Vs: Puolikinokamera/Ostettu! Ei tuo pikukameraksi ole mikään valovoima-erikoisuus, itsellenikin yllätykseksi niitä on aika tavalla: http://www.subclub.org/library/speed.htm
Vs: Puolikinokamera/Ostettu! Onneksi olkoon puolikinoklubin uudelle iloiselle jäsenelle. itselleni oli saatava se puolikinojen kuningas eli Pen FT SLR ja siihen löytyy nyt sitten 38/1.8 ja 150/4 Zuikot. Formaatin kanssa pääsee yllättävän nopeasti sinuiksi ja pystykuvan ottaminen ei ole koskaan tuntunut niin luontevalta kuin Penillä. Syväterävyyttähän sitten piisaa samassa suhteessa kuin esim Nikonin DX sarjan digeissä, jonka kenno on todella lähellä puolikinoa kooltaan, kuvasuhde vain on eri. (Pitkän syväterävyyden takia Pen F SLR:ille tehtiin mm. 70/1.6 putkia, joilla kamera muuttui todella kivaksi potrettikuviin. Nykyisellään nämä valovoimaset telet maksavatkin ihan järkyttävän paljon.) Diakuvaukseen puolikino ei oikein sovellu, jos ei satu valmiiksi löytymään projektoria, johon löytää helpohkosti 55mm objektiivin. Peruskinariprojulla kuvista tulee varsin pieniä. Kehyksiä saa mm. suoraan gepeltä, mutta ovat nekin hinnoissaan.
Vs: Puolikinokamera/Ostettu! Kiitokset! Eka rulla tuli melkein täyteen reissun aikana, oli kyllä mukava kuvata. Itsellä pystykuvaaminen on tuntunut aina luonnottomalta mutta nyt tuli käännettyä kamera järkeään pystyyn, jotta sai tuttuja ja turvallisia vaakakuvia... Kuvien laskuri pyöri vaan tyhjää joten en nyt tiedä paljonko filmiä jäljellä. Tuo dian lataaminen osoittautui kyllä virheeksi. Koska mun mallissa ei ole mitään valotusmittaria niin mulla oli erillinen mittari taskussa, mutta kun piti ajaa koko ajan ja kun pysähty meinas heti karata omat ja vieraat lapset käsistä niin ei siihen valotuksen arviointiin paljoa jäänyt aikaa. En mitannut yhtään valotusta. Ja dia ei niin armahda summittaisia arviointeja. Sit kun pysähdyin kerrankin tuopille ja katsoin mitä mittari näytti niin sitä valoa oli rutkasti enemmän mitä arvioi, vielä klo 23. Sitä se pohjonen on.
Vs: Puolikinokamera/Ostettu! Joo, itse en meinannut millään uskoa Ricoh 500G kinomittaetsimen valotusmittaria kesällä 2004 kun 1. kerran osuin Kilpisjärvelle oikeen kauniilla säällä. Filminä oli tuolloin sisässä Sensia 400:Sta ja vähän lirissähän sitä oltiin kun Aperture modessa mittari veti heti yläreunaan punaiselle. Noh, pienen tutkimisen jälkeen sain kuin sainkin kuvat valottumaan lähes oikein, käyttämällä vain ja ainoastaan nopeinta mahdollista aikaa (1/500s) ja aukkoja F16 tai oikein kunnon varjossa sitten F11. Siinä sitä ei Rikenonin 40mm objektiivin pieni pehmoisuus täydellä aukolla (F2.8) haitannut yhtään, nopeamman valotusajan puute enemmänkin. Silmät meinasivat kuitenkin tosiaan pudota päästä. Lapissa on valoa mahrottoman paljon kesällä. Toinen ikävä ominaisuus puolikinossa on isojen rullien kesto. 36 kinoruudun rulla kun tuntuu jopa pääasiassa digiä kuvaavan mielestä riittävän ja riittävän ja riittävän... välillä hermostumiseen asti. Kannattaa kysellä sille Penin kuvalaskurille korjaushintaa Mustonen & Laineelta. Siellä on Olyn laitteet saaneet iästä riippumatta aina hyvää hoitoa. EDIT: Kilpisjärvi kutsuu muuten minua Perjantaina. Helsingin Kampista Starttaa Eskelinen klo: 22 toivottavasti minä ja kasa kuvausrompetta kyydissä.