katsomassa Arnold Newmanin näyttelyä, siis. Newmanin kuvien omaleimaisuutta on tietysti ennen kaikkea rohkea sommittelu, joka (muotokuvasta kun on kyse) jättää usein kuvan henkilön aika lailla reunalle ja sivuosaan. Vaikutuksille alttiina ja herkkänä minunkin täytyi tietysti muutama kuva tehdä Arnoldin sommittelutyyliä jäljitellen, kuinkas muuten.
Minusta tällainen poikkeava sommittelu oikein korostaa kohdehenkilöä itseään, hyvin mielenkiintoista ja ainakin nämä kuvat upeita jokainen.
Se Newmanin näyttely on tosi mielenkiintoinen. Kannattaa käydä, jos vain mahdollisuus on. Kuvissa on rikottu suunnilleen kaikkia niitä ohjeita, joita muinainen VVI:n koulutus antoi. Ei niitä helppo olisi ollut myydä kuvattavalle itselleen, mutta firmoille ja lehdille hyvinkin.