Eli otsikon mukainen suodin pitäisi hommata mutta en tiedä millainen? Marumin suodinta olen ajatellut mutta mitä millimetri mitat ovat? Kuvailen canon eos400d:llä, siinä on vakio objekti eli 18-55. http://www.digitarvike.fi/product_details.php?p=224 Tuolta olen sen meinannut tilata, mutta en vaan tiedä minkä noista valitsen. Ja mikä varmasti käy kameraani. Ja sitten vielä käykö tuo tuollaisenaan objektiiviini vastavalosuojan kanssa vai tarviiko siihen vielä jotain muuta? Auttakaa tietämätöntä:
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Niitä putkia kameran edessä sanotaan muuten objektiiveiksi. 18-55 zoomisi suodinkierre ilmenee varmasti jostakin ohjekirjasta tai internetistä valmistajan tai myyjän sivuilta tai jostakin vastaavasta lähteestä. Sitten vaan valitset sopivankokoisen. Vastavalosuojan saa varmasti tarvittaessa irti, jos sen kanssa tuo ei sovi yhtäaikaa kiinni. Varmuuden vuoksi voi olla järkevää ostaa pyöröpolarisaatiosuodin, koska sen kanssa pitäisi valotusmittarien ja autofocuksen toimia. Lineaarisuotimen kanssa aina näin ei ole. Pinnoituksia voi myös miettiä hieman, mutta eivät ne välttämättä niin ratkaisevia ole. Vähentävät kuitenkin heijastuksia esim. vastavaloon kuvatessa.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Photo.net - Where Photographers Inspire Each Other tuollaseen zoomiin 58mm suodinkierteellä oleva suodin.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Niitä kutsutaan meillä päin töttöröiksi ;-) Mä en paksuun päähäni saa millään menemään sitä miksei töttörövalmistajat laita suosiolla töttörön etummaiseksi linssiksi pyörröpolaa, vaan se pitää ostaa erikseen (tuntuu vaan siltä että kaikki niitä käyttää) ja jos ostat mitä luultavammin se on väärän kokoinen tai muuten ihan skeipula.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Voiko pyörröpolalla korvata harmaasuotimen ? Tarkennetaan: nyt olis tarkoitus saada vähintään pari aukkoa pimeämmäksi
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Kuten edellä todettiin, pola vie valoa pari pykälää. Jos harmaasuotimella on tarkoitus saada suurempaa aukkoa tai pitempää aikaa kehiin niin vastaus on kyllä. Saman asian se ajaa. Pyöri tai ei.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? http://fi.wikipedia.org/wiki/Suodin_(valokuvaus) "Voimakkaimmillaan vaikutus on silloin, kun auringon valo on 90-asteen kulmassa kuvaajaan ja polarisaatio on säädetty voimakkaimmilleen." Mitä tällä tarkoitetaan? Milloin valo on suorassa kulmassa kuvaajaan? Kun aurinko on suoraan pään päällä taivaalla? Vai kun se on suoraan silmien edessä? (Missä asennossa kamera on - luulisi sen olevan olennaista. ) Jotenkin olisin uskonut että voimakkain vaikutus on kun aurinko on kameran edessä 45 asteen kulmassa taivaalla. Voisiko joku selittää mikä on lineaarisen ja pyöröpolarisaationsuotimen ero? Tiedän vanhastaan että polarisaatiosuotimessa on ikäänkuin rakoja linjassa ja että sen asentoa muuttamalla saadaan vaikutusta muutettua (koska rakojen asento muuttuu kohteesta heijastuvaan valoon nähden.) Kun kaksi polarisaatiosuodinta laitetaan päällekkäin niin, että niitten raot ovat 90 asteen kulmassa keskenään, läpi ei näe mitään.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Tästä oli juttua jossain ketjussa, mutta en sitä nyt saa kaivettua esille. ps linkki ei toimi... Tässä toimiva
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Vanha! heitin tuon jo 15.29 Täytyykin lukea Langfordin opuksista parempi tieto illalla. edit Riksarst. Kas, viittasit siis minun juttuuni. Niin jokin ihme musta sulkumerkki linkkiin punkee.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Niin viittasin, en vaan jaksanut lainata. Tarkoitus ei ollut viduilla.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Pyöröpolarisaatiota ei pyöritellä vaikutuksen säätämiseksi? Kahta lineaarista päällekkäin voi käyttää säädettävänä harmaasuotimena.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Tuolta sivulta lainattuna: "Monessa yhteydessä opastetaan, että tavallinen PL (linear polarisation) ainakin teoriassa haittaisi kameran automaattitarkennuksen (AF) toimintaa. Käytönnössä AF kuitenkin toimii ainakin Hoyan PL suotimen kanssa. Mm. Kamera-lehti on tämän testannut ja todennut. Kukaan meidän asiakkaista ei ole koskaan ilmoittanut ongelmista emmekä me ole havainneet ongelmia omissa kameroissa."
