Mistä saisi studiosalamaan värilämpötilaa muuttavaa kalvoa? Pitäisi ainakin saada loisteputkien kanssa saman väriseksi.
Löytykin jo. Leen sivuilla on androidille sovellus, jossa voi laittaa suoraan kelvinit. Mulla esim 5000k to 2800k vaatii lee 204. Thomannilta löytyy.
Loisteputkilla ei tarkkaan ottaen ole värilämpötilaa, koska valo koostuu useista eri väreistä eikä jatkuvasta jakautumasta. Riittävän lähelle varmaankin pääsee just noin.
Nyt on nuppi sekaisin taas. Nikonin salamoissahan tulee vihreä suodin, joka mätsää salaman valon loisteputkiin. Leellä on koodi 219 ( tungsten to fluorecent). Pitääkö siis salaman eteen laittaa vihertävä vai oranssiin viittaava kääntökalvo, jotta vallitseva loisteputki valo olisi suunnilleenkaan saman väristä kuin siihen sekoitettu salaman valo?
Loisteputkia on kovin monenlaisia. Värilämpötilan säätö kuvausta varten on yksi asia, mutta sen lisäksi vaihtelee myös erilaiset korostumat niissä. Vihertävä piikki on aika tavallinen perinteisissä teollisuustason putkissa. "Oikeissa töissä" vaihdetaan vaikka loisteputket sopivampiin ongelmakohteissa, jotta nyt puhuttu säätökin luonnistuu paremmin.
Loisteputkien valoa on noin 200 eri laatua. Sehän riippuu kokonaan siitä, millä loisteaineseoksella putki on päällystetty. On lämminsävyistä, on kylmempää, mutta mikään ei ole jatkuvaa spektriä. (Alunperin loisteputkessa syntyy UV-säteilyä, joka muunnetaan näkyväksi valoksi loisteainepinnoitteella.) Hyvä lähtökohta on katsoa, mikä käytössä olevien loisteputkien värilämpötila on noin suunnilleen. Sehän saattaa ilmetä putkien spekseistä tai sen voi mitata harmaakortilla ja kameralla. Sitten, kun/jos salamankin värilämpötila on tiedossa, löytyy vaikkapa Leen sivuilta laskuri, josta saa tarkastikin tarvittavan kääntösuotimen tiedot. (Joku edes suunnilleen saman värinen riittänee.) Color Temperature (Mired Shift) Calculator Vaikkapa: salama on 5200K, loisteputki 2300 K. Mired ero on 242, Leen suodin 286 hoitaa homman. (Fimenkosta saa metritavarana jotain ainakin sinnepäin olevaa, kehuvat 300 väriä löytyvän.)
Jaa juu, tuonhan jo tiesitkin. Ihan oikein, siitä vain. (P.S. se "tungsten to fluorecent" tarkoittaa hehkulampun ja loisteputken muunnosta.)
Sitä paremmin loisteputki toistaa värit tasapainoisesti, mitä suurempi on sen värintoistokyky, jota ilmaistaan värintoistoindeksillä. Kun se on korkea, värilämpötilan säätö riittää varsin pitkälle että tulos on tyydyttävä. Kun se on matala, siihen jää erilaisia korostumia. Teollisuustason putkissa on CRI (Ra) noin 70, kotien/toimistojen tehoputkissa noin 80 ja parhaissa kalliimmissa noin 90 ja ne eivät vastaavasti ole niin kirkkaita (lumen). 100 on maksimi asteikossa jota ei voi loisteputkella saavuttaa. Esim koodi 830 tarkoittaa värintoistoindeksi (vähintään) 80 eli eka numero ja värilämpötila 3000K luvusta 30.
Joo, kyllähän oikein olisi vaihtaa putket tai laittaa kalvoa putkien eteen. Pitää ottaa harmaakortti ja käydä kuvaamassa paikan päällä ja katsoa konventterissa lämpötila. Sillainhan tosiaan lähelle pääsee. Thomannilla on psljon leetä ja avecomillakin jotain. Taitaa olla mahdollisuus värilämötila mittariinkin, mutta lienee toimivampi ja ennen kaikkea tutumpi tuo harmaakorttisysteemi.
Harmaakortti on varmasti täysin riittävä. Jos 100 kelvinin tarkkuuteen pääsee, on jo ihan hyvin tontilla. Lisätarkkus ei tuo mitään hyötyä kuvaamisen kannalta.