Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Kun toleranssista puhutaan, niin pitää nostaa tämä ketju keskusteluun. http://www.kameralaukku.com/portal/inde ... 319.0.html"]http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,118319.0.html
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa No, makuasia, millä nimellä asiaa kutsutaan. jhalmu kuitenkin mainitsi aiheeseen liittyvän asian; yhden valmistajan 50 mm ei ole mitenkään välttämättä sama kuin toisen 50 mm varsinkaan lähelle tarkennettuna. Ehkäpä juuri "toleranssi" ei ole oikea termi siihen.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Ei kai aihe jo hukkunut? Valottamisesta ja aukoista on kyse ja erään kameran toiminnasta mainituilla objektiiveilla kerrotussa asetelmassa. Valotuksen tai aukkojen toleransseihin oli mielestäni riittävä kuitti jo maitolitran koko eikä tässä myöskään ollut lähikuvausta. ---------------------------------------------------------- Taitaa Nikonikin tätä tehdä, joten eipä tästä pääse Canonsotaan. Voisin koklata ja näyttää.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa D810 M-mode halogeenivalaistus etäisyys noin 1,3m kuva 1 ylhäällä 17-35/2,8D AF-S @35mm alhaalla 35/1,8G AF-S vasemmalla f/4 1/125s oikealla f/2,8 1/250s kuva 2 ylhäällä 17-35/2,8D AF-S @35mm alhaalla 35/1,8G AF-S vasemmalla f/8 1/30s oikealla f/16 1/8s Johtopäätös: Zoomissa välillä 2,8-5,6 on korjattu himmentimen säätö täysin samaksi kiinteän verrokin kanssa. Selvä ero näkyy vain kun zoomi on täydellä aukolla eli f/2,8 ja lievänä f/4.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Täydellä aukolla vinjetointi hieman hämää arviointia myös. Ei tämä nyt näyttänytkään Nikonilla samaa vaikka niin arvelin. 8) Jos antaisin kameran valita ajan, tilanne olisi luultavasti toinen. Jos tätä joku nyt ihmettelemään jää, niin epäilys johtuu havainnoista. Mutta saattaahan se olla että kun testaisin sen vakioiden mm. jalustan avulla kuva-alan, yllättäisi Nikon uudelleen. ------------------------------------------ Perinteisesti tunnetaan sellainen vaihtelu, mikä tulee himmenninrenkaan liikkeen suunnasta. Siis aukon koko vaihtelee sen mukaan käännetäänkö kuvausaukko pienemmältä vai suuremmalta aukolta valittuun. Tässä jos missä on kyse valituista toleransseista suunnittelussa ja valmistuksessa sekä tietysti objektiivin säädöistä että onko päässyt löystymään tms. Samansukuista vaihtelua on himmentimen toiminnassa myös rungon pyörästä aukkoa säädellen ja myös sähköisesti ohjatuissa himmentimissä. Aina siellä jonkinlainen vaihteluväli on koska himmenninlehdet ovat mekaanisia ja siten eri valotukset samalla aukolla voivat vaihdella ruudusta ruutuun. Mutta jos suuruusluokka alkaa olla +-0,25 aukkoa, on melko humoristista selittää sitä tehtaan toleranssilla. Käyttäjät saavat hyväksyä vaikka kokonaisen aukon virheen, se on eri juttu se.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Täällähän on mielenkiintoinen keskustelu menossa. Keskustelun pohjaksi pari peruskäsitettä valon mittaamisesta: Valovuo tai valoteho: tarkoittaa säteiltyä valon määrää, yksikkönä lumen. Rinnastuu wattiin sähkömaailmasta. Illuminanssi: tarkoittaa säteiltyä valon määrää pinta-alaa kohti, yksikkönä lumen / neliömetri, eli lux. Luminanssi: säteilty valon määrä pinta-alaa ja avaruuskulmaa kohti, yksikkönä lumen / neliömetri / steradiaani (eli avaruuskulma), tyypillisesti luminassia kutsutaan kirkkaudeksi, ja sen yksikköä kutsutaan kandelaksi. No niin. Käydäänpä sitten esimerkinomaisesti läpi miten nämä toimivat. Jos LEDin valoteho on 200 lumenia, sama 200 lumenia