Vs: Punkkia. Hienot kuvat. Eka on vähän poseeraavan oloinen, mikä ei sovi idealistisiin punk-odotuksiin. Kakkoskuvasaa sitten laulaja repeää ja samalla lyö kitaristia turpaan. Sävyt sopivat teemaan. Tietenkin punkia lienee nykyään yhtä montaa sorttia kuin ennenvanhaankin, eli yhtyeen tunteminen auttaisi tulkitsemaan kuvia paremmin - voi olla, että kakkoskuva vastaa katsojan stereotyyppisiä odotuksia, mutta ei anna yhtyeestä haluttua kuvaa. Luulen kuitenkin kuvaa erinomaiseksi.
Vs: Punkkia. Poseerauksesta ei ole kyse, jos sillä nyt on mitään merkitystä. Sikäli kun kuvasta ei käy ilmi, tuo on otettu ylhäältä alaspäin. Seisoin pallilla ja kun punk-henkilö - joka siis seikkaili siellä yleisön puolella - tuli sopivasti hollille, vein kameran hänen yläpuolelleen ja laukaisin (manuaalifokus ja 9.0 aukko...). Moni varmaan hahmottaa tuon mikrofoniin huutamisena vihjeiden perusteella (musisoinnista on instrumentista päätellen kyse, (mikrofoni)johto lähtee laulajan kädestä, kitaristilla on suu auki). Ehkä kuvan esittäminen tämän toisen kanssa olisi helpottanut (mutta itse pidän näitä kahta sarjana vähän tylsempänä kuin tuota edellistä yksittäisenä): <IMG src="http://kuvat.huumakuva.net/albums/userpics/10002/_MG_5965.jpg"]</IMG> Kiitti kommenteista ja kehuista.
Vs: Punkkia. Pidän näistä. Erinomaisia, ensimmäisiä näkemiäni omannäköisiä kuvia. Ihan toista kuin ne monttu auki värivaloissa patsastelevat standardit, minkälaisina pop-rock musisoijat kuvissa yleensä esitetään. Onko tyylilaji kovinkin yleinen genressä?
Vs: Punkkia. Mikä tyylilaji, kuvien tyylilaji musakuvausgenressä vai noitten poikien vetämä musatyyli punkin genressä? Kiitti kommenteista sullekin. <SIZE size="60"]Mä kyllä haluisin kuvitella että muutaman "omannäköisen" kuvan oon näitä ennenki ottanu, en tosin kovin suurella prosentilla mutta kuitenkin.</SIZE>
Vs: Punkkia. <SIZE size="40"]Yleisesti niin kai kaikki haluaisivat, mutta harvan kuvaajan kuitenkin tunnistaa kuvista</SIZE> Kuvien tyylilajia tietysti tarkoitin. Oletko basisti?
Vs: Punkkia. no kun ei aina voi tietää kuka mistäkin on kiinnostunut öh, ei kai se hirveän yleinen ole. Tuota salama+pitkä suljinaika-efektiä sanotaan englanniksi "shutter draggingiksi". Kyllä sitä jonkin verran käytetään. Ongelmana on se, että monen keikan kohdalla salaman käyttö ei ole hyvä juttu. Näppituntumalta punk-yleisöä ja esiintyjiä seuranneena sivusta olen ajatellut, että ko. keikoilla ei katsota salaman käyttöä niin pahana asiana, kun keskittyvät omituiseen kohkaamiseen (pl. rock-poliisit, joiden sietääkin vähän kärsiä). Lisäksi moni pitää sitä vähän sellaisena köyhän miehen ratkaisuna keikkakuvaukseen (koska siinä ei tarvitse olla kovin erikoinen kalusto vaikka klubi olisi pimeä), ja kuvia pääsääntöisesti melko keskinkertaisena (mikä taas varmaankin johtuu suurelta osin siitä, että kuvia ei ole otettu oikealla asenteella ja tyylin heikkouksia vältellen - ei niistä pidä tehdä keskikontrastisia keskikylläisiä värikuvia jos multa kysytään). Samassa kaupungissa käsittääkseni hengaava Ville Angervuo on kuvaillut tuolla tyylillä (siis shutter drag) jo muutamia vuosia: HugeDomains.com - PresleyBastards.com is for sale (Presley Bastards) Mitä tuohon omaan tyyliin tulee, niin mä toisaalta pyrin välttämään sitä, koska tunnistettavuus toisaalta tarkoittaa tietynlaista toistoa (niissä kuvissahan pitää olla jotain samaa jotta ne ovat tunnistettavia, eikö vaan?), ja toistaminen on hyvin nopeasti puuduttavaa, mä tykkään keksiä uusia näkökulmia, uusia tapoja saada itselleni tuoreita kuvia aikaiseksi. Lisäksi tunnistan itseni tällä hetkellä näitä kuvia helpommin laajakulmakikkailuista (esim: klik, klik ja klik). Sivuhuomiona tossa strobo-efektissä mulla oli assarina joku samassa nurkassa häärinyt Nikon-mies, oltiin ilmeisesti suurelta osin samoilla linjoilla siitä, että mistä tilanteista kannatti kuvia ottaa.
Vs: Punkkia. Niinpä tietysti [QUOTE> [/QUOTE] Minä käsitän kuvaajan oman tyylin muuna, kun jonkun jutun toistona. Aiheen tai kohteen käsittelytapa, kuvan tunnelma tai joku muu, mikä ei välttämättä näy kuvassa jos sitä ei osaa katsoa, mutta on siellä -jos ymmärrät mitä tarkoitan.
Vs: Punkkia. mä tykkäsin näistä näistä kuvista kanssa, oli menoa ja meininkiä. nää keikkakuvat tuppaa jakamaan ihmiset ainakin kahtia. toisten mielestä keikkakuvien pitäisi olla otettu nopeilla sulijnnopeuksilla eli siis skarppeja ja muutenkin täysin virheettömiä otoksia. mun mielestä taas keikkakuvissa saa olla meininkiä, eli siis liikettä saa näkyä eikä pienet tekniset virheet haittaa. tietenkin kuvaustyylin ja bändin musiikin pitää sopia yhteen. keikkakuvaus on mielestäni kuvauksen yksi genre, eikä siihen voi välttämättä soveltaa samoja sääntöjä kun muuhun kuvaukseen. vai miten on? muistelen että viime vuonna jotain tarmo pekolan keikkakuvia haukuttiin oikein olan takaa koska joitain osia kuvista (esim. basso- rummun kalvo oli palanut puhki). silloin näkemyksiäni piti täysin vääränä ainakin huhtalan heli.
Vs: Punkkia. Näkemykset ovat kuin kehon aukkoja itellä on melko vahva näkemys (sen hyvyydestä en nyt väitä mitään), siis silleen että tunnen tietäväni että miten miellytän itseäni . Ja välillä joku muukin miellyttyy siinä sivussa. Aika harva ilmaisee että tarttis olla skarppia itsetarkoituksellisesti. Heli muuten diggaili paljon ainakin tuosta tokasta kuvasta toisalla, tosin en muista sukunimiä, mut varmaan se joku Huhtala sit on.
Vs: Punkkia. Tuossa pari lisää: <IMG src="http://kuvat.huumakuva.net/albums/userpics/10002/5958.jpg"]</IMG> <IMG src="http://kuvat.huumakuva.net/albums/userpics/10002/_MG_5946.jpg"]</IMG>