Pistetäämpäs tänne kymysys, toivottavasti oikea paikka. Eli, on jo jokusen aikaa kiinnostanut opetella salaman käyttöä, mutta tuntuu olevan kovin vaikeata etsiä ihan aloittelijan "kaikki salamoista" opasta tai mitään muutakaan tällaista ihan alusta alkaen ja juurta jaksaen selittävää neuvoa. Tärkeimpänä kysymyksenä on että miten yhteensopivia ovat erilaiset tarvikesalamat, mikäli niitä käytetään nimenomaan erillään kamerasta, ei kuumakengässä. Modernit salamat ovat ilmeisesti valmistettu yhteensopiviksi vain yhden merkin kanssa, eivätkä siis toimi ristiin (?), mutta käsittääkö nuo ilmoitetut yhteensopivuudet vain automaattisen mittauksen ja langattoman laukaisun tms. ominaisuudet? Onko salamaa silti mahdollista käyttää erillisellä radiolaukaisimella tai synkka-piuhalla missä tahansa kamerassa? Jos salamassa on sisäänrakennettuna sellainen laukaisumekanismi jonka kameran sisäinen salama laukaisee, onko sekin jotenkin merkkiriippuvainen vai laukaiseeko sen minkä tahansa salaman räpsähdys? Kuvailen siis Pentaxin digitaalille, mikäli sillä on tämän kysymyksen kanssa mitään tekemistä, mutta kuitenkin pääosin filmille. Olisi siis hienoa jos yksi salama riittäisi kaikille vehkeille, kun tuo PC-liitäntä kuitenkin yleensä löytyy rungosta kuin rungosta. Yhteensopivuuskysymys on hämmentänyt jo jonkun aikaa, olisi kiva saada siihen jokin konkreettinen selitys.
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus Joo, keskinastan ja sen salamakengän runkoon ottavan osan kun oikosulkee niin salama laukeaa. Manuaalisesti tai salaman itsensä ohjaamassa automaattitilassa joutuu toimimaan, eri merkit eivät toimi yhteen. [QUOTE> [/QUOTE] Jos salamassa on orjakenno niin se laukeaa millä tahansa salamalla. [QUOTE> [/QUOTE] PC-piuhalla et saa kuitenkaan automatiikkaa toimimaan. Tuolla on listattu jokseenkin kaikki Pentaxin salamoista. Digirunkot eivät toimi(pari vanhempaa runkoa poikkeuksena) TTL-salamoiden kanssa, vaan vaativat P-TTL-salaman. Luonnollisesti salaman omalla automatiikalla toimii ihan millä tahansa. Minulla on AF280T, joka kääntyy joka suuntaan, on suhteellisen halpa ja pienikokoinen, toimii TTL-tilassa kaikkien sitä tukevien runkojen kanssa (myös uusimmat keskikoon kamerat) ja tarvittaessa kahdella automaatilla digirungoissa.
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus Manuaalitoimisuus ei haittaa, kuvaan lähestulkoon yksinomaan semmoisia kohteita joissa on varaa tuumia ja miettiä, ja olen tottunut kuvaamaan pääosin "manuaalisesti". Onko salamavalotusmittari tarpeen jos päädyn käyttämään salamaa täysin manuaalitilassa, vai voinko mitata normaalisti ja kompensoida valotusta jollain kaavalla tms? Mitenkäs nuo PC jne. synkkapiuhat, yritin ottaa hieman lisää selkoa ja yhä jäi hivenen epäselväksi ovatko PC reiät ja piuhat ns. universaalisia vai onko niillekkin erilaisia reikiä? Ja löytyykö uudemmista salamoista PC reikää laisinkaan, vai tarvitaanko väliin joku adapterimölkky. Ja vielä selventääkseni, hakusessa on siis nimenomaan strobisteilu elikkä salama(t) erilliselle jalustalle pois kameran päältä.
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus Kameran histogrammia voi käyttää erillisen valotusmittarin sijasta. Kameran aukko (ja hieman aikakin) määrää ikkunasta/kiinteistä valoista tulevan valon määrän (yleensä tosi vähäinen), ja salamateholla (+ etäisyydellä) varsinainen kohteen valotus (ensin salama kerrallaan, arvioimalla ja kokeilemalla yhteisvaikutus) PC ja vastaavat liittimet ovat yleismalleja, salamasta riippuu onko liitintä. Halvat kamerakenkään liitettävät adapterit hoitavat liitännän jos liitintä ei ole. Radiolla toimivat kauko-ohjaimet ovat korvaamassa johdot ja orjat (esim: http://www.verkkokauppa.com/fi/product/38098/dccqn/Yongnuo-RF-603-radiolaukaisin-lahetin-salamalle-Canon)
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus Hienoa, voi olla että ainakin näin alkuun kokeilen ihan piuhoilla, en ole oikeastaan ikinä kuvannut salamalla niin ihan kuivilta lähdetään liikenteeseen. Kattoo jos innostunkin salamoinnista ja hankin pari lisää niin noita radiolaukaisimia joskus, vaikkei noillakaan nyt näköjään hintaa valtavasti ole. Varmaan kolmellakin menee helposti niin että toinen kiinni piuhalla ja toinen salama-triggeroituna slavena niin ei tarvii piuhoja levitellä joka puolelle.
