Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Objektiivista tietoa ilman muuta. Uskoin joka sanan. Yhtä objektiivista informaatiota kuin Zeiss tarjoaa omilla sivuillaan 12-millisestä Touit-objektiivista: "Touit 2.8/12 wide-angle lens will become a firm favourite for landscapes and architectural photography. Its unique T* multicoating guarantees maximum transmission and outstanding absorption of extraneous light. The result: breathtaking image quality from edge to edge and corner to corner of the entire image field. All moving parts are engineered for extreme precision and a long working life. Its strong and rigid metal bayonet mount makes it an absolutely dependable companion for many years to come. Lyhensin hiukan muuttamatta sisältöä. Mutta voisihan varsinaisen asiasisällön vielä tiivistää näinkin: Ainutlaatuista, äärimmäisen henkeäsalpaavaa ja maksimaalisen poikkeuksellista absoluuttisuutta. Uskon joka sanan tästäkin tiedosta. Lupasivat muuten jo kuukausi sitten MTF-käyrät saitille. Odotellaan.
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Se Tout näytti niin kiinalaiselta kuin vain voi näyttää. Mutta ehkä se sitten on nykyään "laadukas" muihin muovilinsseihin verrattuna.
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Touiteista on oma ketjunsa, mutta esim. tämä teksti vaikuttaa positiiviselta. Jostakin luin, ettei se normaalia vastaava ole niin innostanut (en kyllä muista mistä). http://www.photographyblog.com/reviews/carl_zeiss_touit_distagon_2_8_12mm_t_review/conclusion/ http://www.cameralabs.com/reviews/Carl_Zeiss_Touit_12mm_f2-8/sharpness.shtml Mitä tulee noihin kännyköiden objektiiveihin, olen edelleen sitä mieltä, optiikka esim. 808ssa pärjää hyvin. Erityisesti ottaen huomioon, että siltä odotetaan paljon enemmän kuin miltään D800-runkoon laitettavalta. 808n tiedosto on kooltaan 7152 x 5368 pikselia ( pixel pitch 1,4 µm ). Eipä siinä paljoa himmennellä, joten optiikan valovoiman täytyy olla iso. Otetaan nyt sitten markkinoilta f/2.4 -valovoimainen 28-millinen täyskennoiseen tarkoitettu optiikka ja katsotaan miten se pärjää rinnalla samalla aukolla (vaikka D800sen kennon pikselit ovatkin pinta-alaltaan noin 12-kertaiset). Toki kännykässä on muita, lähinnä ergonomiaan liittyviä pahojakin puutteita. Muuten kuvaan vaikuttavat säädöt ovat vastaavia kuin missä tahansa paremmassa kompaktissa tai DSLR-kamerassa. Se, mikä puuttuu (raw), hakkeroidaan varmaankin esiin ensi kuussa julkaistavasta 808n seuraajasta, Nokia "EOS" -mallista.
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Lisää propagandaa: http://reviews.photographyreview.com/leica-m9-dream-date/_a051462
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Ja sitten, kun siellä on tällainenkin sensaatiomainen havainto http://reviews.photographyreview.com/leica-m9-dream-date/l1000415 tulee fiilis, että mitähän lasinpaloja nuokin olivat...
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Mun piti oikein käydä tarkistamassa, että eikös se M9 ole manuaalitarkenteinen.
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Manuaalitarkenteinen ja aperture priority löytyy automatiikkaa. Mutta ihan huippuhyvä käyttää! Kliks kliks vaan joko linssin aukkosäätimestä tai kliks kliks kameran päällä olevasta ajansäätökiekosta. Tarkennus tapahtuu ilman piipityksiä tarkennussäätimestä. Ei ole yksikään toinen digikamera ollut yhtä helppo käyttää.
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Kliks kliks vaan kameran eturullasta niin aukko säätyy ja kliks kliks takarullasta niin aika säätyy ja molemmat onnistuvat näppärästi kameraa silmältä laskematta. Tarkennus onnistuu tarkennuksen merkkiääni poiskytkettynä ilman piipityksiä AF-ON napista. Eläköön Nikon!
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Tämä on suo, johon on turha lähteä tarpomaan Leica-trollin perään. Moilami saa tuolla asenteellaan aikaan enemmän pahaa kuin hyvää Leican kannalta.
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Tässä ei varmaan ole tarkoitus idioottimaiseen tapaan yrittää selvittää mitään korkeinta totuutta vaan heittää kevyesti läppää ja vaihtaa kokemuksia. Jotkut sen osaa, kuten tuo Nikonisti, mutta sinulle näyttää olevan niin vaikeaa, että pitää ruveta perusteettomiin nimittelyihin? Potkaise ppotka itseäsi persuuksille ja oksenna sinne minne pitääkin, eli vessanpönttöön. Älä muiden ihmisten päälle. Kyllä on nolo kun ei ole tuohon ikään noin yksinkertaista nyrkkisääntöä oppinut.