löytyy LEDin ympärille laitettavasta puolipallosta riippumatta pallon koosta. Selkeä homma, vai? Sen sijaan sen puolipallon pinta-alayksikköä kohti tuleva illuminanssi putoaa jatkuvasti etäisyyden kasvaessa, puolen metrin päässä illuminanssi on [200 lm/ 2*(0.5 m)^2] ~ 400 lm/m^2 = 400 lux, tällaista illuminanssia suositellaan tyypillisesti työpöydälle. Metrin päässä illuminanssi on sitten vain 200 lm / [2*(1 m)^2] ~ 100 lux, joka on tilavalaistukseen sopiva. Puolen metrin matkassa teho putosi neljäsosaansa, eli illuminanssin muutos on neliöllinen. Viimeisenä sitten se luminanssi, joka on laskemisen kannalta hyödyllisin, ja asian hahmottamisen osalta tietysti vaikein. Vaan mites muutenkaan se menisi? Luminanssi vertautuu arkikielessä pinnan kirkkauteen. Mielenkiintoisin juttu tässä on se, että luminanssi pysyy joko vakiona optisessa järjestelmässä tai vähenee, mutta se ei koskaan voi kasvaa lähdettä suuremmaksi. Eli tässä on ihan normaali energian säilymislaki kyseessä; optiikka ei voi lisätä pinnan kirkkautta. Katsotaanpas sitten mitä yllä olevan LEDin pintakirkkaus on: jos 200 lm lähtee 1.4 x 1.4 mm alueelta, se lähtee myös puoliavaruuteen. Koska LED on lamberttinen kappale - suurin osa valokuvattavista kohteista on, poislukien heijastimet ja peilit, sen luminassi lasketaan L = 200 lm / [(1.4x1.4 mm^2) / PII str] ~ 31,83 lm/mm^2/str. Kuulostaa sangen hyödyttömältä, vai? Mietitäänpä seuraavaksi kuvattavaa kohdetta. Jos kuvattavan kohteen kasvot valaistaan 400 luxin illuminanssilla, oikein valkoisten kasvojen luminanssi olisi 400 lux / PII ~ 127,3 kandelaa. Ihon heijastavuus on tyypillisesti jotain 30 % luokkaa, joten kasvojen pintakirkkaus lienee lähempänä 40:ä kandelaa tuossa tilanteessa. Mikäli henkilön kasvoista otetaan kuva aukolla 5.6, sensorin valovuo voidaan laskea näin: 40 cd * (0.036*0.024 m^2) * PII /(2*5.6)^2 ~ 1.73 millilumenia. Mikäli 400 luxia tuli 200 lm LEDistä, päästään optisten systeemien tyypilliseen hyötysuhteeseen, eli promille Koska luminanssi säilyy optisessa järjestelmässä, ja järjestelmäkameran kuvasensorin pinta-ala on vakio, ja käytetään samaa aukkoa, sensori näkee saman valotehon niin kauan kuin kuvattavan kohteen kasvot sovitetaan samankokoisiksi sensorille (pl. ultralaajikset ja niiden perspektiividistortiot). Eli sama F-luku antaa samalla valotusajalla sensorille samankokoiseksi sovitetulla kuvalle saman kirkkauden riippumatta objektiivin polttovälistä. Teoriassa siis. Se mikä käytännössä mättää, ovat noita edellä mainittuja juttuja: 1) Objektiivin polttoväli muuttuu tyypillisesti sisäisen tarkennuksen objektiivissä tarkennettaessa lähemmäs. Objektiivityypistä riippuu, kasvaako vai lyheneekö polttoväli. 2) Mikäli kyseessä on koko pakettia liikuttava tarkennus (esim. Canonin EF50/1.4, EF/1.8) F-luku muuttuu siitä huolimatta koska sulkimen koko ei muutu. Tällöin äärettömyyteen tarkennettavaksi suunniteltu objektiivi ikään kuin joutuu tekemään lisätöitä taittaakseen lähempänä olevan kohteen valon sensorille kuvaksi. Tyypillisesti normaaliobjektiivin F-luku siis kasvaa lähelle tarkennettaessa, mutta makrojen osalta en ole varma. 3) Objektiivien pinnotukset vaikuttavat paljon läpäisyyn. Uudemmat pinnotukset ovat tyypillisesti parempia, mutta niiden pitääkin olla, sillä uudemmissa objektiiveissa on myös enemmän elementtejä. Ilmoitettu F-luku määrää syvyysterävyyskäyttäytymisen objektiivien välillä, T-luvun avulla taas voit toimittaa saman valotehon sensorille eri objektiivilla otettujen kuvien välillä. Pinnotteiden läpäisy muuttuu niiden valmistuserien välillä. 