Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! 48 349,00 € http://www.studiovarustamo.fi/phase-one-iq3-100mp-xf-kit.html
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Alkaa tuntua edullisilta nuo Schneider Kreuznach lisäobjektiivitkin kun kitin hintaan suhteuttaa. Alta 7000€ kpl.
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Kyllä ja ei. Puhuttaessa objektiiveista FUJINON LENS XF56mmF1.2 R APD ja SCHNEIDER KREUZNACH 150mm LS f/3.5, niin näiden laskureiden http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/digital-camera-sensor-size.htm http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/diffraction-photography-2.htm mukaan saavutetaan Depth of Field Equivalents, kun Fuji -> 6x4.5 cm f/1.2 -> f/3.2 f/2.8 -> f/7.4 f/5.6 -> f/14.7 ja tuolla 100 megapikselin kameralla Diffraction May Become Visible f/7.7 Diffraction Limits Extinction Resolution f/9.6 Diffraction Limits Standard Grayscale Resolution f/11.5 Näistä näkee, että ensinnäkin Fujin f/1.2 - f/5.6 vastaa Phase Onen f/3.2 - f/14.7, eikä f/8 - f/16, kuten väitit ja ettei diffraktio ole ongelma vielä aukoilla f/3.5 - f/8. Minä painaisin muistiini tuon aukkoluvun f/8, enkä himmentäisi sen enempää.
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Minusta näyttää siltä että olet ihan yhtä sekaisin kuin muutkin. Tai sitten en vain pysy perässä ja näet että filmin ja kennon pinta-ala vaikuttaa. Ette tiedä mutta oppeja täytyy silti esittää. Ennen väittelyä koittakaa edes määrittää, tarkasteletteko kennon/filmin pintaa vai tehtyä valokuvaa johonkin kokoon!
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Täysin väärästä paikasta tähän: Ja onhan se varmaan kiva että 6D aiheessa aletaan puhua tulevasta 120MP Canonista. : Enemmänkin aiheen vieressä voi kuulemma olla. Joskus vähän nuotin vierestä, joskus sitten taas ei On tässä 645 kennossa sentään järkevyyttä mukana. Kinokokoisiin olisi erittäin vaikea saada objektiiveja laajakulmasta kaitakulmaan, jotka edes jollain lailla hyödyntäisivät kennon resoluutíon. http://www.imaging-resource.com/news/2015/10/29/canons-120mp-sensor-might-use-foveon-like-sensor-technology Tuota nyt julkistettua Phase Onnelaa esim. vanhat Haseelbladin objektiivit kiittänevät. Jokin 60lp/mm reunaan asti tuo 645 koossa jo mainittavan tarkkuuden johon on hyvä verrata ja tulla viivalle. Kinokoossa vaadittava vastaava luku objektiiville olisi huomattavan paljon korkeampi, kun valokuva suurennetaan yhtä suureksi. Laajakulmavertailu: http://www.16-9.net/lens_tests/pentax645_fa35mm.html Luullakseni nuo varsin rajut laajakulmat ovat verraten heikkoja jokaisella kolmella merkillä tuossa, mutta niillä tekee viiltävää 60x60cm printtiä ilman mitään objektiivin kyseenalaistamista. Vaan samoin ei ole jos ne laitetaan kinokokoa valottamaan... tai ainakin huononäköinenkin huomaa eron jos vierellä on 66-printti. Diffraktiosta taasen, sehän on isommalla formaatilla eri juttu (koska ei isommalla formaatilla tehdä isompaa kuvaa) . Joku kerran kommentoi että seuraavassa olisi jotenkin väärä taulukko ja luvut, mutta periaate on kuitenkin selkeä: Tietyllä aukolla on aina tietty maksimi piirrossa. Kun himmennetään oikein pieneksi, linssi/objektiivi jää tarpeettomaksi ja ollaan tultu neulanreikään ja vain jokuseen viivapariin millimetrillä. http://www.kenrockwell.com/tech/diffraction.htm
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Sekaisin olemisesta en tiedä, mutta seuraavaan viestiisi kirjoitit juuri sen olennaisimman. Ja tämän takia eri formaattien suhde diffraktioon on erilainen. Kun kuvaan m43 kameralla, niin tuskin koskaan himmennän enemmän kuin f/4. Vastaavasti minun keskarissani valovoimaisin aukko on f/3.5, mutta yleensä tulee kuvattua f/11 aukolla, tai niillä main.
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! APS-C (23.6 x 15.6 mm) 4896 x 3264 645 (53,7 x 40,4 mm) 11608 x 8708 Tuollainen Fuji - Phase One vertailu onkin aika villi, mutta siinä suhteessa mielenkiintoinen että pikselikoko on melkein sama 4,8 - 4,6 mikrometriä. Onpahan vaan tuota lätkää kuin lääniä, lyhyellä sivulla 40,4/15,6 eli 2,6 kertaisesti ja pitkällä 2,3 kertaisesti. Laskurin May Become Visible on vasta ensimmäinen laskennallinen raja, jossa diffraktion vaikutusta voisi bongata. Luulisin että sitä seuraavat pienemmät aukot ovat käytännöllisempiä rajoja ja ohjenuoria aukon valintaan. Asiaan on vaikuttamassa myös se, onko valittu objektiivi ylipäätään diffraktiorajoitteinen. Toiseksi tehtävän valokuvan koko, joita vertaillaan noilla kahdella kennolla. Laskin ei huomioi kuin pikselitiheyden näköjään, joten Fujilla ja Phaserilla tulee samat aukot jotka alkavat rajoittaa. Jos isoon kameraan saataisiin yhtä terävä objektiivi kuin Fujiin, kuvathan olisivat yhtäläisiä niitä luupilla tihrustaen, mutta toinen olisi 6,3 kertainen pinta-alaltaan. Kameroitten käyttötarkoitus on harvoin tehdä niin suurta kuvaa kuin mahdollista. Skaalaus pienemmäksi antaa huomattavaa kasvua myös terävyyteen oli sitä rajoittamassa sitten mikä vaan. Nää on sellaisia aiheita, joissa helposti kirjoittaa tulkinnallisesti. Sekava olo tulee lukijalle ja on helpointa syyttää kirjoittajaa sekavuudesta kuin yrittää itse tarkentaa. ed. mikrometri
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Mikä ihmeen micron? Se on suomeksi mikrometri.
