Tämä on mielenkiintoinen, paljon nähtävää. Rakennus ja koko skeema on tärkeä, mutta yhtä tärkeitä ovat yksittäisten ihmisten kasvot, asennot, eleet ja keskinäinen suhde. Mittakaavaongelma siis (mikä ei ole kuvaajan syy). Tämän pitäisi olla esillä riittävän suuressa koossa. Julisteena?
Hienosti tulee esiin suomalainen läheisyyden pelko tuntemattomia kohtaan. Vai onko se arkuus päästää toisia omalle reviirille. Kapa
Vai pelkoa ja arkuutta. Miksi ajatella niin negatiivisesti. Voihan siinä olla vaikka suomalaista kohteliaisuutta. Onko varovaisuus pelkoa.
Joo vähän samoin aatoksin. Outoa olisi jos toisilleen tuntemattomat täyttäisivät pysäkkiä vieri viereen yhteen kasaan vaikka tilaa on vaikka kuinka. Seuraavat tulijat tuohon varmaan menisivätkin jo väleihin, uskon. Eihän siinäkään ole mitään outoa ettei bussissakaan mennä useinkaan ensimmäisenä toisen viereen paripenkille jos kokonaisia penkkejäkin on vapaana. Kännikalat ja juhlijat on oma lukunsa. Mutta siis henkilökohtainen reviiri lie pohjoisen korpikansoilla luontaisesti lämpimiä runsasväkisiä etelän kaupunkeja suurempi. Täällä kunnioitetaan kunkin omaa tilaa. Tähän liittyy myös puhumisen tapojen erot, smalltalk. Voi olla tietysti niinkin että näitä eroja myös korostetaan liikaa kuten nyt teimme. Etteivät ne ehkä olekaan niin tiukassa ja selkeitä luonteessa. Syntynevät sen sijaan ihan olosuhteista ehkä jo yhdessä talvessa maahantulijallekin.
Helsinki on omanlainen myös Suomen oloissa mutta sekin johtuu vain koosta ja rakenteesta. En aivan allekirjoita laulun stereotypiaa hymyilemättömistä kiireisistä asukkaista. Dannyn Kuusamo.
Ratikoihin taitaa päästä kolmesta ovesta nykyään joten eiköhän tuo asetelma ole sisäänmenonkin kannalta paras. ed. Ei taida kolme riittääkään. https://www.google.com/search?q=rat...UIDigB&biw=2560&bih=1304#imgrc=tG12fokAeagzuM:
Böndellä ehkä pelätään muttei täällä. Toi on vaan käytännöllinen tapa asettua venaamaan skurua (kuten Mirrored viisaasti totesikin).