Syyskuun ensimmäisellä viikolla ruskan alkua katsomassa kekkospuistossa. Syyskuun ensimmäinen aamu valkeni sumuisena Aittajärvellä. Paratiisikurun putous oli syyskuun toisena päivänä kuivan kesän jäljiltä liru vain. Lumikurun etelänpuoleisen kurun alussa viheriäiset niityt olivat jo muisto vain. Lähellä lumipään lakea kataja kasvatteli marjojaan.
On kyllä hienoja, kaksi viimeistä etenkin. Viimeisen värit ovat erityisen maukkaat. Melkein alkaa tehdä mieli vaeltamaan
Joo. Kiitos. Fiiliskuvia, joten en osaa sanoa, onko kuinka oikeita värit. Vähän haastavaa omiin taitoihin nähden, vaikka myös gradual-suotimia oli mukana. Aittajärvellä, ennen lähtöä, nautittiin aamupalaa vanhemman pariskunnan kanssa. Olivat käyneet pitkään alueella. Nyt olivat tulleet Rovaniemelle autojunalla, ja päiväretkiä tekivät. Siinä lähtivät sitten Snelmanninmajaa/kolttakylää kohti.
En ole aikoihin käynyt Lapissa kävelemässä. Jospa ensi vuonna... niin mukavaahan se oli silloin viimeksi, nuorempana
Kakkonen kolahtaa eniten täällä sitten. Ja olisin odottanut ruskaisempaa, olipa hyvä, kun ei itse lähdetty, hieman suunniteltiin kyllä. Kiitos myös siitä, että kuvien välissä on tyhjiä rivejä. Pikku asia, mutta iso vaikutus.