4) Markkinoidun F-luvun ja todellisen F-luvun välillä on joskus eroja, ja eri objektiiveillä se tulee monesti vastaan. 300 mm objektiivit voivat hyvin olla F/2.92 tai F/2.97, mutta ne myydään F/2.8:lla (eli luku heittää lähtötilanteessa jo 12 %). 5) Sulkimen säädön hajonta vaikuttaa myös. En osaa tähän hätään heittää, kuinka paljon se voi olla. 6) Vignetointi vaikuttaa lähinnä reuna-alueilla. Riippu valotuksen mittauksesta, vaikuttaako se tilanteeseen. Testatessa transmissio mitataan yleensä linssin keskeltä. Vignetointi ei tyypillisesti vaihdu merkittävästi eri objektiiviyksilöiden välillä (kuten ei distortiokaan) ellei jotain muutakin ole jo mennyt rikki. 7) Mikrolinssimatriisien vaste vaihtelee kameramallien välillä. Siinäpä noin alkajaisiksi. Pitää itse vilkaista tuota EF85/1.2:n patenttia (jos sen jostain löydän), näyttää aika isolta tuo läpäisyn pudotus F/1,2 -> F/1,5. Lieneeköhän DXO:lla on sattunut fiba sen mittaamisessa...
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa 2) suljin himmennin ? Tässä esimerkissä oli EF50/1,2, josta sanotaan että "floating design" ja kuva suurenee kun tarkentaa lähemmäs. Toisaalla vielä että etulinssi ei pyöri. Siis kuva suurenee lähelle eli polttoväli F kasvaa ja jos himmennin pysyy muuttumattomana, valovoima vähenee. ---------------------------------------------- DxO:n mukaan 50/1,2:ssa on yhtä huono läpäisy kuin 85:ssä. Omassa 17-35/2,8:ssa DxO sanoo T3,2. Eiköhän se näy tummempana kuvana täydellä aukolla kuten kuvista tulkitsin? Verrokin 35/1,8 T2, mutta siitähän oli kokeessa 2,8 ruutu.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Joo, himmeninhän siinä pitäisi lukea. 50/1.2 ei käsittääkseni ole floating design, vaan siinä liikkuu koko paketti. 50/1.0 taas on. Nokkalinssin pyöriminen tai pyörimättömyys liittyy objektiivin mekaniikkaan, joissain tapauksissa pyörii, joissain ei. Eli 50/1.2:n polttoväli ei muutu tarkennettaessa lähelle. Se mikä muuttuu, on himmentimen halkaisijan koko, sillä "normaali" F-luku ilmoitetaan kun objekti on äärettömyydessä. EDIT: Äääh, taas epätarkka ilmaus. Himmentimen halkaisijan fyysinen koko pysyy siis samana riippumatta tarkennusasetuksesta, mutta himmentimen kuvan koko objektipuolelle, eli tulopupillin halkaisija, muuttuu kun kohde tulee lähemmäs. Aina toimiva F-luku on englanniksi working F-number, sille ei valitettavasti taida olla suomenkielistä käännöstä lanseerattuna. Lasketaan karkeasti näin Fw = (1 + m)*F. Tässä F on F-luku äärettömyyteen, m on kuvasuurennoksen itseisarvo. EF50/1.2:n maksimisuurennos on 0.15, joten Nw = 1,4 maksimisuurennoksella, ja sinne meni mitatessa 33 %:a energiaa.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Eli siis uskot että Ken puhuu potaskaa? Vai katsoitko linkit? (Kuvan suureneminen löytyy kohdasta Focus Breathing. Floating design kohdassa Optics) Ja vielä kohdassa Focusing on tällätty tommottiin: What Moves The front and rear groups move inside the barrel. The barrel itself and filter threads don't move. Onpahan esittely kun ei rakenne kuitenkaan selvene. :
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Hehe, jopas Ken on yllättänyt, kun Canon itsekin sanoo ettei 50/1.2 ole floating systeemi. Löytyy linssispekseistä "I/R" lyhenteellä, ja sitä ei 50/1.2:ssa ole. Lisävahvistusta asiaan löytyy täältä. Focus breathing efekti voi syntyä kahdella eri tavalla: 1) Objektiivin polttoväli muuttuu tarkennettaessa lähemmäs (mitä ei voi tapahtua 50/1.2:n tapauksessa) 2) Objektiivin distortiokorjaus muuttuu tarkennettaessa lähemmäs (ja mikä 50/1.2:n tapauksessa nimenomaan tapahtuu).
