Hei nöösit selittäkääs mjulle humanistille, mistä johtuu moinen ilmiö: kuvasin satsin ihmislajin edustajia valkoista kartontaustaa vasten, siten että saadaan avainasiantuntijasta kokovartalokuva ja sitten nassu tiukemmalla rajauksella. Kokovartalon kuvasin EF16-35:lla 35 polttovälillä f6.3, nassun noin metrin lähempää EF50:llä f6.3. Sama suljinaika 1/100. Noin metrin lähempää EF50:llä kuvatut on vähintään puol aukkoa ellei enemmän vaaleampia, valitettavasti en voi kuvia tänne linkittää, mutta historgrammin voin; ylempi on EF16-35: Eihän tuo nyt kummoinen probleemi ole, mutta kiintoisa - voiko metrin lähemmäs siirtyminen vaikuttaa "noin kauheesti".. EDIT korjaan, molemmissa oli sama f6.3, tuo f5.6 tuli testiruudusta
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Mitä jos käyttäisit samaa aukkoa eikä 1/3 erikokoista?
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa ^Äh siis sama aukko sama aika, samat valot - ainoa mikä vaihtuu on kakkula ja askel metrin lähemmäs.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Ilmeisesti salamalla kuvattu ja salama tuottaa tasalaatuista tehoa ulos? Ei tuo histogrammi paljoa tietysti kerro, mutta kun katsoo missä kirkkain pää on niin eihän noissa ole eroa kuin ehkä se 1/3 aukkoa. Koska ohjelmana näyttää olevan DPP, eihän kamerassa ole mitään vinjetoinnin tai objektiivin vääristymien korjailuja päällä asetuksista. Nekin voivat vaikuttaa kun DPP ottaa ne aina huomioon. Tällaisissa vertailuissa RawDigger ja RawTherapee ovat hyviä työkaluja.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Eikös tässä esimerkissä kuva-ala muuttunut? Koska ei kuvattu harmaaskaalaltaan tasaista pinta niin eikö ole varsin luonnollista että kuva-alan muuttuessa myös harmaaskaala hieman muuttuu? Ja jos aika ja aukko pidetään samana niin eikö tuo muutos silloin juuri näy kerrotulla tavalla? Vai ymmärsinkö jotakin ihan väärin?
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa ^Joo kaks Profoton D1 salamaa, samanlaisia keskenään. Toinen juttu mikä saattaa olla, niin mulla on 5DMkIIIsen asetuksissa myös objektiiviprofiileja. Olen mielestäni arkkitehtuuria kuvatessani ollut huomaavinani esim EF24sen ja EF16-35:n tekevän samalla polttovälillä kovin erilaista kuvaa, paitsi värisävyiltään ja kontrasteiltaan, myös valotukseltaan.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Nää kun nassut ja valkoiset paidatkin on eri vaaleutta..