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Jokainen eri formaateilla kuvannut tietää, ettei tuollaista asiaa kuin "Depth of Field Equivalents" ole olemassa muuta kuin matemaattisessa maailmassa. Eikä edes siellä, jos katsoo kuinka CoC:n koko muuttuu tarkennustason molemmin puolin näillä "toisiaan vastaavilla" kenno/filmi + objektiivi -yhdistelmillä. Diffraktio ei myöskään ole peikko, joka pilaa kuvan vääjäämättä. Varsinkin digipuolella terävöitys puree siihen yllättävän hyvin. Kumpi on parempi, isompi aukko ja selkeästi epäteräväksi jäänyt kuvan kannalta oleellinen osa vai pienempi aukko ja vähän diffraktiota mutta kuvan kannalta hyvä terävyysalue?
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Skaalauksen tuomasta terävyydestä vielä esimerkki. Neulanreikä läpimitaltaan 1mm, polttoväli 600mm ja formaatti 40x50cm. Skaalataan sen kuva vaikkapa 13x18cm kokoon. Mitäs luulette, onko terävyydessä moitetta vai menisikö läpi ihan "normaalina valokuvana". Niin no, syväterävyydestä huomaisi kyllä. Pitääkin kokeilla tuota. Neulanreikäkamera on muutenkin valmistettava nyt, koska sellaista kurssia olen valmistautumassa vetämään. Ehkä teen kurssille kuitenkin 24x30cm kokoisen kameran, normaalilla polttovälillä mm. muotokuviin.
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Jos objektiivi piirtää tarpeeksi heikosti, ei se diffraktiostakaan pääse kärsimään.
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Voiko digikeskaria verrata tässä mielessä laakafilmiin? Siinähän paras piirto on yleensä vasta aukon f/16 tuntumassa ja diffraktion voi sanoa rajoittavan jonkun perfektionistin kuvan tarkkuuksia vasta mentäessä aukon f/32 pimeämmälle puolelle. Vaatelias tietysti haluaa digikeskariin sen tilttaavan optiikan. Sama pätee toki pienempiinkin kennoihin joissa alkaa olla suuria resoluutioita (Canonin 50mpix kinokoko esimerkkinä). Tilttaavalla voikin vetää 645-koossa vielä helposti kaiken tarkaksi himmentämättä enempää kuin f/8.
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Eikä sen erityisen huonokaan tarvitse olla, varsinkaan isompien formaattien objektiiveja tarkastellen. Aukostahan se riippuu. Päinvastoin, varsinkin valovoimainen objektiivi on erityisen hyvä, jos se on diffraktiorajoitteinen. Sitä huipumpi, mitä suuremmalla aukolla. diffraktio rajoittaa resoluutiota silloin kun diffraktion aiheuttama epätarkkuusympyrä on suurempi kuin muiden aberraatioiden aiheuttama epätarkkuusympyrä laina joltain jostain
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Eiväthän nuo mitään on/off digitaalijuttuja ole. "Epätarkkuusympyrä" on reunoiltaan häipyvä, ja on ihan sopimusasia, missä kohden se lakkaa olemasta. (No, laskennallisesti voidaan tietysti käyttää diffraktiokuvion ekaa minimiä, mutta sillä saa jo aika ison "epätarkkuusympyrän".)
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Kumma juttu, mutta sen terävyysalue on ihan sama kuin tilttaamattomankin. Tosin kallistettavissa.
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Osuit naulan kantaan! Epäselvyys taitaa johtua siitä, että täällä aika moni elää uskossa, että diffraktion raja on kuin muuri, josta ei pääse enää millään tavoin eteenpäin. Digitaalisessa kuvaamisessahan diffraktion vaikutuksia voi aika pitkälle kompensoida kuvaa terävöittämällä. Ja näin tehdään käytännössäkin sillä useimmat pokkarit ja 1" kennolla varustetut järkkärit ovat sellaisia, että niillä kuvataan jopa täydellä aukolla diffraktion tuntumassa.
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Diffraktion ensimmäinen vaikutus taitaa olla enemmänkin kontrastin heikentäminen kuin kuvan terävyyteen vaikuttaminen. Kuvahan voi olla terävä, vaikka matalakontrastinen. Sitten tietysti diffraktion lisääntyessä esim. aukon pienentämisen vuoksi alkaa terävyyskin kadota, ensin pienen kontrastin yksityiskohdissa.
Vs: Rumours! Tämä laite korvaa kaikki aikaisemmin tunnetut kamerat! Kävin kotona itekseen neulanreikäkuvauksen kurssin kokeile ja epäonnistu tai onnistu. Sen huomasin että tehdastekoiset reiät ovat tylsiä. Oma hole antaa erikoisempaa kuva. nim satoja pinholeja