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... No tarkoitin, etteihän tuollaiseen verkkoaitaan takerru kuin AF, manuaali on aina toiminut, eikös Pekka siis tarkoitti ymmärtääkseni ihan samaa.
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Jos heittäisitkin kevyesti läppää siitä Leicastasi etkä kiihkoilisi. Se on kuitenkin ihan paska kamera useimpiin kuvaustarkoituksiin. Painotus sanalla KUVAUS. Tämä siis rakentavana kokemusten vaihtona.
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Joo'o, mut jos ei kiinnosta makroilu eikä teleily eikä nopeat tilanteet, niin sillä kuvaa kuule mielikseen. Nopeat tilanteetkin voi vielä ottaa haltuun jossain määrin syvyysterävyysalueen etukäteispäätöksellä, jonka jälkeen ei ole muuta tehtävissä kuin sommitteluun keskittyminen ja oikea-aikainen napin painaminen. Tämä voi joissain tilanteissa jopa helpottaa nopeiden tilanteiden kuvaamista, koska ei tarvitse häslätä tarkennuksen kanssa. Ihmisen aivokapasiteetti on kuitenkin rajallinen. On tässä sen verran tullut nappia paineltua, että tietoa löytyy siitä, mitä loppujen lopuksi kuvaan ja mikä kamera siihen riittää ja millä kuvaaminen on nautinnollista. Edelleenkään ei löydy mukavampaa digikameraa kuin M-sarjalainen minun tarpeisiin. Paras manuaalitarkennus ja aika/aukko hyvin säädeltävissä. D700:lla ei säätely onnistu niin helposti. Tykkään rauhassa kuvatessa saada selkeän visuaalisen havainnon aukosta ja suljinajasta. M9:ssä Aukko näkyy aukkosäätimestä ja suljinaika kameran päällä olevassa aikakiekossa. Yhdellä vilkaisulla näen molemmat ilman mitään tihrustelua nestekidenäytöstä tai kameran nostamista silmille etsimen läpi tihrustelua varten. Kennon heikko herkkyys on ongelma, mutta kaikkea ei voi saada. M9:ssä tehdyt kompromissit ovat kuitenkin minulle mieluisimpia. Kokonaan oma lukunsa on kameran näppituntuma ja hienoa klassista muotoilua olevan esineen käyttämisestä saatava nautinto. Mainittakoon, että kalastuksessa kelavalintani on Abu Ambassadeur 5000 C 75 years anniversary edition, eikä mikään matalaprofiilihiilikuituihme. Prätkäksi ostaisin Royal Enfieldin EFI versiona. Nyt joutuu tyytymään Kiinalaiseen paskaan enduroon. Joten mitä vittua? Mikä tässä on ongelma? Pitäisikö myydä Leica pois ja ostaa OM-D? Tai D600? Ei todellakaan. Toivottavasti Leica kestää ettei tarvitse!
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Niin siis, nopeista tilanteista vielä sen verran, että niitä voi myös ruveta ennakoimaan eli näkemään kuvan etukäteen. Tämän jälkeen kamera valmiiksi ja oikeaan paikkaan ja räps. Siinä on kuvaa tehty vähän enemmän kuin sarjatuliarvontaan ja reflekseihin luottaessa. Muilla kameroilla voi ja pitää tietysti ennakoida samalla tavalla, mutta ei ole pakko. Leicalla on pieni pakko. Tämä paradoksaalinen tie parempiin kuviin kehittymättömämmän tekniikan vuoksi on mielenkiintoinen. On pakko olla tilanteen tasalla.
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Toiset harrastavat purjehdusta, koska purjeveneily on jo veneilyä ja ajankulua sinänsä. Toiset ovat viehtyneitä nopeakulkuisiin moottorialuksiin, joilla ensisijaisesti liikutaan paikasta A paikkaan B. Itse merellä vietetty aika ei ole niin merkityksellistä, vaan rantaelämä ja jubileeraaminen määränpäässä. Leica-kuvaajat lienevät enemmän niitä ensin mainittuja purjehtijoita.
