...jota pakettiin väännellessäni tuommoisena tuli väkiste ihan mieleen joku "van houten" tuolta 1700- luvun alankohollannista. siis oikeen semmonen raato maisemamaalari miehekseen, joka olis rommikaakaopäissään tommosen vernissoinut jonkun kovalevyn taustapuolelle, ku tietty ois ryypänny ja ilotalotellut kaikki taulukangasrahansa kiila ynnä kehysrahoista ny puhumattakaan..=) ja mukavan kyllästyttävästihän tää menee muutenkin samaan mutasarjapainiin ton edellisen peltomaisemani kans, että siksikin oli perusteltua pysyä visusti juur tän tyylirikon lähistöllä.....!
Ei ole kukaan muu kommentoinut vielä, niiin minäpä kommentoin, komea kuva, kyllä siinä silmä lepää. Mutta, en oikein tiedä mitä kaipaan mutta jotain, ehkä taivaassa olisi saanut olla enemmän värejä ainakin tuolla yläoikealla. Pilvet ovat komeat, mutta olisiko ne voineet olla synkemmätkin? En tiedä pystyikö tässä vaikuttamaan siihen, mutta komea kuva kuitenkin.
Hyvä juttu tässä kuvassa on se että mitään ei ole etualalla. Tulee sama fiilis kuin löhöisi heinäkasan päällä tekemässä ei mitään.
Tässä ja siinä toisessa on minusta tavoitettu jotain hyvin suomalaista. Ei erityisen kaunista tai jylhää, mut jotenkin merkillisesti vetoavaa kuitenkin.
..myöhäistä kiittiä taas kommenteistanne !! pokasahalle olis kyllä sen(kin) takia käyttöä, että noi laulavat langat jäävät roikkumaan toisesta päästään vähän...ei minnekään... ! mutta toisaalta, nämä kirotut ilmapiuhathan kuulunevat vieläkin erottamattomasti suomalaisen harrastajavalokuvaajan(kin) ainaiseen maisemaan, halusi sitten tahi ei, niin että tohtisiko todellakaan kuitenkaan jättää sitä naapurikylää ihan sähköttä vain kuinka tuo oikestaan onkaan tässä tapauksessa ....???
Auringon säteet tuntuu pakkautuvan/lähtevän vienosti horjuen oikeelle. Keskivaiheilla lymyilevä pilvi pysäyttää kuvan, ladot ja sähkölinjat tuntuvat sopeutuneen maastoon. Hyvä kuva.