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Selvä. (Vaikkei se ihan mulle selvää olekaan etteikö kuvan suurentuminen vaikuttaisi samoin siihen puhuttuun aukkoon nimitettiin sitä sitten miksi vain.) Mutta eihän se ole kuitenkaan yllätys jos Keniltä virheitä ja outouksia löytyy. Mutta sitä saa joskus ihmetellä että monet lukevat DxO:ta kuin ylimmän tuomarin määräämää. Siellähän vasta paljon uskomattomia onkin. Esim. yksi Nikonin terävimmistä (ainakin keskeltä) 17-35/2.8 rankataan tosi alas. Kuin vastakohtana tälle: http://www.photozone.de/nikon_ff/672-nikkorafs173528ff Jotta en kummastuisi jos on lipsahtanut T arvot noissa Canuunoissakin poskelleen.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Oletteko vielä tietoisia mihin pyritte, oikeasti? Minusta tuntuu, että teillä ei ole oikein keskustelunaiheita ja tästä on nyt tullut sellainen "ikuinen" pulma josta voi haastella ikuisuuteen?
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Mikaa objektiivisuunnittelijana on varmasti sitä mieltä että tästä voi haastella ikuisuuteen. Minä en pane vastaan. On hienoa että hän nyt löysi tämän threadin ja tuo omaa tietouttaan tähän. Pulmaa en näe ainakaan negatiivisessa mielessä, mutta olisihan se kiva jos Kivireki jatkaisi myös koska selvästi kesken hänellä jäi. Minusta olisi mielenkiintoista nähdä ehdottamani sarja samaan tyyliin kuin itse vertailuksi kokeilin ja mielenkiintoiset havainnot tein. Mihin Markku oikein pyrkii omituisella postillaan? Alkoi ilmeisesti jokin tässä pänniä toisten mielenkiinnossa aiheeseen, kun ei itsellään ole mitään keskusteltavaa eikä intoa?
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Äläs ny, juttuunhan alkoi just tulla runsaasti mielenkiintoa lisää asiantuntemuksen myötä. Mikäs insinööriä nyt tekniikkakeskustelussa pännii? Pyörimätön etulinssikö pyörämiestä kyrsii?
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Tässä on aika kivat tulokset kanssa. Siis aika "kivat" ja Nikon on kyseessä vaihteeksi. https://www.dpreview.com/forums/thread/2703691#forum-post-33875895 Oliko tässä laskettu itse T-arvot kuvista vai kuinka: For each lens, I give the measured green-channel transmission efficiency in percent, and then the lens T-stop. https://www.dpreview.com/forums/thread/2703691#forum-post-33785471
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Minä en lähtökohtaisesti uskoisi mitään mitä Rockwell kirjoittaa...