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Mielenkiintoinen vertaus. Purjehdus on ajanvietettä ja kiireetöntä sellaista. Sinne ei mennä tekemään rahaa, ellei sitten ole joku kuka hoitaa työt ajattelemalla. Sen verran vielä Leicasta, että mielestäni se on muotokuvaukseen huippukamera. Ja taas sen kehittymättömän tekniikan vuoksi. Ei voi kiirehtiä niin paljon kuin jollain digijärkkärillä vaan on pieni pakko käyttää aikaa enemmän ja on pieni pakko ottaa kuva rauhassa. Expertit on sitten erikseen ja minun puolesta hosukoot vaikka sekunnissa kameralla kuin kameralla muotokuvat. Itse sen sijaan haluan antaa ihmiselle aikaa ja M9 tukee siinä hyvin. Eli purjehtimalla, ei pikaveneellä.
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Tykästyin M-Leicoihin keväällä -72 kun vastaan tuli käytetty, mutta uuden veroinen M4 (valmistusvuosi 1967 kertoi tehtaan lähettämä kirje). Ensimmäinen ulkomaanreissu M4sen kanssa suuntautui Hastingsiin Etelä-Englannissa. Siellä sitten kuvailtiin M4 ladattuna Panatomic-X -filkalla ja Rolleiflexillä lähinnä värinegaa tai Tri-X. Tänä päivänä ei tarvitse hävetä noita ensimmäisien Leica-vuosien mv-ruutuja - arvostelipa niitä millä mittapuulla tahansa. Minusta M-Leica on kaikkea muuta kuin paska kamera ja on edelleen. Esim. makroiluun ym. muihin puuhiin on ollut vuosikymmenet sitten eri kamerat.
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Joku kompleksi, ken ties epävarmuus, kuitenkin vaivaa monia Leican omistajia, kun on pakko vakuutella jatkuvasti sen hyvyyttä. I-phonesta ja Leicasta voinee sanoa samalla lailla: "Mistä tietää että kaverilla on Leica?" Noo, se kertoo sen kyllä kaikille ihan itse. nimim. Kel Onni on se Onnin kätkeköön
Vs: Rakastettu ja vihattu Leica julkistaa... Lol, Leicasta ei ole tullut mitään "buyers remorsea" ensimmäisen päivän jälkeen. Se on tuon hyrräkelani ohella kaikkein onnistunein ostokseni (mikäli kestää 5 vuotta vähintään). Tämä viestiketju liittyy Leicaan, joten tässä on hyvä hehkuttaa Leicaa vastapainoksi hillittömälle leicakurmotukselle. Et ole nähnyt minua muissa kameraketjuissa sanomassa mitään Leicasta. Ob. testimonial: Ainoa mittaetsinkamera mitä olin ennen Leicaa käyttänyt oli joku ikivanha Yashica kirppiksellä ja joku saksalainen mikä lie yhdellä toisella kirppiksellä. Yashica herätti mielenkiintoni mittaetsinkameroihin ja luin niistä sen jälkeen varmaan kaiken mitä netistä löysin. Erikoisesti kiinnitin köyhien taiteellisesti lahjakkaiden nuorten M8 kehuviin arvioihin fiiliksestä sekä vanhojen partojen M9 kehuviin arvioihin käytettävyydestä. Kun huomasin oman kuvaamiseni koostuvan pääasiassa 35mm tai 50mm kiinteäpolttovälisillä linsseillä kuvaamiseen ja 50mm tapauksessa Nikon Series E -linssillä tapahtuvaksi käsitarkennustuskailuksi, niin totesin voivani kuvata yhtä hyvin tai mahdollisesti paremmin Leicalla. Näin myös kävi! 35mm autofocusta Leica ei tosin korvaa, mutta ei ole tarvis kun ei ole leipä kiinni valokuvaamisesta. Kaiken sen tietämättömän teknisiin "tietoihin" perustuvan leicakurmotuksen vastapainoksi tarvitaan todellisia käyttökokemuksia. Tätä foorumia lukemalla Leicasta voisi jäädä käsitys, että se on ihan paska kamera millä on helvetin huono kuvata ja mikä tahansa kamera on parempi kuin Leica :O Onko se liian vaikea käsittää, että ei hinta Leicasta huonoa tee. Vaikka M9 maksaisi 100 000 € niin se ei tekisi siitä yhtään huonompaa kameraa kuin 500 € maksava M9, mikäli olisivat muuten identtisiä. Se olisi vain kalliimpi mutta ei huonompi. Joten miksi Leicasta puhuttaessa alkaa aina itku ja valitus miten X2 maksaa 1700 € ja M9 6000 €, koska ei hinta niitä huononna. Sama koskee linssejä. Ainoa mikä on paska asia on se, että kaikilla halukkailla ei ole varaa Leicaan. Sai sen perään itsekin tuskailla monta vuotta, mutta kyllä kannatti tuskailut lopettaa kauppoihin. (Pitäisi kyllä pitää onni tiukasti omana tietona. Mutta tapana on ollut hyvistä uistimista kertoa eteenpäin eikä piilotella niitä.)