Vs: Rolleiflex Edelleenkin samaa mieltä kuin ennenkin: jos pitää yksi kamera valita, mikä jää, on se Rolleiflex TLR, mileuiten f/2,8 tai f/3,5 Planarilla varustettu.
Vs: Rolleiflex Onko noista eri optiikoista tarkempaa kommenttia, eli miten Tessar vs. Xenar suhtautuvat toisiinsa ja sitten vaikkapa Xenotariin ja Planariin? Millainen ero on mm. bokehin, vääristymien yms. suhteen? Resoluutio ei ehkä välttämättä ole se ykkösprioriteetti... Ja luultavasti nuo Xenotarit ja Planarit saavat suosiolla toistaiseksi jäädä yli budjetin, mutta kiinnostaisi noin muuten jos kokemusta ja tietoa on.
Vs: Rolleiflex Saatan puhua palturia, kun oma kokemus rajoittuu vain halvimpaan eli Xenariin. Käytän sitä yleensä jalustalla ja lankalaukaisijalla ja aukkoa 8-11. Jälkin on mielestäni ihan kelpo jälkeä, ei välttämättä niin terävää kuin uudempien keskikoon kameroiden, mutta rolleimaista. Toisaalta olen netistä nähnyt testejä, missä 3.5 optiikatkin piirtävät lähes yhtä hyvin kuin hasselbladin 80 tai mamiya 7 normaali. Kalliit 2.8 versiot yhtä hyvin, riippuu tietenkin linssin kunnosta jne. Minusta kuvanlaatu on rolleimainen, mitä eivät muut kamerat tee. Sitä on vaikea selittää, kai se on se ns bokeh. Vähän sama homma kuin Leicassakin. Tai sitten se näyttää erilaiselta kun siihen tarpeeksi uskoo . Mitä tulee kuvanlaatuun, onko järkeä ostaa kalliimpaa 2.8 kameraa, kun kuvanlaadusta ei välttämättä saa irti kaikkea, jos ei muu laitteisto ole yhtä hyvää. Esim. itse käytät tasoskanneria keskikoolle, jossa on joku halpa optiikka kuvanluvussa. Eri asia olisi nikon 9000 tai imacon, mitä rajalakamera myy halvimmillaan 15 000 eurolla. Pimiössä varmaan saa helpommin kuvanlaadun eron selville, tosin siinäkin pitää kaiken olla kunnossa. optiikan, valonjakauman, kohdistuksen jne. että kuvanlaatu on paras mahdollinen. Mielestäni Rollikka hankitaa siksi, että se on kamerana kestävä ja omanalaisensa. Ihmiset suhtautuvat siihen hauskasti, aina riittää ihmettelijöitä, kun Rolleilla ottaa kuvia vaikka torilla. Monesti kameraan taltioituu hauskoja ja epäluulottomia ilmeitä, toisin kuin järjestelmällä, jossa on hirmuinen putki. Lisäksi kuvakulma on yleensä matalampi ylhäältä katsottavan prisman takia. Mitä tulee hintaa, on mielestäni järkevää hankkia muutaman satasen rollikka, ja käyttää huoltoon toiset 300. Sitten se pilittää parikymmentä vuotta, kuvittele joku digikamera joka kestää yhtä kauan. T Jukka
Vs: Rolleiflex Juu, hintahaarukkana on semmoset 0... about 200 euroa (tms..), mielellään ei ihan yläpäästä . Tietty Planar 2.8 -flexistä vois vähän enempi pulittaa jos joku haluaa pilkkahintaan luopua. Kiinnostaa kuitenkin noin periaatteessa myös se, kuinka merkittävä ero Planareissa tai Xenotareissa olis halvempiin, vaikka nämä f3.5 ja hieman halvemmat mallit on tähtäimessä. Tuossahan mainitsinkin, ettei se resoluutio ole ykkösprioriteetti ja liian usein siihen keskitytään kun objektiiveja vertaillaan, sillä arkikäytössä saattavat nuo vääristymät ja vaikkapa bokeh olla tärkeämpiäkin ominaisuuksia. Mitä tulee tasoskanneriin, niin se ei kyllä ole mulla se pääasiallinen loppukäyttö - ainakaan periaatteessa. Käytännössä usein se on se, mutta tavoite on hopeavedoksessa (niitä tulee vain tehtyä valikoidummin kuin skannausta). Sopivan kokoisesta vedoksesta saa tasoskannerillakin huippulaatua irti, kun suurennussuhde ei ole niin suuri. 300 on kyllä huollosta aika reippaasti, mutta toki mahdollinen huollatus on aina harkinnassa näiden laatupelien kanssa. Yleensähän perushuolto lienee siinä satasen hujakoilla...
Vs: Rolleiflex Rolleiflexin normaaliobjektiivit voisi jakaa karkeasti kolmeen: Tessar-rakenteiset, Planar-rakenteiset ja monikalvopinnoitetut Planarit. Sitten on tietysti pinnoittamattomat Tessarit sekä valovoimavariaatiot. Objektiiveja on valmistanut sekä Schneider että Zeiss, mutta ne ovat kyllä hyvin lähellä toisiaan kun puhutaan samasta rakenteesta. Tessareja kuulee moitittavan usein täydellä aukolla pehmeiksi, mielestäni ei. Harvoin mainitaan pinnoitetun Planarin vaatimattomasta vastavalonkestosta, vaikka siitä saa halutessaan ongelman. Teknillisesti paras on toki monikalvopinnoitettu Planar (2,8 GX ja 2,8 FX). Kaikki Rollein objektiivit ovat hienoja. Valinta ratkeaa kyllä muiden seikkojen mukaan. Esim: haluaako LW-sulkimen, haluaako mahdollisuuden käyttää 220-filmiä, haluaako kirkkaan tähyslasin, haluaako toimivan ja tarkan valotusmittarin, haluaako TTL-salamamittauksen, jne. Ja sitten on tietysti vielä superhienot mallit Tele & Weitwinkel variaationeen. T. Kerkko.
Vs: Rolleiflex On kyse sitten mistä tahansa objektiivista, on niitä aika turha verrata aukoilla 8-11, niillä kun laatu lähestyy toisiaan niin paljon. Ei jyvät paljoa erotu akanoista.
Vs: Rolleiflex Ääm, ööm... Siis ei kai 2.8 tarkoita mielestäsi parempaa kuvanlaatua? Itse uskon, ettei 3.5 häviä 2.8:lle samoilla aukoilla, saattaapi olla parempikin. No, suattaapi olla noinnii, mutta lähtökohtaisesti, kylmiltään, en suostu tuollaista arviota tekemään. Eiköhän siinä makseta lähinnä valovoiman "lippulaivuudesta" sekä siitä 2/3-aukon lisävalosta. 2.8:t on lisäks isompia ja vaativat isompia, harvinaisempia ja kalliimpia lisävarusteita. Lisäks yks tuttuni, joka näitä vanhoja kameroita tuntee, arvioi, ettei se 2.8 kovin mahtavaa jälkeä tee, vaan sen joutuu yleensä "varmuuden vuoksi" himmentämään ehkä pykälän verran. Tämä taisi tosin olla eri Planar, josta hän puhui, oliskohan ollu joku Hasselin.
Vs: Rolleiflex Terve! Vieläkö etsit Rolleiflexiä? Minulla niitä muutama olisi, sekä Rolleicordeja. Voit myös soittaa 040 5719686 Terkut, Kari.
Vs: Rolleiflex Vielä etsin... Laitoin YV:tä, tosin jos haluat tähän(kin?) kertoa hintoja (ja malleja) niin kyllä se mulle passaa.