Laiturilla näyttää hypähtelevän vettä korvistaan.Koska on veteen selin-ei ole palaamassa alkuvesiin tai sitten on kääntynyt ja katsoo vielä viimeisiä silmäyksiä maan kamaraa kohti. Jos on alkuvesistä sensijaan nousemassa--tarvitsisi nopeasti lihaa luiden päälle, sillä maailma on kylmä.
Taas on mvuori ottanut suosikkiluurangon kaapistaan ja vienyt sen tuulettumaan Suomen iki-ihanan ja aina aurinkoisen kansallismaiseman ääreen. Tietty emmintä ja epävarmuus hänestä heijastuu tuon ihmeitätekevän ja eheyttävän kokemuksen ääressä. Tämä alkaa jo vertautumaan täällä seikkailevaan sauvakävelyheppuun vaikka onkin kunnianhimoisempi esteettiseltä tasolltaan. Kuvista saisikin hyvän todellisuuden rajat rikkovan sarjakuva-albumin.
Argos kirjoitti:"tuulettumaan Suomen iki-ihanan ja aina aurinkoisen kansallismaiseman ääreen". Ai että iki-ihana maisema kuvassa? Kuolemanharmaahan se, jonka edessä luuranko seisoo laiturilla varjoineen. Joko kuvan tarkoitus on kiinnittää huomiota miten "oikeasti" rikas ja värikylläinen kesämaisema on (elämävrt) tai sitten sen taakse: miten häipyvä ajassa se on