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus Ei ole mahdollista mitata "normaalisti", yllättäen se kameran mittarin näkemä valo ei liity mitenkään salamoiden antamaan valoon. Jos kuvaat täytesalamana niin sitten toki pitää säätää se salaman teho muun valaistuksen mukaan.
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus Melkeinpä ainoastaan täytesalaman käyttö juurikin kiinnostaa. Alunperin ajattelin että jos sitä salaman tehoa voi manuaalisesti säätää niin luulisi että on mahdollista laskea valotus mittaamalla käytettävissä oleva valo ja sitten laskea siitä valotus salaman kanssa jonkin salaman teho-kertoimen mukaan, mutta sitten tuli mieleen että vaikuttaako salaman etäisyys kohteeseen ja joku heijastin tai softboxin tapainen niin paljon että siitä tulisi ihan sokeana hutilointia.
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus Salamille ilmoitetaan ohjeluku (Guide Number). Se on usein ilmoitettu ISO100 herkkyydelle ja salaman oma zoomi 35mm asennossa. Jos salaman GN nyt olisi vaikka 32, niin ISO100 ja kamerassa aukkoF8 niin salaman teho ilman softareita riittäisi oikeaan valotukseen 32/8= 4 metriin. Jos vain täytesalamaa haaveilee niin tuohon joku aukon pari syövä softboxi väliin niin jo rokkaa. Otat vaan selville salaman oikean tehon ja niin sen perusteella pystyy jo vähän arvailemaan mille matkalle se riittää. Softboxien ja heijastinten syömän tehon voi sitten kokeellisesti testata. Usein ilmoitetut tehon on yläkanttiin eli lähdekriittisyys voi olla omaksi eduksi. « Speedlights.net tuolla on jotain salamista.
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus Mä nyt olen kuvannut, tosin 35v sitten, erillisillä salamoilla, mutta en osaisi noin hyvin kohdistettuja ja sanavarastoltaan oikeita kyssäreitä edes kysyä ;D
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus Jos ei ole kiire, kuten sanoit, voit säätää valot ja valotuksen digillä kokeilemalla, ja valottaa sitten filmille. Mutta tosiaan, etäisyydellä on suuri merkitys valon määrään, ja sen voit laskea kuten tuossa aiemmin kerrottiin ohjeluvun ja aukon perusteella. Salaman tehon puolittaminen vaatiin aukon kasvattamista yhdellä, tai matkan jakamista 1,4:llä. Eli tehon puolitus tai tuplaaminen vaikuttaa ohjelukuun kertoimella 1,4 (neliöjuuri 2). Samoin filmin herkkyys otetaan huomioon neliöjuurella. Esim ohjeluku 32 (iso 100) muuttuu iso 400:lla ohjelukuun 64 = 32* neliöjuuri (400/100) Aukko säätää salamavalon pääsyä filmille/ kennolle, ja aikaa säätämällä voit joko ottaa vallitesvaa valoa mukaan, tai olla ottamatta. Varmaan salamaa mittaava mittari olisi kätevä, jos valoja on useampia, mutta sellaisesta minulla ei ole kokemusta.
