Jos kerran saa tyhmiä kysellä, niin kysellään: ostin syysiltojen iloksi tuollaisen D-lite 2 paketin kun halvalla sai, aikaisempaa kokemusta on vain heijastetusta järkkärin salamasta. Jonkinlaista pienimuotoista muotokuvausta noilla varmaan pystynee harrastamaan, mutta yhteen ongelmaan törmäsin heti ekassa koesessiossa. Tuosta isommasta softboxista tuleva telkkariruudun muotoinen heijastus kuvattavan silmissä ei näytä kovin luonnolliselta, vaikka hyvähän sinne silmiin on pilkettä saada, kai. Yritin vähän siirrellä valoja ja säädellä tehoja, lisätä täytettä jne. mutta ei vain tunnu ruutu katoavan. Tiedän, että aiheesta löytyy varmaan netistä tietoa kun vain viitsii etsiä ja kirjoja on olemassa, mutta Studio Photographer's Lighting Bible tulee vasta parin viikon päästä... Photarilla tuosta tietysti pääsee, mutta olisko kellään mitään vinkkiä miten sen saisi tulemaan kamerasta ns. oikein? Jari
Vs: Salamanpilkettä silmissä Ei ole olemassa tyhmää kysymystä. Kyllä se ruutu sinne tulee ja siellä pysyy. Ei sille oikein mitään voi. Yksi vaihtoehto on tuoda se softbox niin lähelle, että se valkoinen läiskä peittää koko silmän tai sitten viedä se niin kauas, että siitä neliöstä tulee vaan pieni piste. Suosittelevat jotkut oppineet, että se piste tulisi olla klo 10 tai 14 kohdalla, niin se näyttää luonnollisimmalta. Yksi vaihtoehto on levittää eteen iso diffusorikangas ja väläyttää sen takaa, niin ei tule niin terävää pistettä tai heijastaa iiiiisosta valkoisesta heijastimesta. Tietysti tuota valoa poispäin vietäessä valon luonne ja määrä muuttuu, että se pitää ottaa huomion. Eli kaukaa ammuttaessa ei se valo ole enää niin pehmeää, kuin ihan naamassa kiinni olevassa softboxissa. Samalla valon määrä pienenee metrin neliössä, eli metrin siirto aiheuttaa aukon pudotuksen (muistaakseni se oli noin).
Vs: Salamanpilkettä silmissä Muistaakseni Jussi Aallon neuvoma kikka: softboxiin vedetään teipit ristiin niin sen heijastus silmässä näyttää perinteiseltä ikkunalta
Vs: Salamanpilkettä silmissä Toinen idea on pistää boxiin kiinni esim. musta kangas johon leikkaat sopivan kokoisen ympyrän. Valoa se tietty syö, mutta saa ainakin erilaiset heijastukset. Ja pilkettä silmissä on yleensä hyvä olla.
Vs: Salamanpilkettä silmissä Pieni pilke silmään kuuluukin, itse asiassa ilme yleensä on eloisampi, jos silmässä on se valaisimen kiilto. Maalaritkin yleensä piirtäävät sellaisen - jopa lintumaalarit. Jos katsot lintukirjan piirroksia, niin kyllä sinne on se valotäplä piirretty. Täplän koko ja muoto on sitten makuasioita. Jos neliö ei näytä kivalta, on tuo e.o. neuvo valopinnan rajaamisesta pyöreäksi ihan hyvä. Sen sijaan ajatus ison valaisimen viemisestä kauas ei oikein kuulosta järjelliseltä. Miksi niin tekisi? Helpompihan se on sitten vaihtaa heijastin pienempään, ainakin jos urheiluhallia pienemmissä sisätiloissa toimitaan...
Vs: Salamanpilkettä silmissä Ei ole tyhmää kysymystä, mutta vastauksia näyttäisi olevan. Laitapa se salama vaikka viiden metrin päähän ja ota kuva. Siirrä sitten salamaa metrin kauemmaksi ja näpsäisepä taas. Onko valon määrässä aukon ero? kapa
Vs: Salamanpilkettä silmissä Olisihan tuo helpompaa, mutta mä lähdin siitä ajatuksesta, että käytössä ei ole kun toi d-lite 2:n ja siinä kun ei ole muuta tilpehööriä kun kaksi boxia. Eikä tuota 50 cm boxia niin kauhean kauas tarvi viedä. Helpointahan olisi vaihtaa neliskanttisen laatikon tilalle pyöreä, jos sellainen olisi, vaikka ihan sateenvarjo. Mulla on itsellä vähän sellainen ajatus, että alle metrin kanttiinsa olevat boxit on aika turhia, ennemmin laittaa vaikka sellaisen sateenvarjon, missä on musta huppu takana. Yli metrisissä alkaa se valo sitten jo pehmenemään riittävästi. Näin mun mielipiteenä.
Vs: Salamanpilkettä silmissä Valon määrä vähenee etäisyyden neliöissä, ei metrin. Kun etäisyys tuplaantuu, valon määrä vähenee neljäsosaan.
Vs: Salamanpilkettä silmissä No joo tuli kirjoitettua ajattelemattomasti, ei saisi illalla kirjoittaa mitään ajatustyöhön liittyvää, pitäisi vaan valittaa toisten asioista, se on paljon helpompaa, mutta etäisyyden neliössä kuitenkin.
Vs: Salamanpilkettä silmissä No joo..... Se etäisyyden neliölaki pätee valaisimelle, jossa ei ole heijastinta. Kuten vaikkapa Aurinko tai kynttilä. Studiovalaisimille yms. se ei ihan sellaisenaan päde, koska heijastin (ja boxin tapauksessa hajottajaharso(t)) suuntaavat valoa. Parabolisella heijastimella voi saada melko yhdensuuntaisenkin keilan aikaan. Neliölaki lähtee ajatuksesta, että valonlähde on pistemäisen pieni. Metrisen boksin tapauksessa tilanne on siitä teoriasta aika kaukana. Laserin säde voi pysyä aika lailla saman kokoisena ainakin Kuuhun ja takaisin, mutta valaisimenahan se on melko erikoinen. Asiasta toiseen; jaan kyllä Rabbitin näkemyksen pikkubokseista turhakkeina. Valo ei ole olennaisesti erityyppistä esim. maalattuun peltiheijastimeen verrattuna.
Vs: Salamanpilkettä silmissä Mahdottoman paljon konstruktiivista huomiota sai tyhmä kysymykseni osakseen, kiitokset kaikille viisauttaan jakaneille! Eiköhän tuon telkkariheijastuksenkin kanssa tule toimeen, jos se ei kerran synneistä suurimpia ole. Hyvä oli kuulla myös näkemyksiä noista bokseista - siis paitsi että ne ovat hankalia koottavia, myös melko virattomia. Jos oikein tulkitsin, pari varjoa (ja kunnon heijastin + snoot, nämä keksin omasta päästäni) lisäisi tuon halpissetin käyttökelpoisuutta. Mutta, onkos sillä varjon koolla ja salaman teholla mitään keskinäistä riippuvuussuhdetta? Jari
Vs: Salamanpilkettä silmissä Ihan hyvä ja luonnollinen oli kysymyksesi. Mun inputti on tämä. neliskanttisen softboksin sijaan kokeile läpiampuvaa valkoista varjoa, tai heijastavaa hopeista varjoa. Beautykuvien yksi "basic" juttu on ollut hopeaheijastin mallin leuan alla, kuinka lähellä- se määrä enemmän kuvan fiilistä. laitan tähän yhden shotin sarjasta "Bitches & babies" ehkä se selvittää vähän mitä puhutaan.