Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Ja sinä voisit miettiä, mitä väliä sillä on...... [sub](Voi herra jeesus armahda näitä ruudinkeksijöitä.....)[/sub]
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Älkääs nyt, poijaat kiihtykö. Soitin nöyränä kamerakauppias-asiantuntijalle: valo kulkee niin nopsaan, että sillä etäisyydellä ei ole valotukselle mitään väliä, vaan syy löytyy linssin rakenteesta toleransseineen, varsinkin zoomissa valovoima ja aukot ovat pakostakin "sinne päin". Eli väänsi rautalangasta: kuvaat stadionin valoissa elvistelevän Usain Boltin samalla EV:llä sadan metrin päästä kuin laajiksella 1,5 metrin päästä. (Lisäsi, että etäisyyden kanssa ajatellessa ei saa mietiskellä palkkikameran kiskosäätöjä tms. loittoja, koska niitä käyttäessä tuleekin kysymykseen polttovälin muunnos ja sen vaikutus kakkulan valovoimaan)
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Perinteinen opiska lähelle tarkennettuna kyllä menettää valovoimaansa, kun linssistön etäisyys kuvatasolta kasvaa. Lähikuvauksen harrastajat ovat siihenkin perehtyneet, väkisinkin. Niin käy palkin ohella muittenkin kamerakokojen kanssa. Nykyiset IF-jutut saattavat tarkennusetäisyyden muuttuessa muuttaa polttoväliäkin, vaivihkaa ja kuvaajalle siitä kertomatta. (Sekin voi olla osasyy aloituksessa mainittuun ilmiöön.) Joskus kokeilin Canonin 100 mm macroa, oikein hyvä opiska. Sen polttoväli hinautui muistaakseni jonnekin 130 mm paikkeille tarkennuksen mukana. Ero kyllä vaikuttaa jo valotukseenkin, jos himmentimen reikä pysyy samana.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Kyse on tietenkin etäisyyden määrästä ja etäisyyden muutoksen suhteen suuruudesta. Kyllä se heijastuneenkin (keino)valon intensiteetti laskee. (Koitas pysyä jälleen kerran asiassa.)
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Oikeastaan koitinkin.... Sun juttusi vain ovat nyt jostain muulta planeetalta. Divarista sais tommosen vitosella, aloita nyt vaikka siitä. http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=72620
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Yksi muuttuja tuossa aloituksen asiassa on sitten sekin, että toinen opiskoista, 16-35, on tunnettu melkoisesta vinjetoinnistaan. Toinen, 50 mm, on siinä suhteessa hyvin erilainen, vinjetointi on aika vähäistä. Jos koko kuva-alaa tarkastellaan, niin zoomin melkomoinen vinjetointitaipumus kyllä hyvinkin sen puoli pykälää vaikuttaa, ehkä jopa enemmänkin.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Tällähän ei ole mitään väliä jos tausta on musta ja henkilöitä valaistaan ja siirrytään metriä lähemmäksi.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Eikä tietenkään ole väliä jos tausta on valkoinen.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa No, kaikkihan me toki olemme nähneet, miten esim. vaimon naama muuttuu sitä mukaa valoisammaksi, kun kävelee lähemmäs.... Va mites se ny menikään....
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Niinpä.....eikä se vaikuta valotukseen laisinkaan. Ootte te aika moisia seppiä kaikki, sanon.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa No niin vähän arvelinkin että enhän nyt toki voinut tätä oikein ajatella. Siis että jos vaalean ja tumman suhde kuva-alassa muuttuu niin se näkyisi tuolleen histogrammissa jos aukko ja aika säilyvät samana. Vielä jos joku viitsisi kertoa missä noin ihan täsmällisesti menin metsään niin olisin kiitollinen (koska sitten ehkä osaisin ajatella oikein).
