Tervetuloa kameralaukkuun!

Pääset mukaan keskusteluihin rekisteröitymällä.
Register Now

Seisotus-kehitys

Keskustelu osiossa 'Filmikuvaus' , aloittajana jesalonen, 9 Kesäkuu 2010.

    Terminä entuudestaan tuttu on ns. one night stand, mutta mitä se stand oikein tarkoittaa kehitysprosessissa? Jos olen oikein irtonaisista vihjeistä päätellyt, mitataan pipetillä jotain kehitettä
    (onko se pakko olla sitä Rodinalia?) ja tehdään homeopaattinen seos, pannaan purkkiin filmin kanssa pitkähköksi ajaksi ja käydään mainostauoilla varovasti kääntelemässä. Mitäs hyötyä siitä on vähän lyhyempikestoiseen kehitykseen väkevämmillä aineilla verrattuna? Onko prosessi (stoppi, kiinnite, huuhtelu) muuten sama?

    Kysymyksen pohja on siis siinä, että kun olen tuolla D-76 oppinut saamaan auttavaa jälkeä aikaan ja purkki alkaa sopivasti tyhjentyä, olisi tietysti fiksua panna pakka kokonaan uusiksi ja aloittaa opettelu jollain muulla litkulla, ettei tule liian yksinkertaiseksi...

    Vastaus tietysti saattaisi löytyä KVG-periaattellakin, ainakin maailmalta, mutta en oikein luota kielitaitooni tämän termistön kanssa.
     
  1. Vs: Seisotus-kehitys

    Vastaukia ständiin löytyy tämän foorumin hakulipukkeella - aika paljonkin. Periaattena on tehdä kertakäyttökehite, jota on juuri riittävästi yhteen kehittämiseen. Filmi ja kehite laitetaan astiaan eikä alun jälkeen huiskutella. Tunnin kuluttua kehite kaadetaan pois ja jatketaan tavanomaisesti loppuun.
    Voi kai tuota kehitellä millä tahansa tuotteella, mutta rotskusta on paljon kokemuksia ja se toimii aika monelle filmille sekä tuottaa tasalaatuisen, toistettavan prosessin.
     
  2. Vs: Seisotus-kehitys

    Hakusanoilla stand, ständ ja ständi löytyi tasan yksi keskustelu, tämä jota tässä käydään... Mutta tuossahan tuo jo taisi olennaisilta osilta tullakin, joten kiitos!
     
  3. Vs: Seisotus-kehitys

    Rodinal-ständi on laiskan miehen kehitysresepti. Sopiva laimennus on 1:100 eli 0,5l tankkiin menee 5ml Rotskua ja loput 20-asteista vettä. Ensin 1min laiskat alkukiepautukset ja sitten antaa purkin olla koskematta tunnin ajan mielellään 20-asteisessa vesihauteessa ettei lämpötilaero ala liikuttelemaan nestettä purkin sisällä. Sopii parhaiten hitaammille filmeille.
     
  4. Vs: Seisotus-kehitys

    No noilla jo pärjää, kiitti - ja sorry, en näköjään osannut hakea...

    Mablo, kiitti vinkistä: vaikka olenkin laiska, niin filmin pitää olla nopeaa ;)
     
  5. Vs: Seisotus-kehitys

    Joo, eipä tässä mitään. Siksihän nämä foorumit on, että apua saa. Kerrohan, miltä näyttää jälki ständin jälkeen. Kannattaa tota ainakin kerran kokeilla.
     
  6. Vs: Seisotus-kehitys

    Liikuttelun määrä vaikuttaa kuvan paikalliseen kontrastiin. Jatkuvasti liikuttaessa jokaisessa kohdassa filmiä on aina yhtä tuoretta kehitettä, jolloin kehitys on kontrastiltaan tasainen.

    Kun liikuttelua vähennetään, kuluu kehite paikallisesti paljon valottuneilta alueilta nopeammin heikompaan kuntoon, jolloin em. kohdat kehittyvät vähemmän. Tämä tasaa kontrastia ja luo samankaltaisen efektin kuin unsharp mask isohkolla etäisyydellä/säteellä. Jos tämä kontrastintasaus kompensoidaan pidentämällä aikaa siten, että yleiskontrasti pysyy samana, niin tällöin paikalliskontrasti kasvaa. Toistokäyrän muoto muuttuu myös S-mäisemmäksi.

    Koska liikuttelun vähentämisen edellämainittu vaikutus perustuu kehitteen heikkenemiseen paikallisesti, suurin efekti saavutetaan käyttämällä jo muutenkin heikkoa kehitettä - siis runsaasti laimennettua. Överilaimennoksilla ei kuitenkaan saavuta muuta kuin epävarmoja tuloksia. Rodinal 1+100 on varmaan aika perusvarma. Homeopatia-asteelle ei sentään mennä :).

    Ständi on vain äärimmäisen vähäisen liikuttelun muoto - ei yhtään liikuttelua alkuliikuttelun (jonka tulee olla runsas) jälkeen. Semistandiksi kutsutaan sitä, että pitkän kehityksen aikana liikutellaan kerran tai pari.
     