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Minulla ei valitettavasti ole optiikkasoftaa kotona (vielä), mutta tuo DXO:n T/1.5:n kuulostaa kyllä tosiaan epäilyttävältä verrattuna Canonin leffaobjektiiveihin. Canonin Cine sarjan tapauksista löytyy myös 50 T/1.3 ja 85 T/1.3. Uskoisin noiden CN-objektiivien olevan aika lähellä EF sarjan tapauksia, mekaniikka on tietysti erilainen, mutta optinen rakenne ei ole välttämättä muuttunut. Jos Canon mittaa itse noiden T arvoiksi 1.3, on DXO:n T/1.5 kyllä enemmän tai vähemmän kyseenalainen, tuollaisen valotuksen eron nimittäin huomaisi jo leffakamerakäytössä. USA:ssa ei voi mainostaa ihan mitä sattuu joutumatta raastupaan. Siitä syystä uskon tällä kertaa Canonin arvoja, heillä on todellinen kaupallinen paine ilmoittaa oikea T-luku, ja lisäksi siitä poikkeaminen näkyisi myös käytännössä leffateollisuuden alalla. Mielenkiintoista tässä on se, että F/1.2 objektiivista on tullut T/1.3, eli 15 % energiasta katoaisi matkalle. Tämä käytännössä tarkoittaisi 85:n neljällätoista ilma-lasi rajapinnalla vaarin aikaisia AR-pinnotteita, keskimääräinen heijastushäviö olisi noin 1,2 % / pinta. Korkean indeksin laseilla tuon pitäisi toteutua jo magnesiumfluoridipinnotteilla, ja vähän epäilen että Canon käyttäisi sitä noissa. Veikkaan että homma menee oikeasti niin, että suunniteltu F-luku on ~ 1.24, ja ero ilmotettuun on silloin n. 10 %. Silloin heijastushäviöitä tulisi noin 0,7 % / pinta, joka kuulostaa suurinpiirtein oikealta moderneille AR-pinnotteille. DXO:n ongelma on siinä, että he eivät ole kertoneet mittausmetodeistaan juurikaan mitään. Siksi heidän mittaustuloksensa ovat jo pidemmän aikaa olleet kyseenalaisia. Objektiivien piirtotarkkuudesta kertova lukema on muistaakseni riippunut kamerasensorin pikselikoosta, joten he eivät selkeästi mittaa pelkästään objektiiviä, ja tuo on vasta alkua. Ainoat luotettavat, tieteellisen tarkastelun kestävät mittaukset löytyvät LensRentalsin sivuilta, heillä on myös riittävästi objektiivityyppejä statistiseen tarkasteluun asti. Oliko valotuksesta lisää kysyttävää, vai vastasinko jo tyhjentävästi?
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Totuus päätyikö evankeliumiin, ei sen väliä niin, kunhan juteltiin. - Juice-vainaa Ja eihän näitä horinoita ole todellakaan minkäänlainen pakko lukea jos toisten juttelu ärsyttää. Sitä paitsi tästä ketjusta oli minulle konkr. hyötyä: tuo T-luku on ihmetyttänyt joskus cinema-linssejä ihmetellessä, nyt tuli siihenkin selvyyttä.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Kiitos. Vahvistit käsityksiäni DXOmarkin luotettavuudesta. Sivusto on epämääräisten kamerapisteytysjärjestelmiensä myötä eniten viitteenä käytetty nettitestaussivusto. Samanlainen analyysi olisi hyvä kameroiden pisteyttämisellekin, koska käytännön kokemukset eivät juurikaan käy yksiin heidän laatumallinnuksensa kanssa.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Eikö? https://www.dxomark.com/About/In-depth- ... ansmission"]https://www.dxomark.com/About/In-depth-measurements/DxOMark-testing-protocols/Light-transmission siinä on kerrottu tarkalleen miten tuon light transmission mittauksen tekevät. Oliko tarkoitus vain avautua DxOmarkista kun se ei osunut yksiin rakkauksien kanssa, vai oisiko voinut edes yhden Google haun käyttää siihen että ottaisi asioista selvää? "dxomark t-stop measurement" ja ensimmäinen osuma. https://www.dxomark.com/About/Lens-scores/Metric-Scores löytyy linkit kaikkiin heidän testimenetelmiinsä ja miten pisteytystä painotetaan.