Tykkään tunnelmasta jota sommittelu tukee. Mutta kun kerran mielenkiintoisesta terävyysalueesta mainittiin, niin alojn katsomaan onko seinä terävämpää kuin silmät.
Sepä onkin jännä ilmiö. Kun kotona katson isompaa tiedostoa, niin kyllä silmät näyttävät yhtä teräviltä. Periaatteessa silmät ja tuo terävänä näkyvä seinä lienevät samalla etäisyydellä?
Paha antaa lopullista tuomiota nettikuvan perusteella, mutta johtuisiko vaikutelma osin siitä, että seinän struktuuri on melko vahva? (En siis väittänyt että silmät varsinaisesti olisivat epäterävät, mutta seinä on tositerävä.)
Poikkeuksellisuus kiinnittää huomion. Se on aina voimakas viesti kun kuvassa oleva henkilö katsoo keskustasta kohti kuvan reunaa. Minusta tämä on jotenkin kiehtova kuva. Tämmöisiä sommitteluja otetaan usein lehtijuttua, nettisivua tms. erikoistarkoitusta varten. Oikealla olevan tyhjään alaan on hyvä sommitella otsikko ja/tai tekstiä.
Mä kuvaan suht samoja aiheita kuin Jukkis, mutta kokonaan eri tavalla ja ajatuksella. Useinkaan mä en pidä Jukkiksen kuvista tai Jukkis mun, ihan hyvässä hengessä, lähestymiskulma on vaan niin erilainen. Tästä olen kuitenkin sitä mieltä, että jännittäinen sommittelu on usein mielenkiintoinen, niin tässäkin.
[quote="Olli Knuuttila" post_id=855829 time=1506943157 user_id=17614] Mä kuvaan suht samoja aiheita kuin Jukkis, mutta kokonaan eri tavalla ja ajatuksella. Useinkaan mä en pidä Jukkiksen kuvista tai Jukkis mun, ihan hyvässä hengessä, lähestymiskulma on vaan niin erilainen. Tästä olen kuitenkin sitä mieltä, että jännittäinen sommittelu on usein mielenkiintoinen, niin tässäkin. [/quote] Kyllähän mä monista sun kuvista pidän. Mutta lähestymiskulma mulla on nykyään tosiaan vähän eri
Komppaan ainakin tämän kuvan osalta. Tausta ja sen terävyysalueen jakautuminen on niin suuressa osassa tässä, että se on olennainen osa kompositiota. Jos malli olisi vaikkapa 30 cm kauempana seinästä, ja seinä laajemmin epäterävä, tilanne olisi toinen.