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa F-aukko on laskennallinen..ei siis kerro suoraan paljonko valoa päästä lävitse. Jos on hillittömästi linssejä (usein zoomit), niin heittoa voi tulla. T-aukko on muistaakseni mitattua tietoa (ainakin paremmissa elokuvalaseissa usein ilmoitettu). Lasien myynnin kannalta f-aukko on kivempi, kun optiikka "näyttää" valovoimaisemmalta kuin oikeasti on. Korjatkoon, kuka tietää enemmän.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Tää kuulostaa hyvältä humanistin korvaan.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Eivät noitten opiskojen mekanismit mitään sveitsiläisiä kelloja ole (no, eräitä merkkejä lukuunottamatta.... Semmoinen puolen aukon heitto lienee vielä ihan toleransseissa. Kameramerkkiä vaihdettaessa 1 - 1,5 pykälää. Noita huomaa selvästi esim. porukkakuvauksissa, kun samoilla valoilla samaa kohdetta kuvataan eri vekottimilla.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Miten sen mitatun T:n kanssa on, että vaikuttaako niitten erot myös keskiaukoilla tai ylipäätään kun on himmennetty täydestä aukosta? (ed.. Tuntuu kummalta jos ei merkityt aukot pyrittäisi tekemään keskenään vertailukelpoisiksi... toisaalta yhdessä objektiivissa itsessään... mutta toisaalta myös eri objektiivien välillä .. ja tässä tullaankin sitten mahdottoman äärelle, koska valonläpäisyt niin vaihtelevat.) Tuossa näkyy ihan poskettoman heikko tulos Canon EF 85mm f/1.2L II USM osalta: https://www.dxomark.com/Lenses/Compare/Side-by-side/EF85mm-f-1.2L-II-USM-on-Canon-EOS-5DS-R-versus-Canon-EF-50mm-F18-STM-on-Canon-EOS-5DS-R-versus-Canon-EF-16-35mm-F4L-IS-USM-on-Canon-EOS-5DS-R__270_1009_1541_1009_1367_1009
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa ^Mitenkäs tuota t-arvoa "luetaan" - minun selaimellani tuon Transmissionin kohdalla olevan kysymysmerkkiä klikkamalla avautuu tyhjä ikkuna.. OT. näytääpäs muuten kiinnostavalta tuo DxO:n mainos iPhonen kamerasovelluksesta : )
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Olen siinä käsityksessä, että sen luvun "kuuluisi" olla sama kuin täyden aukon. Ainakin täydellisessä läpäisyssä mikä lie teoreettinen mahdottomuus. Kun vertaa objektiivisarjoja, joista on olemassa rinnakkaiset elokuvaversiot samalla optisella rakenteella, on tavallista kiinteitten osalta että f/1,4 malli on elokuvaversiossa nimeltään T1,5. ed. DxO taitaa lukea sitä aivan hassusti? Luulen että mitä parempi läpäisy, sitä enemmän objektiivin pisteetkin nousee. Ei siis ole väliä vaikka kuinka huono on läpäisy suhteessa suurimpaan aukkoon ja objektiivin nimelliseen valovoimaan.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Aukot pysyvät yleensä toistensa suhteen melko hyvin kasassa, jopa ikivanhoissa LF-objektiiveissa. Poikkeuksena täysi aukko ja pienimmät aukot, jolloin himmenninlehtien määräkin jo vaikuttaa todelliseen aukkoon muotonsa takia. Tuo Canon 85/1.2 ei tosiaan ole oikealta valovoimaltaan kuin heikko 1.4, mutta eihän tuota valovoiman takia ostetakaan vaan sen lyhyen terävyysalueen.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa No eikös se metrin muutos lähemmäksi ole suurin syyllinen?
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Näin minäkin sen ajattelisin. Valon intensiteetti laskee etäisyyden neliössä.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Lienee vain niin, että studiosalamat olivat omilla jalustoillaan, eikä niitä siirretty.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Mieti vielä kerran se kohteesta lankeavan valon kulkema matka.
Vs: Sama aukko eri kakkuloissa, ainakin puolen aukon heitto valotuksessa Eli jos kuvaisin studiovaloissa pelehtivää nakupimua 30 metrin päästä 600:lla telellä, niin kuva olisi kerrassaan tajuttomasti tummempi kuin 2 metrin päästä 50 millisellä samalla aukolla ja ajalla? Minä opin valottamisen taidon jollakin tuollaisella iänikuisella Gossenilla joskus 1980-luvulla lukioss:. <IMG src="http://www.biasedlogic.com/wp-content/uploads/2010/05/scan001.jpg"]</IMG> Silloinen kuvaamataidon ope valisti aina kun Nikon f1:den kanssa plikkoja kiusattiin, että "oikean valotuksen saadaksenne mitatkaa kohteeseen lankeava valo!" Eikä mokoma kuvausetäisyydestä puhunut mitään, enkä sen ole sen koommin ajatelllut vaikuttavan mitenkään..