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Aloittajan kuvaus tilanteesta oli "Noin metrin lähempää EF50:llä kuvatut on vähintään puol aukkoa ellei enemmän vaaleampia," Kyse oli siis kuvan valotuksen muuttumisesta objektiivin vaihtoon liittyen (kameran asetuksia muuttamatta), ei histogrammin muutoksista, vaikka niillä asiaa havainnollistettiin.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa No, laitetaan yhteenvetona edellä esille tulleista asioista; eri objektiiveilla valotus ei ole aivan tarkkaan sama samoilla kameran asetuksilla useista eri tekijöistä johtuen. Näitä ovat ainakin * rakenteelliset toleranssit ja epätarkkuudet himmenninkoneistossa * erilaisten linssiryhmien ja -määrien valonläpäisyn erot * objektiivin vetämän kasvu lähelle tarkennettaessa * objektiivin polttovälin muutokset tarkennettaessa, IF-rakenne *objektiivien vinjetoinnin erot ja * mahdolliset erot raw-konvertterin objektiiviprofiileissa saattavat vaikuttaa loppupeleissä Lisätkää, jos jotain vielä tulee mieleen. Sitten tosiaan kun kameran runko ja merkkikin vaihtuvat, niin yhden kuvaajan 1/100 s F:8 ei ole aina alkuunkaan sama kuin toisen.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Kyllä, massia tässä taotaan verottajan hyvinvoinnin takaamiseksi! Parhaani yritän, sniif. Tämä ketju oli kyllä virkistävää luettavaa. Seuraavaksi kokeilen samaa valotusta EF24/1.4:lla ja 16-35/4:lla. Saapi nähdä minkälaiset käppyrät sillä piirtelee
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Pahus kun ei mene oikein jakeluun vieläkään, miten tyhmä oikein lienenkään. Kaksi kuvaa joissa aukko ja aika ovat samat. Kuvien välillä vaihdetaan matkaa ja optiikkaa (polttoväliä). Nyt kun valotusarvot ovat samat, niin jos toisen kuva-ala on vaaleampi (kuten voi käydä jos etäisyys ja polttoväli muuttuvat) niin silloin myös kuva on vaaleampi (kun aukkoa ja aikaa ei muuteta) ja se näkyy myös histogrammissa. Vai? EDIT Ainakin omalla digirungollani käy näin, ehkä sitten muilla ei....
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Ei etäisyys tässä vaikuta, makrokuvauksessa on vasta jotain merkitystä. Jomman kumman optiikan todellinen aukkoluku on nyt vain hieman toisesta poikkeava, jos olisi ihan identtinen, kasvon valotus olisi tottakai kummassakin sama. Mahdollisesti hajavalo voi myös tuoda eroa (heijastuu etulasiin), mutta tämän näkee kyllä kuvista.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Ei, ei etäisyys vaan kuva-alan muutos tummemmasta kuva-alasta vaaleampaan.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa +1 Hieman samaa mietin, tehdäänkö nyt tikusta asiaa ilman oikeaa syytä?
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Linssi tekee asiat vähän erilaisiksi, koska se kokoaa valoa taas yhteen kuvaksi. Päättelysi ongelma on siinä, että intensiteetti = valomäärä / pinta-ala. Yksinkertaisesti, ilman integrointeja, asian voi miettiä näin. Ajattele, että valaiseva pinta-ala etääntyy kaksinkertaisen matkan päähän. Tällöin siitä tulevan valon intensiteetti laskee neljännekseen. MUTTA, kamerassa siihen kennolle tulevan kuvan pinta-ala samalla putoaa neljännekseen (mitat puoliintuvat). Osamäärän molemmat puolet muuttuvat saman verran. Kennolle syntyvän kuvan valoisuus, intensiteetti pysyy samana. Tämä on sitten eri asia tähtikuvauksessa, jossa voidaan todellakin ajatella käytännössä pistemäistä valonlähdettä. Sen kuvan koko ei muutu kennolla miksikään. Tällöin mitä kauempana saman valotehoinen tähti on, sitä himmeämpänä se näkyy kennollakin. Ymmärrän Keeganinkin ajatuksen. Jos ajatellaan vaikka, että kasvot ovat ne kuvan valoisin osa, niin mitä enemmän niitä kasvoja näkyy kuvassa, sitä enemmän histogrammissa näkyy korkeita pylväitä vaaleassa päässä ja tummassa päässä pylväät laskevat. Mutta maksimivalon (sen kasvojen valoisuuden) pitäisi pysyä samana. Histogrammin ylimpien pylväiden pitäisi pysyä samassa paikassa.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Muutetaan hieman tilannetta (ajatuskoe): Kuvataan harmaata pintaa (yksinkertaistus jotta ajatus ei sekoa) kahdelta etäisyydeltä, mutta niin että kuvattavan kohteen pinta(-ala) on täsmälleen sama kummassakin kuvassa. Kuvissa on käytetty samaa aukkoa, aikaa ja herkkyyttä (ISO:a). Siis polttoväli on olut eri (koska sama kuva-ala mutta eri etäisyys). Kumpi kuva on kirkkaampi? No se johon tulee enmmän fotoneita (kuva-alasta). Mun pähkäilyä: Koska aukko on polttovälin suhde aukon halkaisijaan, ja pidempää on täytynyt kuvata pidemmällä polttovälillä, niin aukon halkaisija on myös ollut suurempi etäämpää kuvatessa (koska sama aukko). Näkyykö objektiivin aukko eri polttoväleillä kohteesta katsoen samassa avaruuskulmassa: 1. Näkyy Jos aukon halkaisija kasvaa pidempipolttovälisessä niin paljon, että kohteen kuva-alasta lähteviä fotoneja menee sen läpi yhtä paljon kuin lähempää kuvatulla polttovälillä, niin kuvathan ovat yhtä kirkkaat. Siis ei näy histogrammissa eroa. 2. Ei näy Kuvissa on saatu kameran objektiiville eri määrä fotoneita. Siis kirkkaus ei ole sama.