  7. kb

    kb

    2 235
    0
    0
    Vs: Seisotus-kehitys

    Tietääkö kukaan onko jossakin tarkempaa selostusta millaisia aikoja missäkin tilanteessa kannattaa käyttää (sisäinen insinööri kysyy?). Esim. jos filmi on valotettu jollain muulla kuin sen ominais-ISO-arvolla?

    Voisin kokeilla tätä viikonlopun jälkeen (ts. viikonloppuna filmin kuvaten).
     
  8. Vs: Seisotus-kehitys

    Joidenkin näkemys on, että tehdään tarpeeksi laimea kehite ja kehitetään tarpeeksi kauan, jolloin ei ole juuri mitään väliä, onko kehitysaika 2h, 3h tai jopa 4h, koska kehite kuitenkin kuluu loppuun.

    Se täytyy kokeilla itse. Kokeile esim. haarukoida kolmisen rullaa samaa filmiä erilaisia valotuksia ja kehitä niitä 1h, 2h ja 4h.
     
  9. RDahl

    RDahl Ylläpidon jäsen

    7 895
    116
    63
    Vs: Seisotus-kehitys

    Mä olen nyt kokeillut seisotuskehitystä seuraavalla reseptillä, eli x-tol 1+4 + rodinal 1:100, niin että kokonaismäärä litkua on esim. 3,5l. Ainakin minusta negat näytti sävykkäiltä.
     
  10. Vs: Seisotus-kehitys

    Peukalotuntumaa iso 100 filmeistä: pelkkä rodinal 1:100 EI 50-80, xtolia 1+5 mukaan niin EI 100, xtolia 1+4 niin EI kipuaa jo päälle sadan. Koskaan en ole kokeillut EI 200:taa, mutta xtol-rodinal kombolla varmasti mahdollinen.

    Tosin filmin prässääminen (pushing) standikehityksellä on ristiriitaista, koska standin suurin pointti hyvän skannattavuuden lisäksi lienee huippuvalojen hillitseminen jyrkässä valossa kuvatessa (onko se sitten pulling processing)...
     
  11. Vs: Seisotus-kehitys

    Onko kukaan viitsinyt testata kuinka kauan filmiä oikeasti kannattaa liotella 1:100 seoksessa? Mulla on lievä aavistus, että tunti on liikaa. Josko kehitteen toiminta loppuukin jo puolen tunnin kohdalla?
     
  12. Vs: Seisotus-kehitys

    En ole uskaltanut kokeilla, mutta olen törmännyt usein sen suuntaisiin arvioihin, että kehitteen aktiivisuus loppuisi todellakin aiemmin. Toisaalta yleinen vaihtoehtosuositus on 1:200 kaksi tuntia ja 1:300 kolme tuntia... On niitäkin, jotka lykkäävät purkin jääkaappiin päiväkausiksi ja fiksailevat sitten milloin huvittaa.
     
  13. Vs: Seisotus-kehitys

    1:100 laimennuksella tunti antaa kohtuullisen lopputuloksen. Eroa ei näe, kun joskus on lipsahtanut vartin pari yliajalle. Jos haluaisi selvyyttä, pitäisi kehittää kaksi identtisesti valotettua filmiä samalla kehite-erällä ja antaa toisen olla liossa tupla-ajan.
    Koskapa mielenkiinto on suuri jo tunnin kohdalla, en näe lisäarvoa odotella sen pidempään. Näilläkin ajoilla kehitys sitoo harrastukseen aivan riittävän ajan :)
     
  14. kb

    kb

    2 235
    0
    0
  15. randomm

    randomm Active Member

    1 073
    0
    36
  16. PasiZ

    PasiZ Active Member

    1 097
    0
    36
    Vs: Seisotus-kehitys

    Konventionaalisilla emulsioilla tosiaan ei voi vetää yli (kehite loppuu ennen kuin suuria näkyviä eroja syntyy), mutta tabulaarifilkoilla voi mennä yli. Oma reseptini APX100:lle päivänvaloon on valotus 160, rodinal 1:100 ajalla 1:20.

    Tabulaarifilmit kannattaa kehittää t-raekehitteillä ihan niiden ominaisuuksien säilyttämiseksi.
     
  17. Vs: Seisotus-kehitys

    No olihan sitä kokeiltava... siis APX400, Rodinal 1+100, 60 s kieputtelua ja 59 minuuttia seisotusta. Välillä oli aika rouheaa jälkeä, mutta kuvausolosuhteet eivät ehkä olleet tuolle yhdistelmälle tänään mahdollisimman otolliset...
     
  18. Vs: Seisotus-kehitys

    Ja jatkuu... APX100 täsmälleen samalla reseptillä, ihan OK jälkeä ja kun ei ollut, vika on muualla kuin kehitteessä. Sitä minä vaan en ymmärrä, miten ISO400 ja ISO100 -filmien kehitysaika voi olla sama, mutta tuollaisia reseptejä Internetin ihmemaasta löysin.