Yleisesti tunnettu on kiinnitteen kuntotesti, jossa määritellään riittävä kiinnitysaika (2X kirkastumisaika koskien aina kuitenkin tiettyä filmiä ja kiinnitettä sekä samaa lämpötilaa ja liikutteluakaan unohtamatta). Entäpä sitten kehitteen toiminnan tarkastelu? Filminvalmistajilla on ollut tarjolla valmiiksivalotettuja strippejä, joilla tarkkaillaan mm. tuorestuksen tarvetta. Ja täällä on ollut joskus puhetta omasta testivalotusrullasta, josta voisi aina ottaa pätkän kehitykseen tarvittaessa. Minulla on tilanne, että Refinal stock kanisteri (identtinen Micropheniin) on seissyt lähes kaksi vuotta käyttämättä. Arvuuttelen että onkohan muuttunut ominaisuuksiltaan paljonkin. Kyseessä on 5 litran määrä, jolla on kehitetty joitain kymmeniä filmejä mutta siihen on myös lisätty tuorestetta. Kokeilin ensiksi filminpalalla ja kas: normaalissa kehitysajassa syntyi täydeltä vaikuttava mustuma. Tuorestustarvetta ei näytä syntyneen säilytyksen aikana. Maksimimustuma ja kehitysaika on vain yksi kehitteen ominaisuus ja vanhentunut litku tuottanee erilaista negaa kuin alle puoli vuotta vanha. (Kuusi kuukautta taitaa olla valmistajan ohje varastoliuoksen säilyvyyteen täydessä säilytysastiassa. Ja toki kehitteen ominaisuudet alkavat muuttua heti jauheen sekoituspäivästä.) Vaan ajattelin kuitenkin kokeilla tuota "vuosikertakehitettä" mitä sillä syntyy. Se on jauheesta sekoitettu jo lähes kolme vuotta sitten. Ensimmäinen filmi on siinä mielessä toisarvoinen, että siinä on sulkimen pakkastesti. Kai sen oikein pähkäilen että kun filminpala mustuu täysin tietyssä kehitysajassa, voisi myös sama aika olla kuvatun filmin sopiva kehitysaika? Tämän juonnan siitä, kuinka filmin tehdasvalotetut reunamerkinnät ovat myös riittävästi kehitetyssä negassa mustat.
Vs: Filminpalatesti kehitteelle ja varastoliuoksen säilyminen Mun nähdäkseni sen pitäisi olla pala valottumatonta filmiä, jolloin vertailukohdaksi jäävät vakioidut ruutunumero- ym. tekstitiedot filmin reunoissa. Kun koko testipala on valotettu enemmän kuin riittävästi, voi saman mustuman saada aikaa vähäisemmälläkin kehitysajalla. Samalla voi tarkkailla pohjahunnun voimakkuutta.
Vs: Filminpalatesti kehitteelle ja varastoliuoksen säilyminen Joo muuten, taidankin laittaa ekaksi erikseen tätä varten kuvatun pätkän, josta näkee muutaman valotushaarukoinnin sekä reunamerkinnät, valottamattoman pohjan että totaalisesti valotetun osuuden. Selviää näin tarkimmin missä mennään vuosikerran kanssa.
Vs: Filminpalatesti kehitteelle ja varastoliuoksen säilyminen Taitaa totaalisen valottunut olla tosiaan mustempi kuin reunamerkinnät. Negasta saisi OK kuvat, mutta tottumaani nähden ne vaikuttaa (livenä) vähän alikehittyneeltä. Siis sellaiselta N-1 kontrastilta. Laitoin tuorestetta, joka on sekoitettu kaksi vuotta sitten. Se oli piripintaan täytetyssä astiassa ja moitteettoman kirkasta kun samasta erästä vajaa astia oli tummentunut. Saas nähdä mitä siitä sitten tulee ensimmäiseen verraten. (Moni kenties ajattelee että mitä tuo nyt oikein touhuaa turhaa. Kunhan vaan kiinnostaa ja voisi myös verrata kehitystulosta tuoreeseen kehitteeseen. Jääkö tuossa vanhassa vaikkapa varjoja ohuiksi kuitenkin tms.)
Vs: Filminpalatesti kehitteelle ja varastoliuoksen säilyminen No eipä siihen tullut havaittavasti enempää mustumaa vaikka lisäsin tuorestetta määrän jonka olisi pitänyt nostaa kehitystä 10% ajanlisästä vastaavasti. Samalla taisi into loppui tässä aiheessa. Uudet kehitteet vaan kehiin. ed. Ei vaan laitoinkin vielä lisää tuorestetta, sillä ehkä tuoreste ei sittenkään ole tehotonta ja sitä voisi käyttää uuden kehitteen kanssa vielä jonkin aikaa. Ja Leica M5 vanhuksen keväällä kuvattu pakkastesti meni kehitykseen. ed2. Tuoreste tuntuu vaikuttavan.
Vs: Filminpalatesti kehitteelle ja varastoliuoksen säilyminen Kehitteen testaamista varten voisi tehdä rullan johon kuvaisi samaa ruutua koko filmin täyteen, esim. maisemaa josta löytyy sävyjä. Tietysti se pitäisi valottaa mahdollisimman oikein. Sitten kehittäisi tuosta pätkän referenssiksi hyväksi todetulla ajalla tutussa kehitteessä. Sitten kehittäisi aina pätkän jos on epäilys kehitteen toimivuudesta ja vertaisi tuohon referenssiin. Vai kaatuuko ajatus siihen että valotettu filmi ikääntyy niin nopeasti että puolen vuoden tai vuoden päästä kehitetty pätkä näyttää jo luonnostaan erilaiselta filmipohjan tummumisen tms. vuoksi. Vaikka pitäisi pakastimessa.
Vs: Filminpalatesti kehitteelle ja varastoliuoksen säilyminen tuollainen kontrollointi vaatisi aina tuoretta filmiä. Se voisi toimia esim. säilömällä kuvaamatonta hidasta filmiä pakastimessa, sulattamalla ja leikkaamalla siitä pätkän johon pinnakkaisena valottaa jonkun harmaakiilan. Kehitys ja vertaa vaikka rinnakkain skannerissa referenssiin (tuoreella kehitteellä kehitettyyn). Mutta onko se kaiken vaivan arvoista? Mielenkiintoinen ja hyödyllinen tietysti jos haluaa tutkia kuinka kehite käyttäytyy ajan myötä ja sitten soveltaa samaa tietoa aina myöhemmin toivoen sen pätevän.
Vs: Filminpalatesti kehitteelle ja varastoliuoksen säilyminen Xtolin yhteydessä tuli vastaan filmipalatestin tynkää täydessä valossa kehitettynä. "Your sample should be almost but not quite black; strong lights should be visible through it. If it's not very dark, increase development or mix fresh developer; if it's pitch-black, use a shorter developing time." Kohdassa Making Sure Your Xtol Hasn't Gone Bad Kodak Xtol Developer - Unofficial Resource Page
