatta edelleen lainkaan olemmeko MTF 5% vai 50% tasolla. Ja kuitenkin eri lähteisen, eri versioiden ja runkojen mittaustuloksia veivataan päivittäin sekä palstoilla että varsinkin mainoksissa kertomaan siitä kuinka hyviä tuotteet ovat teknisessä mielessä. Ja kuitenkin se ainoa, jota ei voi reaalisesti toistaen elävässä elämässä mitata on kuvaushetki (sis. kuvaajan puuhastelut sekä tapahtumaan liittyvät olosuhteet). Ehkä pitäisi kehittää kerroin, joka kertoo mitä kukin saa aikaan annetulla laiteyhdistelmällä ja omalla kokemuksellaan. Molemmat kun ovat tarpeeksi epämääräisia ja sisältävät riittävästi muutujia
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Hyviä huomioita. Tuo dynamiikka ISO 50-arvolla ei sitä paitsi takaa, että kameran dynamiikka olisi kovin kummoinen sisätiloissa kuvatessa 1600-3200 ISO ja jos herkkyys ei riitä kunnolla sisäkuvaukseen, on aivan sama mikä se dynamiikka on...
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Luulisin että dynamiikan ja herkkyyden osalta DxOmarkin kuvaajat ovat parhaiten totuudenmukaisia ja vertailukelpoisia. Arvosana on aivan eri asia, mutta käppyröistä on lupa katsoa ihan itekin. Esim. measurements -> SNR. http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,118515.msg825249.html#msg825249 https://www.dxomark.com/Cameras/Compare/Side-by-side/Nikon-D610-versus-Canon-EOS-6D___915_836
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa En osaa sanoa D610:stä, kun en ole sellaista koskaan kokeillut, mutta hämärässä sekavalossa olen huomannut, että 6D:n kuvista on helpompi tehdä kunnollisia kuin D810:n kuvista, jos ei anneta painoa 1,5 kertaa suuremmalle pikselimäärälle, mikä näkyy hyvin valaistuneiden kuvanosien yksityiskohtien määrässä.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa View comparison selection ja otat mukaan haluamasi, enintään kolme. DxO näyttää pientä etua 6d:lle dynamiikassa ISO 1600 jälkeen, mutta kohinan määrässä ei näy juuri eroa kuvaajissa. Tuossa esimerkki kohinasta D810 ISO1600. Sen huomasin hyvin siististi poistuvan mm. Nikonin ilmaisohjelmalla. Koklaas piruuttas sitä niihin sekavalonaamoihinkis. Vaan meneehän nämä jo tuplasti ohi aiheen tässä. Tuota Nikon vs Canon sanomaasi tuot niin usein esille vähän joka puolella foorumia, että tässä alkaa kyllästymään kun ei tule konkreettisia ja varmoja esimerkkejä. Minkänäköistä on se jälki ja millä keinoin siihen olet yrittänyt korjausta tuoda. Tässä olisi ihan oman aiheensa ja otsikkonsa paikka. Se oli nimittäin melkoinen yllätys että olit hankkinut Nikonin rinnalle, mutta aiheeseen liittyyvien lukuisien juttujesi perusteella toistaiseksi epäilyttää, että hankit sen vain vahvistaaksesi aiempaa mielipidettäsi etkä tutkiaksesi oikeasti asiaa. Tämän voi mieluusti lukea: nyt ei enää sanat riitä. Näytä meille.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Perhana, kun asiakkaiden kuvia ei voi levitellä, mutta yritän joskus valotella muutaman havainnollistavan kuvan vapaa-ajalla. Tuo minkä jo pkivireki ja osaltasi sinäkin vahvistit, niin valmistajien omat työkalut saattavat olla näitä Adobem "sveitsiläisiä linkkareita" parempia raw:n exporttaukseen. En ole niitä kokeillut, koska tarvitsen Lightroomia suurien kuvapopulaatioiden käsittelyyn ja siksi yksittäisen kuvan hierominen täydellisyyteen ei ole ollut käytännöllisyyssyistä vaihtoehtona. Täytyy kuitenkin ihan uteliaisuudesta testailla noita omia editoreja ja viedä myös vähän helpommin mitattavalle tasolle nuo eksperimentit. Nyt puhun keskimääräisellä fiiliksellä, mikä tulee kuvia käsitellessä suhteutettuna siihen kuinka monen kuvan kanssa ajaudun k*seen tai paljonko aikaa kuluu tietyn kokoisen batchin muokkaamiseen.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa En mitenkään voi jaotella Lightroomia ja NX-D:tä paremmuusjärjestykseen yhdelläkään osa-alueella. Sitä en tarkoittanut ilmaista sanallakaan. En osaa käyttää näitä ohjelmia vielä sen vertaa. Mutta on se Canon vaan velho kun haldaa sekavalotkin. Sanalla sanoen uskomatonta. Yhtään väheksymättä sitä (minulle tilastollisesti tuntematonta) ammattilaisten suosion määrää, jota Canon nauttii. Syyt on aina joka asialle.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Katselin uteliaisuudesta miten noi aukot sun muut ilmoitetaan DNG RAW tiedostossa (satunnainen kuva): <LIST> <LI> F-number: 56/10 (= 5.6)</LI> <LI> Shutter speed: 321928/1000000 (= 0,321928s)</LI> <LI> Aperture: 4970854/1000000 (f/4,970854)</LI> <LI> Maximum lens aperture: 5/1 (f/5)</LI> <LI> Lens focal length: 85/1 (85mm)</LI> </LIST> Joten tarkkuutta tuntuu löytyvän lukuarvoissa, jos kamera vain haluaa kertoa arvot tarkasti. En tiedä kuinka raw-konvertterit sitten käyttää noita arvoja lopullisen kuvan muodostuksessa. Tai kuinka tarkasti kamera on valottanut 321928/1000000 sekuntia aukolla f/4,970854. (Kuva oli otettu Canon EOS 7D:llä, jossa objektiivinä zoom 15-85)