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus Mietitäänpä hieman käsisäätöisten salamalaitteiden toimintaa, tehoja ja kameran säätämistä. Nyt digiaikana on kiva kun koekuvien ottaminen ei ole ongelma. 1) salaman teho. Tuossa edellä mainittiin ohjeluku, guide number. Ennenvanhaan kun markkinamiehet eivät vielä sotkeneet asioita, ohjeluku oli ilmoitettu ASA/ISO 100 filmille ja se kertoi millä himmenninaukolla voidaan keskiharmaata kohdetta kuvata yhden metrin etäisyydeltä suoralla salamalla. GN32 tarkoitti siis aukkoa 32, jolloin saatiin oikein valottunut kuva. Kun etäisyys tuplattiin niin aukkoa avattiin kaksi pykälää. Eli 2m matkaa ja aukko 16; 4m->8; 8m->4. 2) kahden salaman käyttö. Kun kuvataan kohdetta kahdella identtisellä salamalla ja etäisyys pysyy vakiona voidaan himmentää yhdellä aukolla. Esimerkiksi jos käytössä on kaksi salamaa GN 16 aukoksi tulee 22. Aukko saadaan kaavasta, jossa neliöjuuren alle laitetaan salamalaitteiden ohjelukujen neliöt. Jos salamat ovat keskenään eritehoisia esimerkiksi 32 ja 16 niin aukko on SQR(32^2+16^2)=sqr(1280)=36. Tästä nähdään että apusalaman vaikutus kokonaisvalotukseen on pieni. 3) salama heijastettuna tai pehmentimen läpi laukaistuna. Karkea nyrkkisääntö on että heijastus tai läpilaukaisu vie valoa yhden tai kaksi aukkoa. Lisäksi valon kulkema matka monissa tapauksissa kasvaa. Matkan tuplaantuminen vaati kahden aukon lisäystä. Esimerkki. Valaistaan kohdetta yhdellä suoralla salamalla GN32 neljän metrin päästä. Aukoksi valitaan 8. Siirretään salama kahden metrin päähän mutta ammutaan valo heijastimeen, joka on kohteesta kolmen mertin päässä. Valo siis kulkee edelleen neljä metriä, mutta heijastus vaatii vähintään yhden aukon. Eli himmentimeen aukoksi 5,6. Jos kohdetta valaistaan symmetrisesti toisella samanlaisella paketilla, aukoksi tulee edellä olleen neliöjuurisäännön mukaan 8. Näiden salamajuttujen takia studioissa meni muinoin aika paljon Polaroid materiaalia. Sillä oli kiva kokeilla miten valaistus ja kameran valinnat toimivat. jk
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus Juuri tämmöisiä ohjeita ja laskukaavoja hamuilinkin, ja taisin saada vastauksen kaikkiin kysymyksiini. Suurkiitokset. Jotenkin näitä oli todella vaikea Googlettaa, enkä mitään aiheeseen liittyvään löytänytkään. Suurinosa ohjeista käsitti digikuvaamisen ja sivuutti manuaalitoiminnan yms. täysin. Jospa sitä nyt uskaltaisi hankkia jonkun välkkyvalon ja lähteä kokeilemaan.
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus www.strobist.com - kaikki mitä tarvitset. Suurin osa tästä ketjusta oli aika kaukana taas käytännöstä. Ei näihin tarvi mitään ihmeellisiä laskukaavoja / histogrammeja. Valotusmittari sitten jos haluaa hifistellä, monet lopulta haluavat.
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus Mutta jos ei esim. meikäläisen filmikamera kykene salamaa varten kykene mitään mittaamaan, ja joudun vielä itse mittaamaan valotuksenkin, niin mistäpä muuten keksisin miten kuva on syytä valottaa salaman kanssa? Mielummin en läimisi rullaa täyteen arvaillen valotettuja kuvia ja sittten päivittele pimiössä että eihän nää toiminut. Ja mulla ei oikein olisi mihinkään salamamittariin varaa ainakaan vähään aikaan. Kiitoksia linkistä, täytyy selailla.
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus Salamavalotusmitari ei ole hifistelyä, vaan tosi hyödyllinen työkalu.
Vs: Salamat ja niiden yhteensopivuus [QUOTE> [/QUOTE] Kuule, nuo "kaavat" olivat nimenomaan käytännöstä. Silloin kun minä jouduin studiossa hääräämään, salamamittari maksoi huimaavan paljoa. Valot laitettiin ensin näppituntumalla ja pilot valojen opastamana paikalleen ja sitten laskettiin jokaisen salaman vaikutus valotukseen. Lopulta otettiin Polaroid testikuva RB:n polaperällä. Usein riitti yksi. Sitten tarvittavalla filmillä varustettu perä. Ja lopputulos oli käsissämme, filmilaadun mukaan, muutaman minuutin tai päivän kuluttua. Ne kaavat ovat edelleen käyttökelpoisia ja antavat haarukoinnille edes jonkinlaisen alkupisteen. Homma helpottui sen jälkeen kun saatiin tingittyä salamamittarin hinta kipurajan alle. Hankittiin siis sellainen, jotta silloinkin kallis pola säästyi ja erityisesti diakuvaksesta tuli entistä varmempaa. Digin tuloon salamamittarin hankinnasta oli vielä 20 vuotta. Nykyään salamamittarin voi korvata pitkälti digillä, vaikka lopulta kuvaisikin filmille. Pienellä harjoittelulla oppii kyllä säätämään filmikameran vastaamaan digillä tehtyä koekuvausta.