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Sekä pyörö- että lineaaripolarisaatiofilttereitä voi pyöritellä vaikutuksen säätämiseksi. Erona lienee että pyöröpolarisaatiosuotimessa pyöritetään kahdesta osasta vain toista vaikutuksen muuttamiseksi, jos pyörittelee koko filsua vaikutus ei muutu. Tämä voi olla kätevämpää autofokuslinssin kanssa kun kontrasti ei vaihtele koko ajan linssin sahatessa ees taas.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? (Lineaarisessa) polarisaatiosuotimessa on yhdensuuntaisia ja suoria rakoja (voisiko sanoa hiloja?). Vertaus: sälekaihdin. Vaakasuorassa asennossa 'kaihtimesta' tulee läpi valoa, jonka aalloista on suodattunut pois pystysuora värähtely kokonaan eikä lainkaan vaakasuoraa. Samanlaista suodattumista tapahtuu valolle sen heijastuessa tasaisista pinnoista. Suodattimen toiminnan heijastusten vähentäjänä ymmärtää hyvin kun tähän lisää sen ettei kahdesta suotimesta keskenään 90 asteen kulmassa näy mitään läpi.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? No ei. Päältä katsoen - ja käytössä - mitään eroa ei ole. Koko jutun eroista voi unohtaa. Pyöröpola on suodatin, jossa on yhdistetty lineaarinen pola ja lisäkalvo, n.s. 1/4-kalvo (neljäsosa valon aallonpituudesta paksuudeltaan siis). Lisäkalvo saa polarisaatiosuunnan pyörimään filtterin jälkeen, joten valo ei vaikuta polarisoidulta. Suodatus on kuitenkin sama, se lineaaripolan alkuperäinen suodatus. Pyörimisellä estetään edellä mainittuja AF- ja valonmittausjärjestelmien ongelmia. Kuvaan tai kuvaamiseen asialla ei ole mitään vaikutusta.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Tuo on oikein hyvä peruskoulutason selitysmalli. Havainnollinen, selkeä ja helposti ymmärrettävä. Harmi vain, että seuraavaan mallinnustasoon siirryttäessä siinä ei ole mitään totta Niihin 'hilan' 'rakoihin' nähden just poikittainen polarisaatiosuunta pääseekin läpi, jos asiaa katsotaan hiukan tarkemmin. Polarisaatiosuodatin valmistetaan venyttämällä polymeerikalvoa. Molekyyliketjut asettuvat venytyksessä jossain määrin yhdensuuntaisiksi. Niiden ketjujen suunnassa pääsevät elektronit liikkumaan helpommin kuin poikittain, josta seuraa että valo, jonka värähtelysuunta on just se poikittain, pääsee helpommin läpi. Ja se ymmärrys loppuu ykskaks kun huomataan, että jos niiden kahden väliin pannaan kolmas 45 asteen kulmaan, niin - yllätys, yllätys - valo meneekin taas läpi.... Kokeiles, jos sulla on kolme No, tällä sinänsä ei ole valokuvaamisen kanssa mitään tekemistä.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Joo, ja tosiaan tuo 'peruskoulumallin' havainnollistamisyritys on kuultu oppitunnilla Lahden Muotoiluistituutissa valokuvauksen osastolla. Kertomasi oli mielenkiintoista mutta oli hyvä kuulla että yksinkertainen toimii riittävästi asiayhteydessä.
Vs: Pyöröpolarissatisuotimesta muutama kysymys? Tämä jäi vastaamatta.... Tuo liittyy sinitaivaan tummenemiseen. Valo polarisoituu eniten, kun se siroaa ilman kaasumolekyyleistä 90 astetta. Eli siis, polarisaatiosuodatin (oikeassa asennossa) tummentaa taivaan sineä voimakkaimmin suunnassa, joka on poikittain Auringosta tulevaan valoon nähden.... Ne suunnathan sitten muodostavat ympyrän taivaalle, mutta Aurinko sivulla, siis... Kiinteästä pinnasta heijastuva valo polarisoituu voimakkaimmin, kun tulokulma on ns. Brewsterin kulma Polarisaatio – Wikipedia, suunnilleen 45-50 astetta useimmilla materiaaleilla.