Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Onko selitystä miksi pyöröpola toimii vain toisinpäin? Eli jos filtterin laitaa väärinpäin ei vaikutusta ole, tai on hyvin pieni verrattuna jos olisi filtteri oikeinpäin. Onko se juuri tuo mainitsemasi lisäkalvo joka saa lineaarisen kalvon 'sekaisin' jos onkin kalvot väärässä järjestyksessä? Olen Cokinin P sarjan filtterin kanssa joskus kironnut kun ei pyörittäminen auta. Kunnes tajusin kääntää toisinpäin.... Ja epäilijöille: ei ole Cokinin ominaisuus Testasin myös kahdella HOYA:n filtterillä.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? numbie. Pieni kysymys: Miten olet saanut sen väärin päin ? Toisella puolella on uros ja toisella puolella naaras kierteet (yleensä)
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Kyse on noista jotka tulee erilliseen pidikkeeseen. http://www.cokin.com/ico15-A.html
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Langford tyytyy myös tuohon yksinkertaiseen malliin. Basic Photography, 7th edition, sivu 173. Sen piirroksessa näkyy kuinka poikittainen törmää suotimeen ja samansuuntainen läpäisee. "... unpolarized light waves vibrate in all planes at right-angles to their directions of travel. Polarized light is restricted to one plane. ... polarized light exists around us - in light from parts of blue sky at right-angles to sunlight, for example, or light reflected off any shiny non-metallic surface at a low angle (about 33 degrees to the surface)." No kato kun se tahtoo kiertyä aina sen verran tollasis kohtuullisis esteis, on se valo vaan niin älykäs ja notkee peli. Sen aalto- ja hiukkassuku on sen sille perinnöks geniksiin antanu. Joni Fo Toni.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Menee yhtälailla arvailuksi, mutta loogiseltahan tuo tuntuu. Varttikalvo pyörittää polarisaatiosuuntaa, joten polarisaattorin vaikutus heikkenee. Muuten, nopeita sulkimia on tehty niin, että kahden ristikkäisen polarisaatiosuotimen välissä on kolmas kalvo tai neste, joka saadaan sähköjännitteellä kiertämään läpikulkevan valon polarisaatiosuuntaa. Valo pääsee paketista läpi jännitteen kestoajan. Näin on tehty kymmenesmiljoonasosasekunnin valotusaikoihin pystyviä sulkimia.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Juu, sama juttu on Advanced Photographyssa, Appendix II. Suodattimen vaikutusta kuvaillessa tuo lainattu lause on just päinvastoin havaintojen kanssa.... ei ne kirjailijatkaan aina ole tulleet katselleeksi, mistä puhuvat. Suodattimen läpi kulkenut valo värähtelee kaikissa muissa tasoissa, paitsi siinä yhdessä, jonka suodatin estää. Siis just täsmälleen päinvastoin, kuin noissa 'selityksissä' sanotaan Tuohan on helppo huomata just sillä edellä kerrotulla kokeella: kahden suodattimen pitää olla just ristikkäin, ettei valo menisi läpi. Jos tuo lainattu lausuma olisi totta, valon kulku estyisi jo, kun suodattimet ovat hiukan eri asennossa.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Menee jo offtopic-muisteluksi.... kirjojen tekstien uskomisesta kuitenkin on kyse. Niin Langford kuin muutkin vastaavat selittäjät kertovat, ettei valo polarisoidu heijastuessaan metallipinnoista (sähköä johtavista pinnoista siis). Tottahan se, niinhän teoriakin sanoo. Pidettiin Heurekan tiedeteatterissa esitystä valon polarisaatiosta. Jaoin yleisölle suotimia ja kehottelin katsomaan niiden läpi eri pintoja, kerroin senkin, ettei metallipinnoissa näy tuota polarisaatiota. Keski-ikäinen vaan ei -äkäinen naishenkilö tihrusti kromattuja putkia ja jotain savulaatikon kehyksiä, ja sanoi, että kyllä näkyy. Niin kuin muissakin pinnoissa. Minä katsomaan - 'ei pitäisi'. Ja näkyihän se. Opinpahan, että käytännössä useimmat metallipinnat ovat oksidikerroksen peittämiä - kromatuillla pinnoilla se oksidikerros voi olla ihan ohutkin, pari atomikerrosta. Eristettä se on kummiskin, ja heijastuva valo polarisoituu. Kyseisen mummelin viaton havainto - 'kyllä mä näen sen' - pisti muutaman fyysikonalun siinä sitten korjailemaan käsikirjoitustaan, ja teorioitaan.... Samassa esityksessä katseltiin sitten stereodioja hopeajuovakankaalta. Kaksi projektoria, niissä suotimet ristikkäisissä asennoissa, ja yleisöllä lasit, joissa vastaavat suotimet, eri silmissä ristikkäin. Ovat kyllä isolta kankaalta aika vaikuttavia.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? On ihan kivoja noi stereodiat. Balderillahan niitä on näytetty kahtena viime vuonna ja oisko Mäntsälässäkin viimeks ollu. Jotenkin tuntuu kameraostelijoilta vaan menevän ohi ne =).
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Mennään nyt tätä ot:ta Meinasin mennä niitä balderilla katsomaan, mutta päädyikin kaupungille kuvaamaan...
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Samaa itse väitin jollekin nörtille mutta sain vastauksen että joo joo, hyvä se on väittää jos se valo on jo valmiiksi polarisoituinutta. ;-D
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Olisiko sinulla esittää joku lähde tämän näkemyksen tueksi? Haulla "Malusin laki" löytyy selitys tälle ilmiölle.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Ei, jos polarisaattori on ideaalinen Nuo venytetyt kalvot eivät ole. Suunnilleen tuohon Malus'n lakiin sitten loppuvatkin minun muistikuvani optiikan kurssilta, joka oli joskus vuonna -70.....
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Eikä tässä vielä kaikki - osa ei ideaalisen polarisaattorin läpäisseestä valosta värähtelee myös siinä estosuunnassa Olisiko kuitenkin niin, että polarisaattori suodattaa valosta pois merkittävän osan estosuuntansa mukaisesta komponentista ja jättää jäljelle sitä vastaan kohtisuorassa olevan polarisaatiotason suuntaisen komponentin. Kokeen tulos selittyy noilla valon kahdella toisiinsa nähden kohtisuorassa olevalla komponentilla ja trigonometrisilla funktioilla. Kyllä lausuma on riittävällä tarkkuudella totta. Jos sinun teoriasi pitäisi paikkansa, kuuluisi se kahteen ristikkäiseen suodattimeen sovellettuna "Kahden ristikkäisen suodattimen läpi kulkenut valo värähtelee kaikissa muissa tasoissa, paitsi niissä kahdessa, jotka suodattimet estävät". Mitäköhän tästä seuraisi käytännössä? Miten läpi menneen valon määrä muuttuisi suodattimia kierrettäessä? Viime vuosituhannelta minunkin fysiikan opintoni ovat Koko Malus oli päässyt unohtumaan, jouduin vähän lunttaamaan.